sunnuntai 18. elokuuta 2013

Surullinen kielitilasto



18.8. HS Digilehti
Valinnaisen kouluruotsin kannattajat leimataan ruotsin vihaajiksi, vaikka valtaosalla tarkoitusperät ovat päinvastaiset: vapaaehtoisuus saattaisi parantaa ruotsin elinvoimaisuutta, parantaa vähemmistön palveluja ja antaa tilaa maailmankielille peruskoulussa.

Kielten opinnoissa ei voi nyt puhua tasaarvosta eikä monipuolisuudesta. Vain suurimmissa kaupungeissa päästään opettelemaan esimerkiksi espanjaa tai kiinaa jo alaluokilla.

Niinpä suomataisten kielivaranto koostuu lähinnä kohtuullisesta englannista ja surkeasta ruotsista.


Hesarin jutun liitteenä oli surullinen tilasto, vuosiluokilla 7-9 opiskeli v. 2012:

- 99, 4 % englantia
- 92,2, % ruotsia
- 10,5 % saksaa
- 5,9 % ranskaa
- 1,9 % venäjää
- 1,7 % espanjaa

Onneksi suomalaisten englannin kielen taito on kansainvälisesti ajatellen kohtuullisen hyvää:


Täytyy todeta, että peruskoulun kielipaletti on ankean yksipuolinen.

Erityisesti yllä olevasta tilastosta iskee silmään pitkän venäjän opiskelijoiden vähäisyys. Kiinaa ei näy mailla halmeilla. 

Ankeutta lisää, että harva lukiolainenkaan panostaa kieltenopiskeluun. Ruotsia luetaan puolivillaisesti, kun kieltä ei ole pakko enää kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Ei viitsitä valita lyhyitä kieliä. Kun kävin lukiota 1970-luvulla, suurinpiirtein joka toinen lukiolainen opiskeli neljää kieltä, loput kolmea.

Kielikeskustelijat eivät tule ajatelleeksi, että joka toinen oppilas ei jatka lukioon. He lukevat ruotsia käytännössä vain kolme vuotta, ja ammattikoulussa ruotsi on opiskelijoille todellinen kiviriippa.

Olen aikaisemmin blogissani esittänyt, että peruskoulussa ruotsin pitäisi olla vapaaehtoinen, mutta lukiossa pakollinen. 

Reippaasti yli puolet peruskoulun oppilaista ottaisi ruotsin vapaaehtoisesti ja opiskeluasenne ruotsin opiskeluun paranisi. Lukiossa olisi kirjoitettava joko pitkä tai lyhyt ruotsi.

7 kommenttia:

  1. Eilen 18.8. su Hesarissa kolumnisti Minna Lindgren sanoi kieliadressin allekirjoittaneiden tuntevan "outoa, primitiivistä vihaa".

    ???!!! Hälytyskellojen pitäisi soida tuollaisesta kielenkäytöstä ja leimaamisesta.

    Eli ML:n mukaan nämä ihmiset jotka haluvat kansalaisaloitteella vaikuttaa demokraattisesti peruskoulun kielivalikkoon ovat alkukantainen ja vihamielinen porukka. Tämä vihapuhemainen kannanotto kertoi tietenkin jotain kirjoittajan omista kulttuurisista ylemmyydentunteista ja omasta sokeasta primitiivisyydestä, mutta myös tasosta jolla kieliasiaan maassamme suhtaudutaan ja miten kiihkeästi establishment on puolensa valinnut.

    Itse kannatan ruotsin opiskelua peruskouluissa, mutta häpeän minnalindgrenejä jotka pitävät ruotsin opiskelua noin itsestäänselvänä asiana, ettei sitä tarvitse edes ajatella eikä toisella tapaa ajattelevia ihmisiä kuunnella. No, tyypillinen Hesarin linja toisaalta...ihmisten oman ajattelun halveksunta. Toisin ajattelevat ovat foobikoita tai muuten vain tyhmää kansaa.

    Ruotsia kannattaa opiskella tuollaisistakin "tuen ilmaisuista" huolimatta.

    Jorma, Helsinki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ettei tule väärinkäsitystä, minäkin kannatan ruotsin opiskelua peruskoulussa, vapaaehtoisena.

      Kielten opiskelu kannattaa aina.

      Poista
    2. K-A, kuinka perustelet ajatusta, että lukiossa ruotsin tulisi olla jatkossa kin pakollinen ? Miksi valinnainen ei riitä/kelpaa, olisi oikeudenmukainen ?

      uteleepi Niilo

      Poista
    3. Lyhyt ruotsi ei ole lukiolaisille ongelma kuten osalle peruskoululaisista on. Ruotsia tarvitaan mm. ulkomaankaupassa. Ruotsi kuuluu suomalaiseen yleissivistykseen. Lyhytkin ruotsi on jotain, mistä ponnistaa.

      Poista
  2. Ruotsi ulkomaankaupassa - koko kansalle, tai puolet kansasta ympäri maan ?
    Miksi ruotsi kuuluu yleissivistykseen - juuri hyväksyit ettei ammattikouluun menevien tarvitse lukea ollenkaan ruotsia ?
    Miksi lyhyestä ruotsista pitäisi ponnistaa - eikö opiskelukapasiteettia pitäisi käyttää suoraan haluttuun kieleen ?
    Maailmalla tieteentekokielenä on useinmiten englanti ?
    .. näitä kysymyksiä on kymmenittäin. yhtään asiallista vastausta en ole mistään saanut.. mielipiteitä toki. Niitä on jokaisella.. hyvä niin.
    MIKSI - 68 poliittisilla "lehmänkaupoilla" peruskouluun pakollistettu ruotsi - vielä 2000 luvulla ?

    Kyseleepi Niilo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet tasan oikeassa siinä, että kielipaletti meillä on suppea. Kyllä lukiolaisen pitää taipua vähintään kolmeen kieleen kuten ennenkin.

      Muille riittää minusta yksi pakollinen, englanti. Mikään ei estäisi ottamasta vapaaehtoisesti toistakin.

      Pelkkä kolmen vuoden pakkoperuskoulu ruotsi ei ole kovin yleissivistävää.

      Poista
  3. Miksi lukiossa kolme vuotta ruotsia - pakollisena ?
    Miksi ei englanti pakollisena ? tai saksa, ranska, espanja ? Ne olisivat "maailmankieliä ;-)
    Aihe on helposti tunteita herättävä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä yhteiskunnallinen resurssi; mitä lapsillemme koulutetaan - niin lasten opiskelun kuin opetusresurssien näkökulmasta.

    Asiasta on varsin asiallinen kooste oheisella sivulla ;-)

    http://www.kielipolitiikka.net/fakta/Pakkoruotsi.pdf

    Niilo

    VastaaPoista