18.4. HS
Kumpulan vanhemmat haluaisivat rakentaa itse koulun
Terveyshaittojen vuoksi suljettu parakkikoulu Kumpulassa voi saada seuraajan, jos alueen asukkaiden aloite talkootyönä ja elinkaarirahoituksella tehtävästä koulusta saa kannatusta Helsingin päätöksenteossa.
Vaikka Helsinki innostuisikin elinkaarimallista, se ei vielä tarkoittaisi uuden koulun toteutusta Kumpulassa. Sivukoulu on ollut lakkautuslistoilla kaikissa kouluverkkotarkasteluissa viimeisten 10 vuoden aikana, ja opetusvirasto on lähtenyt siitä, että alueen oppilaat mahtuvat Käpylän peruskouluun Koskelantien toiselle puolelle.
Kumpulalaiset perheet ovat pystyneet voittamaan jatkoaikaa, mutta oppilasmäärä on laskenut. Esimerkiksi vuonna 2005 oppilaita oli 88, kun heitä tänä keväänä on ollut 33.
Luin Hesarin Kaupunkiliitteestä mielenkiintoisen uutisen. Kumpulalaiset kouluaktiivit ovat suunnittelemassa koulua 33 oppilaalle. 33 oppilasta on hyvin vähän.
Pienistä kouluyksiköistä on haluttu eroon, ja nyt putkahtaa oikean minikoulun suunnitteluhanke. Pienet koulut tulevat kalliimmiksi kuin suuret koulut. Pieniä kouluja on maaseudulla lopetettu urakalla. Oppilaita kuljetetaan kouluihin takseilla.
Kumpulan kouluhanke herättää minusssa ihmetystä. Koulumatka Koskelantien toiselle puolelle on lyhyt.
Pienet kouluyksiköt vievät resursseja pois muilta.
Opetusviraston päällikkö Rauno Jarnila tähdentää, että kouluhankkeiden tarpeellisuutta arvioi kiinteistövirasto.
"Siellä myös lasketaan, mitä kokonaisuus maksaa. Sillä maksettavahan kaikki on, joko heti tai sitten hetken päästä." (HS 18.4.)
Lisäys 24.4.
HS, Paavo Raution kolumni:
Lemminkäisen alakoulu ja YIT:n kunnantalo
Helsingin Kumpulassa käytävässä koulutaistelussa on taustalla merkittävä periaatteellinen valinta: kenelle kuuluu vastuu julkisten palvelujen tuotannosta ja sen riskeistä?
Helsingin opetuslautakunta on päättänyt, että rakennus otetaan huonon kuntonsa vuoksi pois käytöstä elokuun alussa.
Ratkaisu on suututtanut alueen vanhemmat. Heidän mukaansa kyse on vain siitä, että Kumpulan koulu osui yhdeksi kohteeksi kouluverkoston harventamisessa.
Olipa niin tai näin, kyse on rahasta. Korjaus maksaa, kaupunki ei kylve rahassa, eikä yleinen taloustilanne näytä tuovan lähivuosina vuolaasti lisää hyvää yhteiseen kassaan.
Julkisten palvelujen vastuu ja sen riskit kuuluvat tietenkin julkiselle vallalle, tässä tapauksessa vastuunkantaja on Helsingin kaupunki.
Huono rakennus on syytäkin ottaa pois käytöstä.
Tottakai kyse on myös kouluverkon harventamisesta. Vaikka koulu olisi kunnossa, 33 oppilaan kouluyksikölle ei Helsingin kokoisessa kaupungissa ole tilausta.
Pienet kouluyksiköt ovat kalliita.
Muuallakin Helsingissä lapset joutuvat käyttämään suojateitä ja totuttelemaan liikennevaloihin. Yksi ratkaisu voisi olla Koskelantielle rakennettava alikulku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti