torstai 14. marraskuuta 2013

Pisa-romahduksen syitä

14.11. HS


Peruskoululaisten oppimistaidot ovat heikentyneet koko maassa kymmenessä vuodessa, käy ilmi torstaina julkistetusta tutkimuksesta.
Yhdeksäsluokkalaisten osaamista ja asenteita mitattiin kutakuinkin samoilla tehtävillä ja samoissa kouluissa keväällä 2012 kuin vuonna 2001.
Osaamista arvioitiin oppiainerajat ylittävillä tehtävillä, jotka mittaavat päättelykykyä, luetun ymmärtämistä ja matemaattista ajattelua. Niitä kutsutaan oppimis- tai avaintaidoiksi.
Myös koulutyötä tukevat asenteet ovat heikentyneet.
"Kymmenessä vuodessa tapahtunut muutos on merkittävä. Oppilaiden osoittama osaamisen taso on laskenut huomattavasti", sanoo professori Jarkko Hautamäki Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksesta, jossa tutkimus tehtiin. Tulokset luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle (sd) torstaina.
Tapahtunut muutos on verrattavissa siihen, että suomalaisoppilaiden lukutaitopistemäärä laskisi vuoden 2009 Pisa-tutkimuksen 536 pisteestä 490 pisteeseen eli alle OECD:n keskiarvon. Tuoreimmat Pisa-vertailun tulokset julkaistaan 3. joulukuuta.
Hautamäen mukaan valtakunnallisen tutkimuksen tuore tulos on huolestuttava, joskaan ei täysin yllättävä.
Muissa Pohjoismaissa vastaava kehitys on nähty jo aiemmin.
* * *

Odotettu tulos - opettajat ovat ounastelleet jo jonkin aikaa jotain tällaista. Syitä on varmaan monia. Yritän itse hahmottaa, mistä oppimistaitojen romahdus voisi oikein johtua.

Jaottelen syyt neljään ryhmään:

1. Audiovisuaalinen soma

Aldous Huxleyn kuuluisassa kirjassa, "Uljas, uusi maailma", ihmisille tarjottiin somaa, jonkinlaista hallusinogeenihuumetta, unohdusta tarjoavaa tai tajuntaa laajentaava huumetta. Ei tarvinnut miettiä liikoja.

Toisin kuin parikymmentä vuotta sitten, nyt lapset elävät hallitsemattomassa audiovisuaalisessa somassa, joka hajottaa mieltä ja heikentää oppimis- ja keskittymiskykyä. 


Lapset hukkuvat audiovisuaaliseen somaan.

Liikojen ärsykkeiden on pakko vaikuttaa jollakin tavalla lasten aivotoimintaan. Kouluopetus ei pysty millään kilpailemaan koukuttavan audiovisuaalisen soman kanssa.

2. Koulun sisäiset tekijät

Myös opetusministeri Krista Kiurun mukaan nyt on korkea aika tarttua rohkeammin uusiin tapoihin järjestää opetusta esimerkiksi hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa ja tarjoamalla positiivisia oppimiskokemuksia. (HS 14.11.)
Krista Kiuru, eipäs nyt hätäillä. Tällä kertaa ei kannata tehdä liian hätäisiä johtopäätöksiä.
Ensinnäkin yhteiskunnalla ei ole varaa hankkia Suomen koulut pullolleen kaikenmaailman vehkeitä ja vempaimia. Kuntatalous on enemmän kuin lirissä. 
Olisi hyvä, että edes koulussa oppilaat saisivat kokea rauhaa ilman, että päätä sotketaan naurettavilla mobiilipeleillä ja jatkuvalla korvanappimusiikilla tai youtubetulvalla.
Toisaalta viime vuosikymmen on ollut kouluviihtyvyyden ja positiivisten oppimiskokemusten tarjoamisen aikaa. On ollut kivaa, mutta samalla on unohdettu, että oppiminen vaatii työtä. Kasista on tehty standardi, kun ennen standardina oli seiska.
Olisiko aika palata perusasioihin, back to basics? Opettajat opettaisivat, oppilaat opiskelisivat. 
Jossain vaiheessa opettajista koulutettiin oppimisen ohjaajia. Jotkut opettajienkouluttajat aivan julkisesti kehtasivat sanoa, että on vanhanaikaista kouluttaa opettajia, me koulutamme oppimisen ohjaajia.
Nyt on Suomen nuorisoa ohjailtu oppimaan aivan riittävästi, olisiko nyt syytä alkaa opettaa?
Vaadittaisiin jotain. 
En edes muista, milloin joku oppilas olisi saanut ehdot tai jäänyt luokalle. Armovitosilla ei pitkälle pötkitä.
On harrastettu opetussuunnitelmaleikkiä.

