16.4. Kunta TV
Helsingin opetusviraston mukaan Alppilan koulun
erityisluokanopettaja rikkoi perusopetuslakia poistaessaan oppilaan voimatoimin
koulun ruokalasta. Koulun rehtori piti opettajan toimintaa törkeänä, ja
työnantaja purki opettajan työsuhteen. Opettaja on tehnyt päätöksestä
oikaisuvaatimuksen opetuslautakunnalle, joka käsittelee sitä 7. toukokuuta.
Poliisi ja valtakunnansyyttäjä tutkivat onko asiassa tapahtunut rikos.
Helsingin opetusvirasto järjesti asiasta tiedotustilaisuuden.
Kunta.tv:lle tapausta kommentoi opetuspäällikkö
Marjo Kyllönen.
17.4. Kuntalehti
Helsingin kaupungin
opetuspäällikön Marjo Kyllösen mukaan Alppilan koulun opettajat ovat pahoillaan
erottamiseen johtaneen välikohtauksen antamasta kuvasta.
- Haluan todella korostaa, että
Alppilan opettajat ovat kauhistuneita tapahtuneesta. He sanovat, että ei tämä
ei ole Alppilan koulun toimintakulttuuria, Kyllönen sanoo Kunta.tv:n
haastattelussa.
- Tiedän, että Alppilassa on
kehitetty koulun toimintaa ja pedagogiikkaa. Yksittäinen ihminen voi toimia
yhteisön sääntöjä vastaan, niin kuin tässä on tapahtunut.
Peli kovenee. Helsingin
Opetusvirasto näyttää Alppilan tapauksessa linnoittautuneen Kuntaliiton
helmoihin. Kannattaa katsoa Kunta TV:sta opetuspäällikkö
Marjo Kyllösen haastattelu.
Mielenkiintoista on, että
haastattelun perässä ollut kommenttiosio on nyt poistettu. Kommenteissa
arvosteltiin kovasti Opetusvirastoa opettaja Antti Korhosen tapauksessa.
Sensuuri iski.
En millään ymmärrä, miksi
Opetusvirasto on tullut näin voimalla julkisuuteen yhden opettajan
irtisanomisen takia. Toivottavasti todellinen syy jossain vaiheessa selviää.
Kyllönen korostaa, että Alppilan
opettajat ovat kauhistuneita tapahtuneesta. Minua kauhistuttaa Alppilan
koulun rehtoreiden ja Helsingin Opetusviraston kylmä ja hyvin poikkeuksellinen
tapa toimia, annetaan suorat potkut opettajalle.
Kyllönen sanoo, että Yksittäinen
opettaja voi toimia yhteisön sääntöjä vastaan, niin kuin tässä on tapahtunut. Aika
monessa koulussa opettaja voi toimia yhteisön sääntöjä vastaan, mutta ei
silloin suoria potkuja anneta. Yleensä asiat selviävät keskustelemalla
opettajan kanssa. Joskus harvoin annetaan huomautus tai varoitus. Hyvin harvoin
toimitaan näin kylmästi kuin Alppilan koulussa.
Opetusvirasto teki hätäisesti oman
selvityksensä, joka levitettiin julkisuuteen. Ei maltettu odottaa apulaisvaltakunnansyyttäjän ratkaisua
asiassa. Ei voi olla ajattelematta, että Opetusvirasto pyrkii omalla
selvityksellään vaikuttaamaan ihmisten mielipiteisiin. Luodaan mielikuvia.
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sen sijaan
sanoo, että OAJ odottaa apulaisvaltakunnansyyttäjän ratkaisua asiasssa.
Selvittäkööt juristit, mikä on totta ja mikä ei,
sanoi Luukkainen. (Ilta-Sanomat 17.4.)
Päätoimittaja Hannu Laaksola
pohtii asiaa pääkirjoituksessaan:
Helsingin opetusviraston tekemä
ratkaisu on hätiköity. Jo pelkästään kasvatuksellisesti se on huono, koska se
rohkaisee oppilaita vastaisuudessakin kuvaamaan opettajia ja heidän toimiaan
kielteisessä valossa. Se kertoo huoltajille, että lapsia on kehotettava koko
ajan olemaan valmiita kuvaamaan. Siitä voi olla seurauksena vain se, että
opettajat vetäytyvät vastaisuudessa tapahtumista, joissa he joutuvat
ristiriitatilanteisiin oppilaiden kanssa. Opettajat pelkäävät tarttua
ongelmiin. Tämän vuoksi koulujen järjestyksenpito vaikeutuu entisestään.
(Opettaja 19.4)
Laaksolan kauhuskenaario on
todellinen. En millään ymmärrä, miksi Helsingin Opetusvirasto toimillaan haluaa
ehdoin tahdoin heikentää opettajien mahdollisuuksia järjestyksenpitoon.
Yläkouluissa ei ole aina helppo nytkään toimia murrosikäisten nuorten kanssa.
Pitää vain toivoa, että
apulaisvaltakunnansyyttäjä tekee järkevän päätöksen, jotta koulut voivat
hiljalleen palata normaaliin päiväjärjestykseen.
Tekstit
Minkähän takia toimittaja ei kysy Kyllöseltä, onko rinnuksista tarttuminen todellakin välittömän erottamisen paikka? Ymmärrän, että voisi antaa varoituksen, ja jos sen jälkeen samanlainen toiminta jatkuu, ehkä sitten voisi tulla erottaminen kyseeseen !
VastaaPoistaKo. toimittaja on Kunta TV:n toimittaja, sama tahti on askelten...
PoistaVanhemmat nykyään eivät halua tai osaa kasvattaa lapsiaan eli antaa RAJOJA. Ja kun opettaja sen tekee, niin... Ite oon ollu leijona-emo, ja munkin lapseni on tehny väärin. Elämä on täynnä täynnä sääntöjä, rajoja ja lakeja. Pakko niitä on opettaa.
PoistaBlogisti: "Pitää vain toivoa, että apulaisvaltakunnansyyttäjä tekee järkevän päätöksen, jotta koulut voivat hiljalleen palata normaaliin päiväjärjestykseen."
VastaaPoistaEi.
Jos opettajakunta ja/tai opetuslautakunta sallii Helsingin opetusviraston koko jupakan päätekijöiden (Salo ja Kyllönen) jatkavan työssään sen jälkeen, kun he ovat menettäneet koko opettajakunnan ja suurimman osan oppilaiden vanhemmista luottamuksen, sitä ei voi enää pitää palaamisena normaaliin päiväjärjestykseen.
