maanantai 18. elokuuta 2014

KT:n Markku Jalonen hakee täyttä törmäyskurssia

18.8. HS


Opettajien lomautukset pyritään järjestämään niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa opetukselle, sanoo Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

HS kertoi maanantaina, että tänä vuonna ennätysmäärä kuntia lomauttaa opettajiaan. Säästöjä hakee lomauttamalla yhteensä 25 kuntaa. Määrä on suurin sitten 1990-luvun. Kaiken kaikkiaan lomautukset koskevat 4 000:ta opettajaa varhaiskasvatuksesta lukioon. Opetusalan ammattijärjestö OAJ on huolissaan siitä, että säästöt kasvattavat oppilaiden alueellista eriarvoisuutta.

Jalonen sanoo, että työnantajat pyrkii kaikin keinoin suunnittelemaan lomautukset niin, että niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa opetukselle.

"Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lomautukset kestävät keskimäärin kaksi viikkoa ja ne pyritään sijoittamaan viikonloppuihin perjantaista maanantaihin tai muille arkipyhille."


En muista, milloin Kuntatyönantajilta olisi tullut näin törkeää tekstiä.

Opettajat tekevät vieläkin tavallaan urakkatyötä. Aikoinaan urakkapalkka jaettiin vuoden jokaiselle päivälle. Joten viikonloppulomautukset perjantaista maanantaihin sekä arkipyhälomautukset ovat laittomia kuten kesälomautuksetkin. 

Jalonen ajaa Suomen opettajiston ja Kuntatyönantajat täydelliselle törmäyskursille. 
Ilmeisesti Jalonen laskee, että koko Suomen kattava opettajalakko se vasta säästöä tuottaakin.

Jalosen moraalittomuudella ei ole mitään rajaa. 

Hän ei ajattele kuntalaisten, tässä tapauksessa lasten ja nuorten parasta, ei mieti, mikä on kuntien palvelutehtävä ja miksi kunnat ylipäätään ovat olemassa. Jalosen ajattelumalli syö tulevaisuuden eväitä.

Kuntalaiset maksavat veroja saadaakseen kunnilta säädyllisiä peruspalveluja kuten peruskoulun ja terveydenhoidon. Peruskoulua on viety järjestelmällisesti alas.

Opettajien palkkausjärjestelmä on hyvin mutkikas. Saamme palkkamme oppitunneista ja jakotunneista ja tukitunneista ja mahdolllisista kerhotunneista sekä muusta pikkusälästä.

Ennen kuin opettajia ylipäätään lomautetaan, ensin leikataan kaikki mahdollinen pois, oppitunnit viedään minimiin, jakotunteja saa pitää mahdollisimman vähän, tuki- ja kerhotunnit viedään sekä muu pikkusälä.

Kaiken kukkuraksi opetusryhmiä on voitu suurentaa. Kun opetusryhmiä on suurennettu, opettajia on potkittu pois. Ja jäljelle jääneiden opettajien työmäärää on nostettu ilman, että palkka siitä nousee senttiäkään.

Leikataan kuten mafiosot elokuvissa leikkelevät peltisaksilla uhrin sormia pois.

Ennen lomautuksia opettajat ovat jo selkänahoistaan säästäneet aivan riittävästi, ja tämän tosiasian Markku Jalonen systemaatisesti "unohtaa". Hän toteaa vain, että kuntien henkilöstöä pitää kohdella tasavertaisesti myös säästötoimissa.

Jalonen yrittää saada eri kuntatyöntekijäryhmät tukkanuottasille. Hän käyttää vanhaa antiikin Rooman hajoita ja hallitse taktiikkaa. Ei onnistu, halpaan ei mennä, sillä historian kirjat on luettu.

Kuinka voidaan edes ajatella, että työntekijä voidaan lomauttaa vain vapaa-ajalla? Vapaa-aika on työllä ansaittua.


Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tapahtuvaa työnteon ja palkanmaksun tilapäistä keskeyttämistä. Työsuhteen muut ehdot pysyvät voimassa myös lomautuksen ajan.

Työntekijä voidaan lomauttaa joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteko kokonaan tai lyhentämällä työntekijän työaikaa.

Työnantaja voi lomauttaa työntekijän tilanteessa, jossa hänellä on taloudellinen tai tuotannollinen peruste irtisanomiseen. Eli tarjolla oleva työ on vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä olennaisesti ja pysyvästi, eikä työntekijää voida sijoittaa tai kohtuudella kouluttaa uudelleen.