Opettajat on valjastettu muutamaan kertaan massiiviseen opetussuunnitelmatyöhön. Milloin on tehty koulukohtaisia opseja, milloin kuntakohtaisia opseja, milloin taas aluekohtaisia opseja. Kaikki ko. opsit ovat hätäisesti tehtyjä, koska opettajat ovat joutuneet kyhäämään niitä opetusajan ulkopuolisella ajalla. Sitä varten kehitettiin kaikenkattavat, käytännöllisesti katsoen palkattomat yt-ajat.
Olen kunnollisen valtakunnallisen opetussuunnitelman kannalla. Sellainen tehtiin joskus kaukaisella 1970-luvulla - Peruskoulun opetussuunnitelma, ns. Valkoinen POPS, joka osin toimisi vieläkin aivan hyvin. Kannattaa joskus lehteillä ko. opuksia.
Käsi sydämelle opettajat, kuinka moni meistä on käyttänyt tiuhaan viimeaikaisia opetussuunnitelmia varsinaisen opetuksen työkaluina?
3. Peruskoulun taloudellinen kurjistaminen
Parina viime vuosikymmenenä juhlapuheiden ja käytännön talouspäätösten välille on kehittynyt armoton kuilu. Puhutaan kauniita sanoja koulutuksen merkityksestä Suomen tulevaisuudelle, ja samaan aikaan peruskoulutusta on vedetty lokaan suhteellisesti rajummin kuin koskaan Suomen historiassa.
Eväät on kohta syöty loppuun.
Tiedetään hyvin, että opettajien lomautukset lisäävät huomattavasti sosiaali- ja terveyssektorin menoja tulevaisuudessa. Säästöjen sijaan menot kasvavatkin kasvamistaan, silti nytkin joissain kunnissa opettajia lomautetaan.
Monissa kunnissa tuntikehys on vedetty minimiin. Tukiopetusta annetaan vain välttämättömin, ettei kuntaa voida syyttää siitä, että tukiopetusta ei muka anneta. Jakotunteja on selvästi vähemmän kuin ennen. Joissain kouluissa ei satsata kerhotoimintaan ollenkaan.
Alakoulun sekasikiöoppiaineet TT ja Vava on lopetettava samantien. Ko. oppiaineet nipistettiin tärkeistä maailmankatsomuksellisista oppiaineista kuten maantieto ja historia. Ei ole mieltäylentävää opettaa historiassa esim. Antiikin Roomaa, kun oppilas ei tiedä, missä Välimeri on.
Jossain vaiheessa yläkouluissa ajauduttiin valinnaisuuden viidakkoon. Tarjottiin ties mitä hömppää perusasioiden sijaan.
Alueelliset ja koulujen väliset erot osoittautuivat pieniksi, mutta luokkien ja yksilöiden väliset erot suuriksi. Selitys luokkien välisille eroille voi tutkijoiden mukaan löytyä erilaisten painotettujen eli erikoisluokkien osuuden lisääntymisellä kouluissa. (HS 14.11.)
Yhdyn yllä olevaan selitykseen. Koulujen erikoistuminen on pahasta. 
Vielä pahempaa on hajottaa koulujärjestelmä kahtia kuten Ruotsissa tehtiin. Ei ole mitään järkeä rikkoa tasa-arvoista koulujärjestelmää ja jakaa koulut vuohiin ja hanhiin.
4. Koulun ulkopuoliset tekijät
Yhteiskunta on jakautunut selkeästi ainakin kolmeen yhteiskuntaluokkaan. Alimman kolmanneksen perheillä on joka tasolla vaikeaa, perheet elävät jatkuvassa taloudellisesssa ahdingossa. Lapsen koulunkäynti ei enää olekaan ykkösprioriteetti.
Ei enää aina jaksetakaan välittää.
Pari viime vuosikymmentä on noudatettu eheyttävän yhteiskuntapolitiikan sijasta repivää ja hajottavaa ultraliberalistista yhteiskuntapolitiikkaa.
Kotitausta tuli ilmi myös niin, että oppimista tukevien ja uskomusten heikkeneminen ja kielteisten asenteiden voimistuminen on ollut sitä vähäisempää, mitä korkeampi koulutus oppilaan äidillä oli. (HS 14.11.)
Näin on. 
Tutkimusten mukaan köyhyys ja muu huono-osaisuus on periytyvää. Jostain syystä osa ihmisistä on pudonnut kyydistä, he eivät pääse koulutusnosteeseen mukaan kuten muut pääsevät. Luin, että jo neljäsosa helsinkiläisistä 20-30 vuotiaista nuorista miehistä on syrjäytymisvaarassa.
Tutkijat päättelevät tuloksista, että koulun merkitys nuorten elämässä on yleisesti heikentynyt. Koulu joutuu entistä ankarammin kilpailemaan harrastusten, sosiaalisen median ja viihteen kanssa. (HS 14.11.)
Ei voi kiistää.