Kerrankin olisi oltava kova.
Tilalle virastoon uudet tekijät, jotka voivat rakentaa luottamuksen uudelta pohjalta.
Tuosta samasta Kunta.tv-videosta löytyy muutakin mielenkiintoista:
VastaaPoistahttp://www.kunta.tv/web/guest?fileId=150175
"Oppilas horjahtaa portaikkoon, mutta saa lattiasta kiinni"
Missä ihmeen asennossa oppilas oikein tässä vaiheessa oli, kun edessä on ylöspäin menevä portaikko, johon hän on vähällä horjahtaa, mutta saa lattiasta kiinni?
Kyllönen puhuu koko ajan tapahtumista niin kuin hän olisi itse ollut paikalla näkemässä, täysinä toteennäytettyinä faktoina.
Varsinainen paljastus tuleekin sitten Kuntalehden sivuilla:
http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2013/Sivut/Helsingin-opetuspaallikko-Alppilan-koulun-opettajat-ovat-kauhistuneita-tapahtuneesta.aspx
"Oppilas oman kertomuksensa mukaan horjahtaa mutta saa kiinni lattiasta ettei kaadu portaisiin."
Huomatkaa tärkein asia: "oppilas oman kertomuksensa mukaan"
Apulaiskaupunginjohtaja Viljasen mukaan "Tilanne dokumentoitiin välittömästi haastattelemalla paikalla olleita opettajia ja oppilaita."
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/232690-kaupunki-puolustaa-voimakkaasti-alppilan-oppilasta
Videolta näkyy hyvin, että vieressä seisoi koko ajan toinen opettaja, joka seurasi vielä ovensuusta pojan "horjahtelua". Miksi kyllönen ei vetoa hänen (paikalla olleen opettajan) kertomukseensa?
http://www.youtube.com/watch?v=fExuLvadXOg
Videolta näkyy hyvin, että vieressä seisoi koko ajan toinen opettaja, joka seurasi vielä ovensuusta pojan "horjahtelua". Miksi kyllönen ei vetoa hänen (paikalla olleen opettajan) kertomukseensa?
Poistahttp://www.youtube.com/watch?v=fExuLvadXOg
Niin meinaat sitä Korhosen vasemmalla puolella seisovaa naista, joka laittaa käden oppilaan kädelle ja pyytää tätä poistumaan? Johtuisiko se ettei hänen kertomukseensa vedota ihan vain siitä, ettei kyseessä olevaa naista ole yksinkertaisesti olemassa ainakaan opetusviraston oman tiedotteen mukaan?
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/13792e79-27ca-416b-a118-7256e80ca97c/Tapahtumat_Alppilan_ylaasteen_koulun_ruokalassa_25032013.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=13792e79-27ca-416b-a118-7256e80ca97c
"Opettaja ei pyytänyt tilanteeseen avuksi toista opettajaa."
Kyseessä on olematon henkilö, jonka kaikki muut ovat vain kuvitelleet. Opetusvirasto onneksi tietää paremmin.
Aina voi toki näin epävirallisesti spekuloida että ehkä nainen todella onkin olemassa, mutta hänen näkemyksensä ei vastaa ex-rehtorin ja opetusviraston kantaa, joten virallisesti häntä ei siis ole olemassa. Tästä saadaan myös yksi naula lisää Korhosen arkkuun. Se ensimmäinen, opetusviraston(?) julkaisema versio tuosta videostahan on paljon tiiviimpi ja rajatumpi, eikä naisen roolia voi siitä päätellä kun siinä näkyy vain toimintakohtaukset kuten kunnon trailerissa kuuluukin.
Onhan tuo hieman outoa että erikseen kerrotaan Korhosen olleen tilanteessa yksin, vaikka yksi Korhosen virkasuhteen lopettamiseen johtaneista todisteista, video, puhuu tuota väitettä vastaan hyvin vahvasti, koska siinä näkyy että tilanteessa on myös toinen aikuinen. Eikä selvästi ole mikään satunnainen ohikulkija, koska seisoo Korhosen vieressä yhdessä rintamassa, koskettaa ja pyytää poikaa poistumaan. Ja tämä video on varmasti nähty myös opetusvirastossa.
Jos spekuloidaan lisää, tuo video asettaa opetusviraston tiedonannon muutenkin outoon valoon, koska tiedonanto ei selvästi pyri kuvaamaan tapahtumia erityisen neutraalisti, vaan maalailee itse yleistilanteesta ja oppilaan käytöksestä hyvin rauhallista, mutta kuvailee sitten värikkäämmin mm. miten Korhonen käyttää voimakkaita sanakäänteitä ja repii ja työntelee. Eikö olisi ollut täysin asiallista mainita mm. myös oppilaan ei niin asiallinen kielenkäyttö ja solvaukset, joka sekin kuuluu videolta? Nyt luodaan kuvaa että opettaja vain kilahti, ja vielä ilman syytä.
Pro et contra argumentteja ei sinänsä ole pakko antaa, mikä on kyllä harmi jo ihmisten oikeusturvan kannalta ihan lainkin edessä, mutta tästä toiminnasta jää kyllä hyvin vahva vaikutelma että tässä koetetaan luoda Korhosesta syyllistä keinolla millä hyvänsä. Poliisi meni jo torppaamaan alkuperäiset, ne vakavat väkivaltasyytteet, joten nyt kaivellaan sohvanvälitkin että löydetään perusteluja päätökselle. Ja kun näyttää että totuus ei riitä, niin sitten sovelletaan.
Virkamiehet ovat normaalisti hyvin vaitonaisia koskien tapahtuneita yksittäistapauksia, mutta nyt tätä yksittäistapausta koskien avautumisia on tullut useammaltakin suunnalta ja niille kaikille on yhteistä se, että opetusvirasto ja rehtori ovat toimineet täysin kuten pitää. Piste.
Se mikä sivussa on selvinnyt, että nämä kaikki toimintaa puolustelleet näyttävät olevan ns. tuttuja tai muuten kytkeytyneitä aiemmasta elämästään.
Tämä ei tarkoita että Korhonen teki oikein, tai ei olisi tehnyt virhettä. Mutta tässä on silti kysymys yhden ihmisen urasta ja toimeentulosta, joten asia pitäisi ensin selvittää ja vasta sitten alkaa jakamaan niitä tuomioita. Näinhän yleisesti pyritään tekemäänkin, joskus jopa toiseen suuntaan liioitellen että esim. virkamies saa tehdä lähes mitä tahansa, mutta riittäviä perusteita ei löydy tai ei nähdä tarvetta toimenpiteisiin. Tämä tapaus edustaa sitten täysin toista ääripäätä.
Onko Antti Korhonen syytön vai syyllinen? So what, hänellä pitäisi joka tapauksessa olla oikeus reiluun käsittelyyn, ei siihen että hänestä koetetaan tehdä syyllistä keinolla millä hyvänsä, miltä touhu nyt vahvasti näyttää.
Tässä on oikein selvästi nähtävissä, että rehtorilla oli jotain antipatioita Korhosta kohtaan, ja että rehtori tunsi poikaa kohtaan todennäköisesti niin suurta myötätuntoa, että ammatillinen harkinta hämärtyi, ja rehtori toimi pikaistuksissaan.
VastaaPoistaSe oli virhe, mutta sen myöntäminen ei käy, koska kasvothan siinä menettäisi, ja siksi suuri koneisto on nyt käynnistynyt. Koneistossa tuskin edes ajatellaan, että Korhosen työsuhteen purkamisen syynä voisi olla jotain näin pikkusieluista, eri tahot haluavat uskoa rehtorin järkevyyteen ja harkintaan.
Mitään salaliittoa tai muuta mieltäkiihottavaa tässä tuskin on takana. Todellisuus on dekkareita nuhjuisempaa.
Kannattaisi kiillottaa se kristallipallo, sillä tässä ei mitenkään ole nähtävillä mitään antipatioita.
PoistaAsiaa on selvitetty ja Kuntalehden sivulta on luettavissa seuraavaa:
"Opetusviraston julkistaman tausta-aineiston, koulussa tapahtunutta välikohtausta kuvaavan referaatin, mukaan opettajan menettely ei ollut puolustettavaa eikä asianmukaista.
- Opettajan mahdollisuus puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen on tarkoitettu vain niitä poikkeuksellisia tilanteita varten, joissa muut toimenpiteet eivät ole auttaneet, ja muiden oppilaiden oikeus työrauhaan tai turvallisuuteen vaatii välittömiä toimenpiteitä, opetusvirasto toteaa.
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen korostaa, että tapahtumien vaiheet on voitu todentaa hyvin.
- Ruokalassa oli paljon ihmisiä, tässä ei ole todellakaan kyse sana vastaan sana -tilanteesta. Tätä varten on kuultu useita opettajia ja oppilaita, jotka ovat nähneet tilanteen, Viljanen sanoo Kuntalehdelle.
Viljasen mukaan muiden opettajien näkemykset tapahtumista ovat linjassa opetusviraston näkymyksen kanssa opettajan voimankäytön tarpeellisuudesta."
Draamakuningatar...kirjoitin aikaisemmin, tästä on kyse:
Poista"Miksi Alppilassa ei noudatettu opetusalalla noudatettua yleistä kaavaa, ensin keskustellaan, sitten voidaan antaa huomautus tai varoitus? Jos mikään ei auta, turvaudutaan potkuihin.
Miksi Aarnikosken seuraaja rehtori Mari Uutaniemi ei malttanut odottaa tutkinnan tuloksia, vaan erotti Korhosen?
Miksi Opetusviraston linjajohtaja Outi Salo ei käyttänyt harkintaa, vaan hosui? Hän olisi aivan hyvin voinut palauttaa asian uudelleen käsittelyyn."
Nyt kyse ei ole enää Korhosen toiminnasta, vaan jostain aivan muusta. On aivan turha spekuloida tekikö Korhonen väärin vai ei, asiaa tutkitaan nyt perusteellisesti. Opetusviraston selvityksellä ei tässä yhteydessä ole virkaa.
Opetusviraston johto, Kyllönen ja Salo, taistelevat nyt omista työpaikoistaan.
On mielestäni käsittämätöntä puhua hosuen tehdyistä päätöksistä.
PoistaEn mitenkään usko opetusviraston johdon työpaikkojen olevan vaakalaudalla. Ulkopuolisen silmiin ei näytä siltä, että he olisivat laimnlyöneet velvollisuuksiaan. Opetusviraston selvityksellä on sikäli merkitystä, että he ovat tehneet päätöksiä perustellusti ja noudattaneet selvittämisvelvollisuuttaan. Näin ollen he eivät ole tehneet mitään päätöksiä mielivaltaisesti, vaan arvioineet tilanteen niillä tiedoin, jotka heillä on ollut. Minun mielestäni päätös vaikuttaa perustellulta. Pelkän varoituksen antaminen ei tiettyjen tekojen osin ole perusteltua. Fyysisen koskemattomuuden rikkominen on vakava asia, eikä siihen saa kajota kevein perustein.
On kyllä hyvä, että asia tutkitaan perinpohjaisesti. Seuraan asiaa suurella mielenkiinnolla.
Aivan käsittämätöntä, miten suuri osa Suomea oikeuttaa opettajan epäammattimaisen käytöksen kasvatuksen nimessä. Kyseinen opettaja antoi itsestään a-stream-keskusteluohjelmassa hänen luokaton käytöksensä vain vahvisti kuvaani siitä, että henkilö ei ole sopiva toimimaan opetustehtävissä. Sanavalinnat kuten "nassuttaa" korostivat opettajan epäammattimaisuutta.
VastaaPoistaKorhonen itse lienee kasvanut autoritäärisessä ympäristössä ja haluaisi nyt istuttaa auktoriteetin pelon huonosti kasvatettuihin teineihin. On mielestäni aika se ja sama onko joku oppilas ruokalassa huppu päässä vai ei. Ehkä opettajien pitäisi miettiä mihin sotaan lähteä.
Nykyään puhutaan nykyajan nuorison käyttäytymisongelmista. Itse näkisin asian niin, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. En minäkään kunnioittaisi opettajaa, joka omalla käytöksellään osoittaa ettei ole sen arvoinen. Ei kenenkään tarvitse alistua mielivallalle. Tässä tuskin on ollut kyse mistään normaalista kurinpidollisesta asiasta, vaan siitä ettei opettaja osaa hillitä itseään.
