maanantai 29. lokakuuta 2012

Suomalainen englanninopetus on rautaa

Upi.com 26.10.

Sweden tops in 2nd-language English 

Education First said its study, which tested nearly 2 million people in 54 countries for their skills with English as a second language, found Sweden was the most proficient followed by Denmark, the Netherlands, Finland and Norway, The Local.se reported Friday.


Onnea suomalaiselle englanninopetukselle!

Suomi on mielenkiintoisessa seurassa. Ruotsi, tanska, hollanti ja norja ovat englannin sukulaiskieliä.

Suomi ei ole germaaninen kieli, ei lähimainkaan, ja silti komeilemme listassa noin korkealla. Ei voi muuta kuin hämmästellä.

3 kommenttia:

  1. Eräs osatekijä on, että Suomessa ei dubata telkkariohjelmia. Dubbaajamaissa englannin kielen taito ja kiinnostus kieleen on paljon vähäisempää kuin tekstittävissä maissa. Me olemme tottuneet kuulemaan englantia joka päivä ympärillämme, joten kielitaidon tarpeellisuuden käsittävät kaikki. Onhan siitä jo kotioloissakin hyötyä.

    Toisin on esim. ranskankielisillä alueilla. Olin aikoinani vaihto-opiskelijana Walloniassa (Belgian ranskankielisessä osassa). Siellä näin erittäin selkeästi eron kieliin suhtautumisessa. Yhdeltä ranskankieliseltä TV-kanavalta tuli kerran pari viikossa keskellä yötä tekstitettyjä Hollywoodin kultakauden klassikkoleffoja. Muuten kaikki ohjelmat oli dubattu ranskaksi. Joskus kyselin wallooneilta, miksi kaikki pitää dubata ja he perustelivat sitä sillä, että lapsetkin ymmärtävät. Mutta jos elokuva esitetään klo 21 jälkeen ja kyseessä on vaikkapa alle kouluikäisille sopimaton toimintarymistely, niin eihän niitä lasten takia tarvitse dubata. Ne voitaisiin ihan yhtä hyvin näyttää tekstitettyinä.

    Tein muuten eräällä englanninkielisellä kurssilla ryhmätöitä muutaman walloonin kanssa ja näiden yliopisto-opiskelijoiden englanti oli täysin käsittämätöntä. Suurella vaivalla yritin selvittää, mistä ihmeestä heidän kirjoittamissaan osuuksissa puhuttiin, jotta sain ryhmätyömme koottua oikeaksi englanninkieliseksi tekstiksi. Heillä oli myös otsaa sanoa minulle kerran: "Ranskan kielesi on parantunut paljon. Jos harjoittelet vielä lisää, niin kohta sinusta tulee kaksikielinen." Puhuin siinä vaiheessa suomea, englantia, ranskaa, ruotsia, jonkin verran saksaa ja italiaa ja opettelin hollantia. Niin että se siitä "kaksikielisyydestä".

    Onnistuin vaihtovuotenani pääsemään myös fukseille pakolliselle hollannin kielen kurssille, jolla kaikki muut opiskelijat olivat lukeneet hollantia koulussa 5 vuotta. Itse olin opiskellut hollantia vain yhden itseopiskelukurssin verran ja silti olin alusta lähtien parempi hollannin kielessä kuin osa kurssikavereistani. Ei ihme, että Flanderissa on paljon enemmän työpaikkoja ja että flaamit vievät parhaimmat työpaikat kansainvälisissä firmoissa, sillä kaikki flaamit, joihin tutustuin, puhuivat sujuvaa hollantia, ranskaa ja englantia, kun taas wallooneilla oli yleensä hallussaan vain ranska ja englanti tai pelkkä ranska, jos työpaikan virallisena kielenä ei ollut englanti. Muutamia wallooneja opin tuntemaa, joilla oli kaikki kolme kieltä hallussaan, mutta he olivat pieni vähemmistö. Walloonien suhtautuminen hollannin kieleen oli negatiivisempaa kuin pakkoruotsin vastustajien suhtautuminen ruotsin kieleen Suomessa. Vaikka 10 miljoonasta belgialaisesta puolet on hollanninkielisiä flaameja ja 16 miljoonan asukkaan Alankomailla on maaraja Belgian kanssa, niin silti hollannin kurssia kanssani käyneet fuksit pitivät hollannin kieltä rumana ja turhana eivätkä välittäneet tehdä töitä sen eteen. Minä taas halusin oppia hollantia ja sainkin kurssista paljon enemmän irti kuin kurssitoverini.