Tuoreimmat Pisa-vertailun tulokset julkaistaan 3. joulukuuta. Odotamme mielenkiinnolla tarkempia tuloksia.

26 kommenttia:

  1. Koulun sisäisiin tekijöihin liittyen: Välttämättä kyse ei ole opetusmenetelmistä itsessään vaan toteamassasi "Vaadittaisiin jotain." Oli menetelmät mitkä tahansa, opettajilla tulisi olla käsitys siitä mitä tehdään ja miksi. Jos käsitys tavoitteista puuttuu, voi tulokset (ja arviointi) olla sen mukaisia. Olen samaa mieltä, että on palautettava mieliin perusasiat, mutta se ei mielestäni edellytä paluuta yksipuolisiin opetusmenetelmiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. annamilitolkko...

      Myös minä kannatan monipuolisia opetusmenetelmiä.

      Poista
  2. Tuloksiin ei tietankaan vaikuta oppilaiden vahvasti muuttuva tausta? Aidinkielemaan suomalaisten maara laskee ja voisi luulla etta heterogeenisempi joukko tuottaa heikommat tulokset

    VastaaPoista
  3. Miten tuo romahdus liittyy Pisatutkimukseen? Uusimmat tulokset ovat vasta tulossa. Katsotaan sitten uudestaan.

    VastaaPoista
  4. Hei Kai-Ari! Erittäin mielenkiintoinen teksti. Yritin lähettää sinulle sähköpostia, mutta ilmeisesti @vantaa.fi ei toimi? Mistä osoitteesta sinut tavoittaisi, toivoisin keskustelua tärkeästä aiheesta. Terveisin Esa Suominen, opetusministeri Krista Kiurun erityisavustaja, esa.suominen@minedu.fi

    VastaaPoista
  5. Kai-Ari: Kun nyt mielipiteitäsi ja kokemustasi arvostetaan, yritä saada Ylelle matematiikkailtoja.

    Miksi Ylelle ei saada matematiikkailtoja, vaikka siellä on ollut pakkoruotsi-, urheilu-, doping-, homo- ja ties mitä iltoja? On kyllä pyydetty ja pitäisi tulla pyytämättäkin, sillä mikään ei toimi ilman matematiikkaa.

    Niinhän se on, ettei matemaattisiin aineisiin panosteta edes mediassa. Vaikka kirjailijat saavat paljon tilaa mediassa ja luokanopettajat teetättävät lukudiplomeja (matematiikkadiplomeja vain harva), kirjailijoita kustannetaan kouluihin.

    Äidinkieli on tietysti tärkeää, mutta niin on matematiikkakin ja myös matematiikkadiplomeja olisi: http://solmu.math.helsinki.fi/ .

    VastaaPoista
  6. Paljossa samaa mieltä näistä syistä, mutta joissakin myös eri mieltä. 1) Jos oppilaille opetetaan nykyään tiedonhallintataitoja, saivatko he näissä testeissä käyttää tiedonhakutaitojaan hyväkseen. Nykyaikana oppilailla on niin sata kertaa enemmän muistettavaa, että he eivät ehkä ole osanneet priorisoida "Välimeren" muistamista niin tärkeäksi, kuin 10 v. sitten.
    2) olisiko koulun jätettävä oppilaat somelilemaan ja roikkumaan netissä vain välitunneilla ohjaamatta ja neuvomatta, oman onnensa nojassa, kun siellä he joka tapauksessa ovat?
    3) mitä keinoja koululla on vaatia ja pyytää haluttomia oppilaita oppimaan ja jättämään luokalle jne., Jos vanhemmat eivät halua? Ihan käytännössä? Kun puhelut tyyliin " meidän lapsi ei haluaulla kouluun, kun sille ei tule siellä niitä onnistumisen kokemuksia..."- puhellut täyttävätjo nyt opettajien vapaa-ajan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ano...

      1. Mielestäni tiedonhakutaidoilla ei tee mitään, jos ei hallitse perusasioita. Esim. oppilaalle pyydetään pari viikkoa vapaata koulutyöstä Espanjan aurinkoloman takia. Kun oppilas tulee takaisin, hän ei tiedä edes, missä meressä hän oli uinut.

      Tiedonhallinta vaatii tietoa.

      2. Ei.

      Ulos vaan leikkimään ja reippailemaan. Joidenkin oppilaiden kunto on niin heikko, että pienikin ulkoilun lisäys on paikallaan. Oppiminen vaatii myös happea. Edes koulussa pitäisi olla hetkiä, jolloin lapsi pääsee irti audiovisuaalisesta somasta.

      Koulun pitää priorisoida tieto oppilaille, ei oppilaiden. Kuinka lapsi ylipäätään voisikaan priorisoida tietoa? Opettajat ovat takuuvarmasti tiedon priorisoinnin asiantuntijoita.

      3. Paha kysymys.

      Tällä hetkellä keinot ovat vähissä. Joskus pitää oppilas jättää vaikka väkisin luokalle vanhemmilta kysymättä. Jos oppilas ei tule kouluun, niin koulun pitää rustata lastensuojeluilmoitus.

      Jossain vaiheessa koulun pitää tyhjien puheiden sijaan toimia.

      Poista
  7. Kai-Arin näkeymys teknologia-somasta on kristallinkirkas oivallus, asia on juuri noin. Ja mikä pahinta tämän soma-moskan käyttämisestä ja "innovoinnista" maamme etsii nykyään uutta itsetuntoa ja "kasvualaa." Minua hävettää angrybirds-supercell -intoilu, eli se miten posket hehkuen intoilemme tämän soma-teknoroskan tuottamisesta ja myymisestä maailmalle. Nyt tämän edessä ovat koulutkin antautumassa, kun Hautamäkikin puhui näiden em. sovellusten käyttämisen lisäämisen puolesta kouluissa ja haki syytä heikkoon motivaatioon siitä ettei tätä teknotrashia saa käyttää niin paljon ja vapaasti kuin kotona.

    Tässä ei käy kyllä hyvin. Opimme kyllä painamaan nappeja/ napsimaan tätä somaa ja kuvittelemaan että "se on tätä päivää, nykyaikaa, tulevaisuutta." Luulen että se kultuuri- ja sivistysperintö mitä ihmiskunta on joten kuten onnistunut kokoamaan ja siirtämään eteenpäin menee alas tätä samaa super-idotism -celliä pitkin: ihmiset ovat leluja jotka käyttävät ja luovat lisää leluja. Ei h-tissä näin kai kouluissakin?

    Jorma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jorma: "Tässä ei käy kyllä hyvin."

      Näyttää siltä. Koen sanan sivistys erilailla kuin yksinkertaiset mobiilipelit. Kaikki kunnia kavereille, jotka niitä kehittävät ja saavat siitä hyvän toimeentulon, mutta itse mobiilipelien pelaaminen tuskin on kovin sivistävää.

      Voisi sitä peremminkin ajan käyttää kuin puhelimen näppäimillä leikkien. Silloin tällöin välillä joku romaani voisi tehdä terää.