Ai että koska minä en tykkää Korhosen olemuksesta, Korhosen työsuhteen purku ilman normaalia kunta-alan menettelyä oli oikeutettu?
PoistaEhkä se rehtorikin ajatteli tuolla tavalla, ja on saamassa näpeilleen, kuten hänen kuuluukin saada.
Önnö, en käsittääkseni ottanut kantaa Korhosen työsuhteen purkuun millään tavalla. Ainoastaan otin kantaa Korhosen toimintaan.
PoistaItse asiassa otit kantaa Korhosen sopivuuteen opetustehtäviin. Tämä jonkin televisio-ohjelmassa käytettyjen sanavalintojen seurauksena, kun henkilöltä on viety äkisti toimeentulo. Eipä silti, opettajat kyllä voivat käyttää kovaakin kieltä keskenään oppilaiden käytöksestä puhuessaan.
PoistaOn aika selvää, että jos jollakulla pinna paloi, niin se oli rehtori. Hän syyllistyi epäammattimaiseen käytökseen, mutta ei voi sitä myöntää, eivätkä voi hänen puolustajansakaan. Siksi tämä juttu on nyt paisunut niin tolkuttoman suureksi.
Draamakuningatar, onko todella "aika se ja sama onko oppilas huppu päässä vai ei "?! Mietipä hetki, miltä ruokailu sen jälkeen ruokalassa näyttäisi ! Miten sitten voisi perustella takkien pois ottamisen, entä miksi ei voisi samalla jättää tarjotinta pöytään, ja onko oikeastaan edes väliä siivoaako jälkensä... Mihin sitten rajan vetäisi? Tässä kohtaa suo on loputon. Kannattaisi käväistä koulun ruokalassa katsastamassa.
PoistaÖnnö, se on turha kyykkiä kun paskat on jo pöksyissä. Ehkä tekojensa seurauksia kannattaa miettiä ennen tekoja kuin vasta jälkikäteen. En ota siihen kantaa onko rehtori toiminut harkitsemattomasti ja perusteettomasti turvauduttuaan näin äärimmäiseen keinoon, sillä sitä pohdittaneen varmasti leivättömän pöydän ääressä. Mutta mielestäni opettajaa ei voi tässä tilanteessa mitenkään esittää passiivisena uhrina.
PoistaOpettajan asemassa olevalta voidaan edellyttää tietynlaista käytöstä. Oppilaan kuvaamateriaalissa ja televisio-ohjelmassa ilmennyt opettajan käytös ei ole opettajan aseman mukaista käyttäytymistä. On aika säälittävää, että aikuinen mies on teinipojan provosoitavissa.
Nykypäivän peruskoulussa on varmasti vaikeaa toimia opettajana. Siltikään se ei ole mikään oikeutus mielivaltaiselle käytökselle.
Anonyymi, en oikein ymmärrä miten näet siivottomuuden ja hupun päässä rinnastettavissa oleviksi asioiksi. Ehkäpä olisi sitten syytä puuttua myös oppilaiden vaatetusten väriin ja asujen vartalonmyötäisyyteen. Samantien koulun järjestysmääräykset voisi asettaa tiukat ohjeistukset myös siihen millaisella kampauksella kouluun saa saapua. Mihin sitä rajan tosiaan vetäisi?
Kukaan tuskin on esittänyt Korhosen olevan passiivinen uhri.
PoistaSinulla on oma mielipiteesi Korhosen käyttäytymisestä, minulla on omani, eli se, ettei Korhonen tehnyt mitään sellaista, joka olisi oikeuttanut työsuhteen purkamisen. Tätä ei kannattane jankata tämän enempää, koska mielipiteeni ei muutu, eikä varmaan sinunkaan. Korhosen opettajakollegoiden mielipide olisi hyvä kuulla, mutta heitä tuskin kiinnostaa julkisuudessa puhua.
Onneksi tämä ei ole kuitenkaan mielipideasia, vaan juridinen kysymys.
PoistaYmmärrän että nykyajan kouluissa on haasteellista. Niin se on joka paikassa. Pääosin olen sitä mieltä, ettei opettajilta saa viedä keinoja ojentaa oppilaita ja poistaa heitä tiloista. Mutta se raja mitä ei saa ylittää, on se ettei reagoi oppilaiden provokaatioon. Korhosen kaltainen väärien mittasuhteiden käytös kaventaa opettajilta tilaa ojentaa, koska se johtaa automaattisesti harkintavallan kyseenalaistamiseen. Opettajan auktoriteettikaan ei pysy, jos hermot eivät kestä provosointia. Jokaisen opettajan pitäisi pystyä käyttämään oikeanlaista harkintavaltaa. Harkintavallan ylitys on aina harkintavallan väärinkäyttöä. Tällainen väärinkäyttö on mielivaltaa, eikä sitä tulisi suvaita missään muodossa.
En näe Korhosen käyttäytyneen väärien mittasuhteiden mukaisesti, vaan kyseiseen tilanteeseen ja oppilaaseen nähden aivan oikein. En myöskään näe opettajien auktoriteetin kokonaisuutena kaventuvan, jos fyysisiin keinoihin joudutaan turvautumaan kun on pakko. Opettajan auktoriteetti hahmottuu eri oppilaille eri reittiä - suurimmalle osalle opettaja on auktoriteetti, koska on hierarkiassa näitä ylempänä. Pienelle osalle opettaja on auktoriteetti vasta sitten, kun osoittaa kaapin paikan, vaikka sitten fyysisesti. Näitä tapauksiahan on pääkaupunkiseudulla 400 vuodessa. Asiasta ei tarvitse pitää, mutta se on silti totta.
PoistaJuridisena kysymyksenä tässä on Korhosen työsuhteen purkamisen laillisuus. Poliisi on todennut jo kahdesti, että mitään pahoinpitelyä ei ole tapahtunut, joten pahoinpitelyväitettä ei voida käyttää työsuhteen purkamisen perustana. Kenties jotain muita asioita voidaan, mutta sitten ollaankin taas mielipideasioiden äärellä, koska laki ei tässä asiassa ole ollenkaan niin mekanistinen kuin luulisi.
Työsuhteen purkamisen laillisuus ei suinkaan ole ainoa juridinen seikka. Pahoinpitelyasiassa syyttämättäjättämispäätöksen tekee syyttäjä, ei poliisi. Poliisin toteamuksilla siis ei ole tässä kohtaan väliä, eikä se edusta mitään totuutta.
PoistaVoimakeinojen käyttäminen pitää olla tarpeellista ja niiden on oltava kokonaisuutena arvioiden puolustettavissa. Mun näkemyksen mukaan kyseisen opettajan toiminnassa ei ole ollut mitään suhteellisuutta tilanteeseen nähden. Fyysisten keinojen tulisi olla äärimmäisiä keinoja.
Auktoriteetin kaventumisesta olen eri mieltä. Kunnioitus auktoriteetteihin ei ole noin yksioikoista nykyään. Jos fyysisten keinojen käytön raja on liian matala, niin kunnioitusta on turha hakea. Emme elä enää yhteiskunnassa, jossa lapselta voi niin sanotusti hakata luulot pois. Mielivaltaisesti käyttäytyvä ja provosoituva opettaja on helppo kohde, eikä taatusti nauti luottamusta. Uskon että tämä julkisuuteen tullut tapaus on vain jäävuoren huippu, ja että näitä voimakeinoja käytetään suhteettomasti tilanteisiin nähden. Se että jotain tapahtuu, ei tee siitä oikeaa.
Tässä menee puurot ja vellit niin sekaisin. Puhutaan väkivallasta, puhutaan luulojen pois hakkaamisesta. Mutta tässä tapauksessa ei tiettävästi kukaan ole hakannut ketään, joten miksi edes puhua moisesta? Ja onko hakkaaminen ja työntäminenkin jo sama asia? Nyrkkeilyssä ne ainakin erotellaan. Niin yleensä niiden uhrit ensiapupoleillakin, koska siellä ei pääosin nähdä kuin ensiksimainittuja noista kahdesta.
PoistaHmm. Sinä esität että syyttäjän NÄKEMYS jostain asiasta edustaa TOTUUTTA? Mitä isompi titteli löytyy, sitä oikeammassa on?
Suosittelen miettimään hetken ihan vapaavalintaista diktatuuria historiasta ja aseta tuo esittämäsi ajatus siihen kontekstiin, että ylempi arvo takaa asian ja mielipiteiden totuuden ja oikeellisuuden.
Varmasti isompi arvo sen alemman ohittaa komentotiessä, mutta se ei kyllä automaattisesti tuo asiaan yhtään sen enempää lisätotuutta.
Yhtäällä sinä kuulutat sitä että opettajalla ei ole oikeutta käskyttää oppilasta ihan vain sen takia että hän on opettaja, mutta pienen hengenvedon jälkeen sinulle on täysin selvää ja käytät argumenttina sitä, että vaikka syyttäjällä on oikeus kävellä poliisin yli miten tahtoo. Hivenen ambivalentti suhtautuminen, haistan jopa kognitiivisen dissonanssin aromin.
- anotus
Jos sitten puhutaan opettajan mielivallasta, niin mikä on mielivaltaa?
PoistaOliko mielivaltaa käskyttää poistamaan huppu, jos se kerran on ruokalan säännöissä kielletty?
Sääntö voi olla sinusta, minusta, ja oppilaista mielivaltainen. Se voi olla sitä jopa Korhosesta. Mutta se ei tasan varmasti ollut Korhosen keksimä (se olisi tullut jo esille) ja hän oli siellä töissä ja yksi opettajan velvollisuuksista koulussa on se, että hän pitää huolta että niitä koulun yhteisiä sääntöjä noudatetaan. Eiköhän se siellä työsopimuksessa seiso tuokin kohta. Se ei ole kiinni meidän mielipiteistämme oikeudenmukaisuudesta. Opettaja voi saada vaikeuksia jos hän ei tuota tehtäväänsä hoida. Rehtorilla voi esimerkiksi olla enemmän vapauksia soveltaa noissa, riviopettajalle se on täyttä riskipeliä. Kannattaako esim. ura vaarantaa sen takia että alkaa soveltemaan noita sääntöjä yksittäisten kakaroiden kohdalla?
Jos kouluun on luotu säännöt, ne on luotu jotain tarvetta varten. Ei niiden noudattamista voi valikoida tapaus- ja henkilökohtaisesti. Jos tässä mielivaltaa jostain haetaan, niin siitä löytyy oppikirjaesimerkki tästä lauseesta:
Draamakuningatar: "On mielestäni aika se ja sama onko joku oppilas ruokalassa huppu päässä vai ei. Ehkä opettajien pitäisi miettiä mihin sotaan lähteä. "
Tuo on lähes puhdasta mielivaltaa. Oppilaille omat säännöt pärstän mukaan? Yhden ei tarvitse noudattaa, mutta toisten pitää? Ja Korhosen olisi pitänyt siinä muun ruokailevan oppilaslauman edessä myöntää yhdelle erivapaus? "Valita taistelunsa" Voi naamapalmu. Tämän jälkeen olisikin voinut sitten muille vakavalla naamalla perustella miksi he KAIKKI eivät saa pitää päässään ihan mitä haluavat? Vai luodaanko kouluun kunnon "luokkajako", niin että osa oppilaista pääsee vaikka jonon ohi ja saa muutenkin noudattaa omia sääntöjään. Luoko tuo lisää oppilaiden kunnioitusta opettajia kohtaan?
Ja tämän jälkeen Korhonen olisikin päässyt selittelemään ylemmälle taholle että miksi ja millä valtuuksilla hän on YKSITTÄISENÄ opettajana antanut joillekin oppilaille erivapauksia tiettyjen koulun sääntöjen suhteen. "No kun valitsin taisteluni, laita PM Draamakuningattarelle tuolla foorumilla, hän selittää"
Jos yhteisiä sääntöjä halutaan muuttaa, niin siihen siihen on olemassa muitakin keinoja kuin avautua siitä riviopettajille keskellä ruokalaa.
- anotus
Jos sattuu joskus tulemaan omia lapsia, niin huomaa ettei lasten kasvatuksessakaan voi toimia kuin tuuliviiri, jos nyt ei tänään itseä hotsita huolehtiakaan sovituista säännöistä. Tai toki voi, mikäs sen kotonasi estää, mutta sillä kasvatuslinjalla kun jatkaa, niin kohta on käsissä varhaisteini (tapahtuu kyllä jo paljon aiemmin) joka paskat nakkaa sinun sanomisistasi, hän päättää omat nukkuma-aikansa ja sen missä ja milloin vapaa-aikansa viettää. Todennäköisesti kavereiden kanssa kaupungilla pitkin öitä jos on vähääkään menevämpää sorttia.
PoistaJuuri näitä tapauksia ratkotaan mm. töllön kovin viihteellisissä apua, lapseni on kauhukakara ja britti-nänny yms. ohjelmissa. Lapsia joilla ei ole ollut mitään kuria. Ja tässä ei missään välissä tai tasolla puhuta hakkaamisesta tai remmeistä. Vaan siitä että on yhteiset, VANHEMPIEN PÄÄTTÄMÄT ja VALVOMAT pelisäännöt ja niitä noudatetaan. Kauheaa fasismia. Niiden sääntöjen on myös osaltaan tarkoitus taata lapsen turvallisuus. Lapsen näkökulmasta ne ovat varmasti monelta osin mielivaltaiset. Niin oli omassakin kakaruudessa. Ja nyt kun mietin, niin yllättäen näkökulma on muuttunut.
Jos sääntöjä ei noudateta, niin tulee sanktio. Jos ei tule sanktiota, niin lapset kyllä oppivat hyvin nopeasti jättää säännöt noudattamatta. Sen siivoa omat jälkesi voi sanoa vaikka sen 150 kertaa ja se kaikuu kuuroille korville, jos ainoa mitä sen huomiottajättämisestä aiheutuu on se että kohta se sama kuuluu 151. kerran.
Luuletko että liikenteessäkin kaikki kohteliaasti noudattaisivat liikennesääntöjä, jos ei olisi tiedossa että saattaa sakko tai vakavampi napsahtaa? Harvempi sitä mm. poliisiauton perässä ajaessa alkaa liikenteessä sikailemaan, vaikka muuten olisi millainen teiden kauhu.
Koulussa opettajat ovat vielä välikädessä siinä, että jos sinä kotonasi annan kersallesi yhden poikkeuksen, sinä tiedät antaneesi joustaneesi ja kyse oli ainutkertaisesta tilanteesta, koska tilanne oli se ja se, oli järkevämpi joustaa.
Mutta kun koulussa on satoja oppilaita ja joudut käskyttämään yhtä jota et välttämättä edes tunne, niin mistäs sinä tiedät paljonko hänen kohdallaan on noita poikkeuksia tehty? Sopivan hankala tyyppi niin jokainen hänen kohdalleen osuva opettaja valitsee ne taistelunsa ja perääntyy alta pois ja oppilas oppii tekemään mitä haluaa. Ja sitä röyhkeämmäksi tulee, koska tuo taktiikka toimii. Se nimittäin toimii koulun ulkopuolellakin mitä kohteliaampien ihmisten parissa liikkuu. Koska aika monet etenkin ns. sivistyneet ihmiset antavat periksi jos heitä alkaa painaa seinää vasten. Harva sitä konfliktia ja tappelua haluaa, etenkin jos on kyse jostain pikkuasiasta.
Voi jopa olla että juuri näin on tuolla Alppilassakin tapahtunut. Että Korhonen oli pitkästä aikaa se eteen tullut opettaja joka ei antanutkaan periksi. Ja sitten oppilaskin nosti panoksia koska ajatteli selviävänsä.
Oliko myöskään mielivaltaa sanoa oppilaalle mene ulos, kahden ihmisen voimin, ennen kuin koskemiseen turvauduttiin? Ainoa mahdollinen lisä, mitä tuohon olisi voinut ajatella että perään lisäisi - Lähdetkö ulos omin voimin, vai tarvitsetko lähtöapua?
Ja voi jopa olla että tuon suuntaista on sanottukin. Se nyt on tässä ainakin selvinnyt että tuo Opetusviraston versio tapahtumista on lähes tyhjän kanssa, koska se ei tunnu pysyvän totuudessa edes niiltä osin joka videolta voidaan todentaa.
- anotus
Vielä henkilökohtaisena jälkikirjoituksena. Minä en ainakaan kunnioita tai luota pätkääkään sellaiseen ihmiskynnysmattoon joka taipuu heti kun hänet kyseenalaistetaan.
PoistaKuinka sellaiseen ihmiseen voi luottaa tai mitään hänen kanssaan sopia, jos on oppinut että heti jos paine kasvaa, niin hän taipuu sen hetkisen tuulen mukaiseksi? "Valitsee taistelunsa" - Sillä periaatteella että juoksenpa pakoon taas tänäänkin jos tilanne käy itselle epämukavaksi.
Yllättäen myös omalta peruskouluajalta kaikkein pidetyimmät opettajat, josta oppilaiden kesken puhuttiin vähiten lannoitetta ja joita oikeasti kunnioitettiin, tunneilla pyrittiin olemaan läksyt tehtynä ja ei pahemmin pinnailtu eivät olleet niitä kivoimpia tai opettaneet niitä mieleisimpiä aineita.
Osa oli jopa hyvinkin tiukkoja etteivät hyväksyneet vastaanmurinoita kun jalka oli ns. pistetty alas, mutta he olivat aina hyvin johdonmukaisia toimissaan. Ja toisaalta taas melko rentoja vapaammissa tilanteissa. Eivät he valinneet taisteluitaan ainakaan niin että se olisi oppilaille näkynyt, vaan he kohtelivat kaikkia tasapuolisesti samoilla säännöillä ja odotuksilla. Oli kyseessä sitten rauhallisempi tai rauhattomampi oppilas. Kaikki näkivät ettei heillä ollut silmätikkuja tai suosikkeja.
Omalla kokemuksella pulpetin takaa sanoisin että tuossa on yksi suuri salaisuus kurinpitoon - Opettajan toimien tasapuolisuus ja johdonmukaisuus oppilaiden kohtelussa
Sellaiseen opettajaan oli helppo luottaa.
- Tähän toki blogisti voinee kertoa oman näkemyksensä, olenko oikeilla jäljillä?
Kyllä heiltäkin yhden-kaksi kertaa näki että hermo meni, mutta kun siihen sattui olemaan syytäkin, sen verran siellä välillä itse jos kukin perseili, mutta siinä yleensä riitti yksi ärähdys ja kaikki hiljenivät. Tätä oli toki edeltänyt N-määrä kehotuksia keskittyä itse asiaan.