Lomautus keskeyttää työn ja palkan (Ekonomi 2014, Lasse Johansson, lakimies, Lakiyksikkö, SEFE)

4 kommenttia:

  1. Todella masentavaja törkeä ehdotus Kuntatyönantajilta.

    Muistelen kyllä olleeni törmäyskurssilla ennenkin työmarkkinajohtajien kanssa, luottamusmiestoimessani. Jäi sellainen tuntuma, että työmarkkinajohtajat ajavat esimiesten eli rehtorien etua, eivät opettajien, vaikka kyseessä olisi tapaus, jossa esimies on selkeästi menetellyt lainvastaisesti ja opettaja perää vain normaaleja lakisääteisiä oikeuksiaan.

    Opettajat ovat jo nyt niin kireällä, että jousta ei pidä enää kiristää piirunkaan vertaa. Toivottavasti opettajissa on nyt yhtenäistä tahtoa käydä tarvittaessa yhteiseen työtaisteluun laittomuutta vastaan. Yhdenkään opettajan ei toivoisi alistuvan lullukkaopettajaksi. Opettajan etu on samalla oppilaan etu.

    VastaaPoista
  2. 90-luvulla lomautukset otettiin systemaattiseksi talouden leikkaamisen välineeksi. Eduskunta reagoi tähän uudessa perusopetuslaissa. Uusitusta laista poistettiin kaikki mahdollisuudet järjestää opetusta ilman paikallaan olevaa oppilasta. Laissa vahvistettiin oppilaiden oikeuksia joka päivä opettajan antamaan opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Tämä käy selvästi ilmi hallituksen esityksestä ja Sivistysvaliokunnan mietinnöstä. Asiallisestihan kyseessä on lain 30 §:n perusteluista.
    ”SiVM 3/1998 - HE 86/1997
    Hallituksen esitys koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi
    Yksityiskohtaiset perustelut
    30 §. Oikeus saada opetusta.
    Pykälän mukaan oppilaalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta. Valiokunta korostaa sitä, että säännöksen tarkoituksena on turvata oppilaalle opetus ja tarpeellinen ohjaus koulun työpäivinä ja opettajan johdolla. Valiokunta toteaa, että tämän säännöksen merkitys korostuu nykyisen kaltaisissa tilanteissa, kun kunnat puuttuvat normaaliin opetuksen järjestämiseen säästökeinona. Valiokunta viittaa tämän lain yleisperusteluissa todettuun siitä, ettei se hyväksy esimerkiksi opetushenkilöstön lomautuksia säästökeinoina. ”

    Tällainen välinpitämättömyys lainsäätäjän tahtoa ja lasten oikeuksia kohtaan osoittaa melkoista moraalista mädännäisyyttä. Haittojen minimointi perusteluina vain vahvistaa tätä käsitystä. ”Kyllä kännissäkin saa ajaa, jos ei ajan kovin pitkiä matkoja kerrallaan!”

    VastaaPoista
  3. Tuo ei ollut mikään pelkkä outo veto, vaan looginen seuraus siitä myöntyväisyydestä mihin opettajat ammattikuntana suostuvat kerta toisensa, asia toisensa, jälkeen. Työmarkkinoilla pehmästi järjestäytynyttä ammattiryhmää viedään tietenkin kuin pässiä narussa. Ihmistähän yleensäkin kohdellaan niin kuin miten hän antaa itseään kohdella. Rajanveto, selkeän stop-merkin näyttäminen onnistuu harvoin opettajilta ammattikuntana vaikka he itse opettavat oman alueen tunnistamista oppilailleen. Ehkä jopa lomautuksia suurempi kysymys ovat vielä esim. nuo asiat mitkä blogisti luetteli. Kaikki mikä perustellaan "lapsen edulla" tai "maailman muuttumisella" menee läpi. Työnantaja ei olisi tehtäviensä tasolla ellei se kokeilisi kepillä jäätä. Luulen sen useinkin yllättyvän näin: "Ei ole totta, ne hullut suostu siihenkin." Jos joku haluaa näitä alasajoja vastustaa, on selvää ettei niitä vastuteta sähköposteilla, yleisön osasto -kirjoituksilla, puhelinsoitoilla virastoon. Se stop-merkki pitää ensin nostaa ja sitten konkretisoida.

    (Ehkä hieman negatiivista tekstiä ed. mutta kyllä "tämä meidän meininki" välillä sellaisiakin tuntemuksia herättää, sorry...) t. Jorma

    VastaaPoista