      Poista
  8. Pointtisi ovat hyviä. Lisäisin vielä tämän:
    "Vuonna 2012 toteutetussa oppimaan oppimisen arvioinnissa tulokset ovat laskeneet vuoteen 2001 verrattuna kaikilla arvioiduilla osaamisalueilla – päättelytaidoissa, matemaattisessa ajattelussa ja luetun ymmärtämisessä – ja se näkyy myös koulumyönteisten asenteiden selvänä vähentymisenä. Vastaavasti koulukielteiset asenteet ovat vahvistuneet jonkin verran."
    Kouluterveyskyselyssä nousi esille se, että oppilaat kokivat vaikutusmahdollisuuksien vähentyneen koulussa.

    Tässäpä onkin pohdittavaa:
    1) OPPILAIDEN KOULUMYÖNTEISTEN ASENTEIDEN VÄHENEMINEN
    2) OPPILAIDEN KOULUKIELTEISTEN ASENTEIDEN VAHVISTUMINEN
    3) OPPILAIDEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIEN VÄHENEMINEN
    Näillä kolmella tekijällä on merkitystä oppimistaitojen kehittymiseen.

    Tutkimus toteutettiin keväällä 2012 ysiluokkalaisille. Missähän nämä nuoret ovat nyt? Miten koulutustakuu toteutuu heidän osaltaan?

    Terveisin Eero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eero...

      Vahvoja kysymyksiä...

      Olen joskus miettinyt, että opettajille pitäisi lähettää jostain "raporttia", kuinka opetettavien lasten on käynyt, vaikka joku "30-vuotisraportti".

      Kun ihminen on 30-vuotias nähtäisiin jo aika paljon, esim. kuinka on jatkokoulutettu peruskoulun jälkeen tai onko ko. ihminen töissä vai ei jne.

      Monessa ammatissa oleva ihminen näkee työnsä jäljet, me emme. Se on väärin.

      Poista
    2. Pikkukaupungeissa saattaa olla hieman toisin, minä ainakin tässä 20 000 hlön tuppukylässä tunnuin törmäävän kauppareissuilla tai muuten kylillä liikkuessani entisiin opettajiini keskimäärin tahtia 1 opettaja per vuosi. Jos tästä ekstrapoloidaan ja huomioidaan juorupuheiden levinneisyys, luulisi että opettajilla on varsin kelvollinen käsitys mitä koululaisista on isona tullut (ainakin jos on mennyt poikkeuksellisen hyvin tai huonosti).

      Vantaalla on varmaan toisin.

      Poista
  9. Vielä lyhyt jatkokommentti tuohon tekno-soman ( kts. edell. blogistin soma-vertaus...) tylytykseeni.

    Tuota tietoverkkomaailmaahan perustellaan aina tietenkin "tiedonhankinnan välineenä." Mutta kyllä tutkimus ja perstuntuma pakottavat asettamaan kysymyksen, missä se hankittu tieto sitten on? Ei näy eikä kuulu. Ei ole viisastunut ihminen. Ihmiset ovat tietämättömämpiä kuin koskaan. Eikä se johdu siitä että "tietoa on nykään niin paljon enemmän", kuten yleensä väärin argumentoidaan. Tietoa on paljon, totta, mutta tietoa on myös ihmisten päissä (entistä) vähemmän. Väitän pokkana että vuonna 1975 30-vuotias tavallinen ja keskimääräisesti koulutettu suomalainen tiesi maailman perusasioista ja sen tilanteesta enemmän kuin vastaava vuonna 2013. Ja kaikki tämä samaan aikaan kun välineitä ja sitä tietoa olisi enemmän saatavilla! Jossain siis pakostakin mättää. Ja pelkään pahoin sen johtuvan näistä aikuisten lelumaailmoista jota mm. virtuaali- ja someverkoiksi kutsutaan. Nyt nuoret ovat em. kamassa jo niin syvällä että kun he ovat aikusia, tulevat he tarkistamaan Norjan pääkaupungin kavereiltaan jossakin some-trashsovelluksessa jossa ne kaverit tarkistavat asiaa sovelluksesta joka....