- anotus
- anotus:
Poista"Omalla kokemuksella pulpetin takaa sanoisin että tuossa on yksi suuri salaisuus kurinpitoon - Opettajan toimien tasapuolisuus ja johdonmukaisuus oppilaiden kohtelussa."
Kyllä näin on.
Kun toimitaan noin, oppilaat tietävät myös, kuinka heidän tulee toimia. Tasapuolisuus on tärkeää myös arvioinnissa.
"Kyllä heiltäkin yhden-kaksi kertaa näki että hermo meni..."
Sellaista opettajaa ei olekaan, jolla koskaan ei menisi hermoja. Sellaisessakin tilanteissa opettajan on kyettävä hallitsemaan itsensä, ettei mene överiksi. Kerran-pari lukuvuodessa "minulla kiehuu yli", silloin ääni kajahtaa niin, että oven kamanat lentelee. Usein huutaminen on inflatoorista meininkiä.
Opettajatkin voivat olla ihmisiä.
"Kyllä heiltäkin yhden-kaksi kertaa näki että hermo meni, mutta kun siihen sattui olemaan syytäkin, sen verran siellä välillä itse jos kukin perseili, mutta siinä yleensä riitti yksi ärähdys ja kaikki hiljenivät. Tätä oli toki edeltänyt N-määrä kehotuksia keskittyä itse asiaan."
Juuri noin se menee.
Opettajan pitää löytää aikaa myös oppilaiden kuuntelemiselle, mikä joskus on vaikeaa. Luokanopettajalle se on helpompaa kuin yläkoulun aineenopettajalle. Hienoja "kuuntelemistunteja" ovat esim. käsityöt ja kuvis. Ko. tunneilla työskennellään "epämuodollisessa järjestyksessä". Ruokalaparlamentit ovat hienoja hetkiä, voin kutsua oppilaan samaan pöytään juttelemaan.
Nimim. - anotus on selkeää opetajakouluttaja-ainesta.
Tervehdys vielä,
PoistaTuon perusteella kuulostaa että olet todennäköisesti yksi sellainen opettaja, joita lämmöllä monet muistelevat peruskoulun jälkeenkin. Se lienee huomioitu osaltaan myös tuossa Vuoden luokanopettaja -tunnustuksessakin.
Mm. käsityö ja kuvis tosiaan olivat sellaisia tunteja jossa oli aikaa pulista yleisemmällä tasolla myös opettajan kanssa, koska niissä toiminta oli vapaamuotoisempaa ja eikä ollut kiinteitä opetuksellisia tavoitteita vaan jokainen pystyi toimimaan väljemmin sen oman osaamistasonsa puitteissa.
Tunnin alussa oli ehkä tehtävänanto/tilannekatsaus jonka jälkeen porukka hajautui hommiinsa ja opettaja vain katsoi päältä ja opasti tarpeen tullen.
Tuohon opettajajoulutus-loppukaneettiin joutuu hymyilemään. Kiitos vain, otan se tunnustuksena, mutta lienee parempi että pysyn ns. omissa hommissani. :) Sen verran kommentoin omiani, että minulla on kyllä ollut pienestä pitäen kyky katsoa asioita muistakin kuin äärinäkökulmista (näin retrospektiivissä), sekä suht realistisen maanläheinen ote maailmanmenoon ja sitä kyllä onneksi osataan monesti arvostaa alasta riippumatta. Ns. yleisnäkemystä. Ideologiat sitten erikseen.
- anotus
Puurot ja vellit sekaisin indeed. Sinulta anotus luonnistuu ilmeisen hyvin sivistyssanojen tarpeeton käyttö, mutta se ei peitä puutteellista sisälukutaitoa. En viitannut Korhosen hakanneen ketään. Viittasin luulojen pois hakkaamisella löyhästi siihen, että monet kuria peräänkuuluttavat tuntuvat haikailevan "vanhan ajan kuria" karttakepeillä sormia hakkaavine mielivaltaisine opettajineen. Silloin kun hyväksytään fyysisen vallan käyttö ilman intressipunnintaa, niin ollaan otettu monta askelta taaksepäin kohden tätä monen niin kaipaamaa ”kunnon kuria”.
PoistaEn käsittääkseni esittänyt syyttäjän näkemyksen edustavan yhtään sen enempää totuutta kuin poliisin näkemyksen. Lähinnä tarkoitin sitä, että vaikka poliisi toteaisi, ettei jonkin rikoksen tunnusmerkistö ole täyttynyt, niin tunnusmerkistön täyttymisen pohdintaa voidaan jatkaa poliisin lausunnoista huolimatta oikeudessa.
Mielivallalla en ole viitannut hupun poistamiseen. Voimakeinojen käyttö tässä nimenomaisessa tilanteessa on ollut mielivaltaista. Opettajan toiminta ei kokonaisuutena arvioiden ole ollut puolustettavaa, sillä toiminta ei ole ollut mitenkään suhteutettu itse tilanteeseen.
Sääntöjen tarpeellisuutta en ole kyseenalaistanut. Sen kyseenalaistan, että riittääkö tämä nimenomainen hupputilanne ylittämään sen rajan, että voimankäyttö on ollut perusteltua, tarpeellista ja välttämätöntä.
En tiedä onko tämä ollut täällä jo esillä, mutta mielestäni tähän on helppo yhtyä.
Poistahttp://www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/Rangaistukset+eiv%C3%A4t+auta/a1366516623060?jako=46e45eea9ac88b711d73ae000ecef399
Draama:
Poista"Viittasin luulojen pois hakkaamisella löyhästi siihen, että monet kuria peräänkuuluttavat tuntuvat haikailevan "vanhan ajan kuria" karttakepeillä sormia hakkaavine mielivaltaisine opettajineen. Silloin kun hyväksytään fyysisen vallan käyttö ilman intressipunnintaa, niin ollaan otettu monta askelta taaksepäin kohden tätä monen niin kaipaamaa ”kunnon kuria”."
Kuria ei pidä sekottaa väkivaltaan. Kurin nykyaikaisena synonyyminä voisi pitää sanaa järjestys. Kurinpidon sijasta puhutaan usein järjestyksenpidosta.
Kuritus on väkivaltaa. Karttakeppikuriin ei ole enää paluuta, eikä edes tarvetta.
Itsekuri on kaikille hyvästä.
