Laskutaito heikentynyt

http://www.leonardo-da-vinci-biography.com/

HS 27.3.

Arviointi: Koululaisten laskutaidot ovat huonontuneet

Peruskoululaisten laskutaidot ovat laskussa. Opetushallituksen uusimman arvion mukaan osaamisen taso on heikentynyt eniten luvuissa ja laskutoimituksissa. Myös prosenttilaskut sujuvat peruskoulun päättäviltä nyt heikommin kuin aiemmin.

Matematiikan taitoja mitattiin nyt viidettä kertaa, ja edellisestä on aikaa seitsemän vuotta. Osa tehtävistä oli uusimmassa, viime keväänä tehdyssä arvioinnissa samoja kuin aiemmissa.

Kaikista osa-alueista parhaiten hallittiin juuri luvut ja laskutoimitukset. Näistä tehtävistä ratkaistiin keskimäärin 63 prosenttia, mutta aiemmin osuus oli 70. Prosenttilaskuissa ratkaisuosuus laski vielä enemmän: 52 prosentista 41 prosenttiin.

YLE: Pojat osaavat päässälaskua, tytöt ongelmanratkaisua

Tulos oli ainakin minulle yllätys.
 
En ole huomannut, että laskutaito olisi laskenut. Opetan alakoulussa, jossa opiskellaan perusasioita kuten ennenkin. Vantaalla oppilaita mitataan vuosittain Makeko-kokeilla, jotka keskittyvät matematiikan keskeisen oppiaineksen mittaamiseen.
 
On hauska vertailla oman luokan tuloksia rinnakkaisluokkien tuloksiin. Mielenkiintoista on, että vaikka kuinka luokanopettajat opettaisivat ja erityisopettajat auttaisivat heikkoja laskijoita, luokkien väliset erot näyttävät pysyvän vuodesta toiseen samoina.
 
Makekot ovat oiva väline, koska ne kumminkin erottelevat heikot laskijat muista. Maksimipisteet ovat 60 pistettä, jos laskee kohtuullisenkin hyvin, oppilaalta pitäisi irrota noin 55 pistettä. Ympyröin punaisella päiväkirjani arviointiosiossa heikkojen laskijoiden pistemäärät ja kiikutan heidät erityisopettajan pakeille.
 
Koulun pisteet kootaan ja niitä voidaan sitten verrata edellisvuosien pisteisiin. Pisteet eivät ole julkisia, koska Makekot ovat opettajan ja koulun työväline.
 
HS: Kaikkiaan matematiikkaa osataan keskimäärin tyydyttävästi, eikä tyttöjen ja poikien taidoissa ole kovin suuria eroja.

Arviointi tehtiin ysiluokkalaisille keväällä 2011, oppilaita oli viitisen tuhatta yli sadasta koulusta. Huomattiin, että menestymiseen vaikutti vanhempien koulutustausta, mikä ei ollut yllätys. Kaupungeissa pärjättiin paremmin kuin maalla, mikä ei myöskään ollut yllätys.

Pojat suhtautuivat myönteisemmin matematiikkaan kuin tytöt, mutta pääasia on, että itse taidoissa ei ollut eroja.

YLE: Opetusneuvos Kati Hirvonen Opetushallituksesta arvioi, että perusosaaminen ja -ymmärtäminen luvuissa ja laskutoimituksissa on saattanut heikentyä, koska laskuja ratkaistaan yhä enemmän kännyköillä ja laskimilla eikä omassa päässä tai paperilla.

On selvää, että jatkuva laskinten käyttö rappeuttaa.

Alakoulussa lasketaan paperilla, yläkoulussa jo melko paljon laskimilla. Olisiko syytä harkita yläkoulussakin omien aivojen käyttöä?

Prosenttilaskujen ratkaisuosuus putosi peräti 11 prosenttiyksikköä, mikä on jo hälyttävää. Matematiikan osa-alueista geometrian osaaminen oli heikointa. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että geometrian suhteellista osuutta matematiikassa olisi lisättävä. Alakoulussa geometriaa raavitaan vain yhden jakson verran joka luokka-asteella.

ks. Lisää geometriaa

Olisiko geometrian suhteen syytä luopua spiraaliperiaatteesta ja esim. alakoulussa keskityttäisiin triplaten geometriaan vaikkapa parillisilla luokka-asteilla?

Opettajana minusta tuntuu koko ajan siltä, että liian nopeasti höösitään asiasta toiseen, kunnolliseen perehtymiseen ja klassiseen ylioppimiseen ei aika riitä.