    Jorma

    VastaaPoista
  10. Tanskalaiset kadehtivat suomalaisia hyvien PISA-tulosten vuoksi. Kuinka kauan? Onko meilläkin tapahtumassa sama kehitys kuin Tanskassa. Kaikenlaista on yritetty, jotta tuloksia saataisiin. Uusi peruskoululaki (den nye folkeskole) astuu voimaan ensi vuonna. Koulupäivistä tulee pitempiä, tanskan kieltä ja matematiikkaa opiskellaan enemmän, päivittäistä liikuntaa ja aktiviteetteja tulee opetusohjelmaan, tukiopetusta enemmän, eliittiluokkia musikaalisesti ja liikunnallisesti lahjakkaille, vierailevia opettajia ja monipuolisempia opetusmenetelmiä.

    Yksityiskoulut lisäävät koko ajan suosiotaan. Etniset tanskalaiset selviytyvät koulusta paremmin kuin maahanmuuttotaustaiset lapset jopa toisesta tai kolmannesta sukupolvesta. Tanskassa yritettiin parantaa maahanmuuttajalasten oppimista äidinkielen opetuksella eli esim. arabian tai turkin kielellä opetettiin matematiikkaa, jotta saataisiin parempia tuloksia. 4 milj. euroa on käytetty tähän kokeiluun, eivätkä tulokset ole parantuneet. Lasten oman äidinkielen opetuksen lisäksi annetaan lisätunteja tanskan kielessä

    Suomen peruskoulun kustannukset ovat BKT:hen suhteutettuna 25% alhaisemmat kuin Tanskassa. Yksityiskoulujen valtionavut ovat samansuuruiset niin hyvintoimeentulevien vanhempien lasten eliittikouluille kuin maahanmuuttolähiöiden kouluttamattomien vanhempien yksityiskouluille. Myös näillä alueilla monet vanhemmat haluavat lapsilleen yksityisopetusta, koska peruskoulu ei näytä toimivan. On järjestyshäiriöitä, muslimipojat eivät kunnioita naispuolisia opettajia, väkivaltaa ja rasismista syyttelyä on paljon. On kouluja, joissa yli puolet oppilaista on maahanmuuttajia..

    VastaaPoista
  11. Eikös tämän blogipostauksen otsikko ole hieman virheellinen, kun varsinaisia PISA-tuloksia saamme tietää vasta joulukuussa? Nythän uutisartikkelissa kansallisen testin romahdusta kymmenen vuoden takaiseen vain verrattiin mitä muutos tarkoittaisi vuoden 2009 PISA-pisteisiin nähden. (Mistä tuo 2009 repäistiin jäi tosin arvoitukseksi, luulisi että järkevämpää olisi verrata johonkin lähempänä vertailuvuotta 2001 olleeseen PISA-dataan...?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ano...

      Kirjoitukseni pohjana on Hesarin uutuinen. Pisa-tuloksia on hiljalleen tihkutettu julkisuuteen. Antavat ymmärtää, että jonkinlainen romahdus olisi tapahtunut.

      Poista
  12. "Olisi hyvä, että edes koulussa oppilaat saisivat kokea rauhaa ilman, että päätä sotketaan naurettavilla mobiilipeleillä ja jatkuvalla korvanappimusiikilla tai youtubetulvalla."

    Demarinuorten puheenjohtajakin jo kaipailee kaikille lapsukaisille taplettikoneita:
    Demarinuorten puheenjohtajan Joona Räsäsen mukaan suomalaisten nuorten oppimistulosten romahtamiseen on havahduttava. Ratkaisuksi hän tarjoaa tablettitietokonetta jokaiselle koululaiselle.

    Joona Räsänen

    Joona Räsänen
    (Lehtikuva)

    Räsäsen mielestä peruskoulun arjesta pitää pyyhkäistä pölyt pois ja oppimisen tueksi on haettava uudenlaisia ratkaisuja.

    - Peruskouluun tarvitaan uutta toimintakulttuuria. Opetusmenetelmien on seurattava aikaa ja koulunkäynnistä täytyy tehdä paitsi hyödyllistä, myös mielekkään tuntuista. Yksi tärkeimmistä askelista on teknologian käytön lisääminen osaksi päivittäistä koulutyötä.

    Räsänen pelkää, että peruskoululaisten digitaalisissa taidoissa nähdään entistä suurempia keskinäisiä eroja, mikäli oppimisen tarvetta ei huomioida peruskoulussa. Tämä eriarvoistava kehitys on hänen mukaansa saatettava päätökseen.

    Räsäsen mielestä tietoyhteiskunnaksi nimetyssä maassa jokaiselle peruskoululaiselle on opetettava omatoimisen tiedonhaun taitoja sekä terve annos lähdekriittisyyttä. Tietotekniset taidot kehittyisivät korvaamalla paperiset oppimateriaalit sähköisillä. Tätä tarkoitusta varten jokaisella koululaisella voisi olla käytössään tablettitietokone.

    - Tabletin avulla opetustilanteista saataisiin nykyistä monipuolisempia ja nuorten tarpeet kyettäisiin huomioimaan paremmin.

    Räsäsen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmaissut halun lisätä tietoteknisen opetuksen määrää tulevassa opetussuunnitelmassa. Tablettien käyttöönotto tukisi siis myös ministeriön tavoitetta. Räsäsen mielestä tablettien yleistymisen myötä myös sähköisten oppimismateriaalinen kehittäminen vauhdittuisi ja oppimateriaalit olisivat nykyistä varmemmin kaikkien ulottuvilla.
    http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/rasanen_tabletit-11664

    On kyllä taas aika pahasti reaalimaailmasta irtaantunut kirjoitus. Nytkin jo aivan tarpeeksi oppilaat käyttävät aikaansa Facebookissa, joillakin viisikin minuttia ilman puhelimen pikaista vilkaisua on erittäin pitkä aika.

    VastaaPoista
  13. Kiitos blogikirjoituksesta! Ajatustyö ja oppiminen vaativat hiljaisuutta, mahdollisuutta käsitellä ja jäsennellä mielessä olevaa. Minä kuvaan prosessia aina siten, että ajattelun pitää saada toimia pitkissä kaarissa, jossa on alku ja loppu ja siinä keskivälillä paljon rauhallista pohdintaa.

    VastaaPoista
  14. Ehkä syyjaottelu olisi kaivannut viidenneksi kohdaksi maahanmuuton seuraukset. Monet maahanmuuttajat voivat edustaa täysin erilaisia arvo- ja moraalijärjestelmiä. Koska suomalainen kulttuuri on feminiininen, päättämätön ja konflikteja välttävä, niin silloin konflikteja kaihtamaton kulttuuri etenee ja ottaa elintilaa suomalaisilta. Silloin alakynnessä olevat oppilaat vetäytyvät, masentuvat ja syrjäytyvät.

    Olisiko ratkaisu oppilaiden segregaatio oppimiskyvyn ja kulttuurisen yhteensopivuuden mukaan. Näin voitaisiin turvata lapsille heille optimaalinen oppimisympäristö.

    acc

    VastaaPoista
  15. Jos maahanmuutto olisi syy, sen pitäisi näkyä koulujen välisissä eroissa, jotka ovat kuitenkin tutkimuksen mukaan pienet.

    VastaaPoista
  16. Peruskoulun opetusuunnitelma tällä hetkellä aivan suorasanaisesti edellyttää tieto- ja viestintätekniikan monipuolista käyttöä koulussa. Opettaja ei siis voi valita.

    Ajatuksesi audiovisuaalisesta somasta on minusta tärkein syy edellyttää tvt:n käyttöä myös jatkossa, kun opetusuunnitelmaa uudistetaan. Jos kerran on niin kuin on, että kulttuuri oppilaiden ympärillä koostuu jopa ylenpalttisesta audiovisuaalisesta viestinnästä, eikö juuri sen kulttuurin aktiiviseksi osallistujaksi kasvattaminen ole koulun tärkein tehtävä?

    Asiaa oli niin paljon, että kirjoitin siitä oman bloggauksen: http://timpu.blogspot.fi/2013/12/myos-audiovisuaalinen-kulttuuri-on.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkistä Ismo.

      Pitää paikkansa, ei voi valita.

      On hyvin vaikea määritellä, mikä on peruskoulun tärkein tehtävä.

      Yleissivistys? Kasvaminen hyväksi ihmiseksi?

      Tvt - vastuullinen ja osaava käyttäjä?

      Poista