    Lisäksi meillä Suomessa aloitetaan englannin opetus kouluissa useimmiten jo 3. luokalla, kun taas monissa muissa maissa vasta yläasteella tai ala-asteen parilla viimeisellä luokalla. Hollannissakin englannin opiskelu aloitetaan myöhemmin kuin Suomessa, mutta sukulaiskielisyys ja tekstityksen käyttö tekevät hollantilaisille englannin oppimisesta helppoa. Hollannissa jo suurissa ikäluokissa englantia taitavia on enemmän kuin Suomessa, jolloin lapset ovat saaneet helpommin tukea kielen oppimiseen vanhemmiltaan läksyavun muodossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ano: "Eräs osatekijä on, että Suomessa ei dubata telkkariohjelmia."

      Varmaan näin on, mutta ennen kuin hyöty telkkariohjelmista saadaan, pitää englannin perusteet olla hallussa.

      Ano: "Lisäksi meillä Suomessa aloitetaan englannin opetus kouluissa useimmiten jo 3. luokalla, kun taas monissa muissa maissa vasta yläasteella tai ala-asteen parilla viimeisellä luokalla."

      Tässä varmaan on osaamisen peruskivijalka. Nuorimmaiseni ovat nelosella ja vitosella. Olen joskus kuulustellut heitä englannin kokeita varten. Lapset osaavat paremmin englantia kuin minä osasin keskikoulun viidennellä luokalla 15-vuotiaana. Ennen opeteltiin kirjoittamaan englantia, nyt puhumaan. Viidesluokkalainen poikani hallitsee jo melko monimutkaisia englannin kielen rakenteita ja arkipäivän tilanteita.

      Poista
  2. > Suomi ei ole germaaninen kieli, ei lähimainkaan, ja silti komeilemme listassa noin korkealla. Ei voi muuta kuin hämmästellä.

    Miksi?

    > Eräs osatekijä on, että Suomessa ei dubata telkkariohjelmia.

    Höpöhöpö.

    > Dubbaajamaissa englannin kielen taito ja kiinnostus kieleen on paljon vähäisempää kuin tekstittävissä maissa.

    Se, että kesällä myydään enemmän jäätelöä kuin talvella, johtuu...

    > Heillä oli myös otsaa sanoa minulle kerran: "Ranskan kielesi on parantunut paljon. Jos harjoittelet vielä lisää, niin kohta sinusta tulee kaksikielinen." YMS.

    Ja kehut palkitset haukkumalla... Kyllä se kaksikielisyys vaatii muutakin kuin, että osaa (hyvin) muuta kuin äidinkieltään. Minun tuntemani yliopistossa kielitieteitä opiskelleet äidinkielisistä erottamattomat ovat kaksikielisyydestä(än) hyvin hiljaa.

    > Ei ihme, että Flanderissa on paljon enemmän työpaikkoja... wallooneilla oli yleensä hallussaan vain ranska... fuksit pitivät hollannin kieltä rumana ja turhana...

    Jep. Tämän asian olen kanssa ymmärtänyt olevan näin. Sen sijaan flaamit eivät ole nurkkakuntaisia. Tapaamini flaamit ovat avomielisiä ja eivät, vaikka paljon syytä olisi, suhtaudu vallooneihin vihamielisesti. Kun oikeasti tutustuu Belgian tilanteeseen, niin ei voi kuin ihmetellä, miten syntipukeiksi on maalattu flaamit, eivätkä valloonit. Valloonit ovat omaksuneet asenteen, että he ovat oikeastaan "suuren Ranskan" jatke.

    > sukulaiskielisyys ja tekstityksen käyttö tekevät hollantilaisille englannin oppimisesta helppoa

    Höpöhöpö. Ihan yhtenä esimerkkinä faux amis:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t_yst%C3%A4v%C3%A4t

    > Hollannissa jo suurissa ikäluokissa englantia taitavia on enemmän kuin Suomessa, jolloin lapset ovat saaneet helpommin tukea kielen oppimiseen vanhemmiltaan läksyavun muodossa.

    Höpöhöpö.

    VastaaPoista