torstai 10. lokakuuta 2013

Lasten liikunnan hätätila

10.10. HS


Vuonna 1975 alle murrosikäiset olivat selvästi terveempiä ja paremmassa fyysisessä kunnossa kuin vuonna 2013.

Nykyaikaa vai tulevaisuutta?
Viisitoistavuotiailta leikataan selkiä välilevyn pullistumien takia.
Jopa kaksitoistavuotiailla on löydöksiä sepelvaltimotaudin ensioireista. Rintaa puristaa rasituksessa.
Valitettavasti tämä on täyttä totta tänä päivänä Suomessa, sanoo Suomen olympiakomitean lääkäri Harri Hakkarainen.

Olin tänään koulun tyttöfutisjoukkueen kanssa Tikkurilan urheilupuistossa, pelattiin Vantaan kaupungin koulujen tyttöjen jalkapallon finaalisarja. Oli ilo nähdä tyttöjä juoksemassa jalkapallon perässä, aina ei edes voitto ollut tärkeintä, vaan yhdessäolo ja liikkumisen ilo.

Joukkueiden opettajillekin kaupungin koululiikunnan tapahtumat ovat aina virkistäviä poikkeuksia arjessa. On hauska jutella muiden koulujen "valkkujen" kanssa.

Keskustelin pitkään koululiikunnasta kaupungin koulujen liikuntavastaava Kristian Åbackan kanssa. Hänellä kuten Suomen olympiakomitean lääkärillä oli selvästi yhteinen huoli, lasten liikkumattomuus ja sen yhteys lasten terveyteen.







Kristian ja minä olemme vakuuttuneet siitä, että liikunnanopetuksen määrää on kouluissa lisättävä radikaalisti, tuplattava. Nyt liikuntaa on vain kaksi tuntia viikossa.

Tarjoan ties monetta kertaa malliani, 2 + 1 + 1 tuntia liikuntaa viikossa. 

Malli voidaan jakaa tehokkaammin 2 + 0,5 + 0,5 + 0,5 + 0,5 viikkotuntia. Kakkosmallissa liikuttaisiin joka päivä vähintään noin puoli tuntia. Hauskat puolituntiset olisivat lapsen kuntoa ja motoriikkaa lisäävia perusliikuntahetkiä kuten kävelyä, juoksua tai hiihtoa. 

Hauskoja puolituntisia voisi vetää kuka tahansa maikka. Kaksoistunnit olisivat liikuntaan perehtyneiden  opettajien vetämiä kuten nytkin.

Joku valistunut lukijani miettii nyt, mistä se enkeliporsaan planttu ne kaksi lisäviikkotuntia oikein repii? 

Vastaus ainakin Vantaalla on hyvin yksinkertainen. Laitetaan se yksi TT (ns. ylimääräinen taito- tai taideaine) suoraan liikuntaan. Lisäksi laitetaan toinen keinotekoinen oppiaine, vava (ns. valinnainen tunti) sekin liikuntaan.

"Istuminen ruutujen ääressä on pahinta. Se johtaa juuri selän välilevyongelmiin ja nivelrikkoihin. Kun istutaan, sydän laiskistuu. Näin kierre on valmis." (Harri Hakkarainen HS 10.10.)
Lasten liikkumisen suurin este on päivittäinen ruutuaika, joka joillakin lapsilla on kasvanut aivan liian pitkäksi. 
Homma on kuin torta på torta, televisio, tietokoneet ja pelikonsolit, ja nyt lisäksi kuvioihin ovat tulleet älykännykät. Maksimiruutuaika kasvavalle lapselle on kaksi tuntia päivässä, mutta älykännykän käyttöä on vanhempien vaikea kontrolloida, koska luuri kulkee lasten mukana kaikkialla.

Asun ison urheilualueen, Vapaalan aukean, aivan vieressä. Alueella on iso futiskenttä, koris-, lentis- ja tenniskentät sekä iso ja vapaa, uusi nurmialue moneen liikuntaan. Katson nyt ikkunasta ja totean, jälleen kerran, liikuntapaikat ovat täysin tyhjät. Yhtään kirmaavaa lasta ei näy. Jos kentällä ei ole koululiikuntaa tai urheiluseurojen järjestämää liikuntaa, siellä ei yleensä liiku juuri kukaan.

Viereiseen puistoon on rakennettu hieno ja kallis parkour-alue, harvoin sielläkään ketään näkee, vaikka parkour on olevinaan jonkinlainen muotilaji.

"Lapset liikkuivat silloin luonnostaan. Oli juuri ruutuhyppelyä, hippaa, tasapainoilua, spurtteja välitunneilla ja erilaista voimailua. Ne kaikki vahvistivat sydäntä, verenkiertoa, luustoa, lihaksistoa ja hermostoa. Enää näitä ei ole." (Harri Hakkarainen HS 10.10.)

Olemme koulussa joutuneet lisäämään perusliikunnan määrää. Liikuntatuntien alussa lapset juoksevat noin kilometrin pitkän lampilenkin tai suurinpiirtein samanmittaisen pururadan ympäri. Jotkut kyllä kävelevät. Vasta lenkin jälkeen aloitamme muut harjoitteet. Talvella hiihdämme aina, kun voimme.

Liikuntatunnilla lapsen on päästävä hikeen, jotta liikunnanopetuksella olisi jotain tehoa.

Liikunta on ennaltaehkäisevää toimintaa parhaimmillaan. Terve ihminen tuo yhteiskunnalle valtaisasti säästöä. Nyt kunnan kuin kunnan sosiaali- ja terveyspuolen sektorin osuus paisuu paisumistaan. 

Otan esimerkiksi kotikaupunkini Vantaan. Tämän vuoden talousarvion toimintamenomylpyrässä sosiaali- ja terveystoimen sektorin osuus on 45 % (sivistystoimen sektorin osuus 30 %).

Lasten liikunta on aina satsaus tulevaisuuteen.

1 kommentti:

  1. Päivällä mainitsemani Jyrängön koulun malli, jossa ollaan saatu hyviä tuloksia kohdentamalla tuntikehystä liikuntaan: http://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/Koulutus/Koulut/jyranko_liikunta.htm

    VastaaPoista