Valitettavasti kun on tottunut lukemaan tekstejä joissa vierassanoja vilisee, niin sillä on paha tapa tarttua. Ja kognitiivinen dissonanssi taas on termi, joka on yksinkertaisesti helpompi kirjoittaa tuossa muodossa, kuin avata sitä tähän käsitteenä.
PoistaSen verran luotan että täällä jokainen osaa käyttää hakukonetta, jos joku termi on itselle oudompi. Näin teen itsekin vaikka kuinka usein jos törmään vieraisiin termeihin, siinä sitä tajunta taas laajenee ihan laillisilla keinoilla.
Minä käytän liikaa turhia sivistyssanoja, Korhonen tuntuu sinun mukaasi viestivän liian rahvaanomaisesti. Olisiko vain helpompaa antaa kaikkien kukkien kukkia ja ihmisten ilmaista itseään itselleen luontaisella tavalla, niin pitkään kuin itse ajatus henkilöiden välillä suunnilleen kulkee? Vai haluatko jatkaa minun tai jonkun muun ventovieraan persoonaan käymistä, vai koetammeko puhua ihan asioista?
Kun kirjoittaa, että poliisin näkemyksillä ei ole mitään väliä tai ettei se edusta mitään totuutta, tulee sanoneeksi että se on merkityksetön. Ja siinä samalla tulee asettaneeksi oman mielipiteensä poliisin näkemyksen yläpuolelle mm. siinä asiassa mikä oli Alppilan tapauksessa tarpeetonta voimankäyttöä ja mikä ei.
Minä näin oletusarvoisesti luotan tässä asiassa enemmän poliisin viralliseen tulkintaan siitä, kuin jonkun satunnaisen nettikirjoittajan ihan jo siltä pohjalta, että voimankäyttökoulutus kuuluu osana poliisin arkeen. Sieltä ne todennäköisesti Suomessakin yhdet parhaista asiantuntijoista voimankäytön saralla löytyvät. Siellä kun tulee myös kenttäkokemusta, joka päivä, asioilla ei vain teorisoida.
Vai löytyykö sinulta omaa taustaa tai muuta koulutusta voimankäytön saralta? Ns. millä lihaksilla sinä voit kyseenalaistaa ja lakaista sivuun poliisin näkemyksen? Mikähän on Opetusviraston osaaminen ja tietotaito ko. alalla?
Tuo linkittämäsi artikkeli on ihan asiaa yhteen suuntaan, mutta se ei varsinaisesti liity tähän tapaukseen kuin taustatasolla.
Siinä puhutaan asioista jotka syntyvät opettajien ja oppilaiden välillä pitkällä aikavälillä. Tiettävästi ruokasalin sankarit eivät tunteneet toisiaan, joten mitään empaattista läheisyyttä tms. ei ole heidän välillään voinut olla olemassa.
Draamakuningatar: "...monet kuria peräänkuuluttavat tuntuvat haikailevan 'vanhan ajan kuria' karttakepeillä sormia hakkaavine mielivaltaisine opettajineen."
Tuohon näkemykseen olen törmännyt tämän tapauksen yhteydessä useampaa kertaan, mutta siihen liittyy yksi mielenkiintoinen seikka. Ehdottomasta suurin osa tapauksissa, jossa tuollainen ajatus on niistä karttakepillä hakkaajista on noussut esille, sen on esittänyt joku henkilö juuri samalla tavalla kuin sinä.
Niitä varsinaisia pahoinpitelyjä kouluun kaipaaviin ja heidän mielipiteisiinsä en ole törmännyt kertaakaan. Lähinnä sitä ovat "lisää kuria" ja "oppilaat ojennukseen", "opettajille lisää keinoja häirikköjä vastaan" tyylisiin, tarkemmin erittelemättömiin kommentteihin keskustelupalstoilla lähinnä satunnaisesti.
ja mitä väliä sillä on että jotkut haikailevat? Jotkut haikailevat myös paluuta kommunismiin. Toiset odottavat ufoja. Onko yksikään päättävä taho, poliisi, Korhonen tms. tapaukseen tai koulurauhaan liittyvä esittänyt ajatusta väkivallan palauttamiseksi kouluihin?
Draamakuningatar: "Sääntöjen tarpeellisuutta en ole kyseenalaistanut..." ==> "On mielestäni aika se ja sama onko joku oppilas ruokalassa huppu päässä vai ei. Ehkä opettajien pitäisi miettiä mihin sotaan lähteä."
Ja tuo ei sinun mielestäsi ole sääntöjen kyseenalaistamista? Ruokalasääntö on mielestäsi turha ja sama noudattaako joku sitä vai ei ja opettajien pitäisi joustaa niiden valvonnassa jos moisia typeriä sääntöjä on kerran laadittu ja niiden ylläpitäminen aiheuttaa kitkaa oppilaiden välille.
Jep.
- anotus
Olisi mielestäni syytä ottaa huomioon kohderyhmän, jolle kirjoittaa. Tällaisella foorumilla yleistajuinen kieli on tarkoituksenmukaista, ettei viesti huku matkalla. Ymmärrän sivistyssanojen käytön, kun kirjoitetaan rajatulle yleisölle. Yleistajuiset sanat tekevät lukemisen helpommaksi, eivätkä rajaa yleisöä. Jokainen toki ilmaisee parhaimmalla katsomallaan tavalla, mutta mielestäni se osoittaa jonkinlaista tilannetajua ja älykkyyttä, että osaa tarpeen tullen asettua keskustelukumppaninsa tasolle.
PoistaEn mielestäni käynyt sinuun kiinni persoonana. Olen pahoillani jos näin koet.
Korhosen kielenkäyttöä en ole luonnehtinut rahvaanomaiseksi. Mielestäni se ei vain ole ollut sopivaa hänen asemassaan olevalle. Miten opettaja voi odottaa teini-ikäiseltä asiallista kielenkäyttöä, jos hän ei itse ole asiassa hyvänä esimerkkinä?
Olin ehkä hieman epäselvä ilmaisussani huppuasiassa. Opettajien voimankäyttöoikeutta ei ole tarkoitettu perustusopetuslain mukaan tilanteisiin, jossa oppilas ei suostu riisumaan huppuaan, vaan se on tarkoitettu uhkaaviin tilanteisiin. Varmasti kaikki voimme yhtyä siihen mielipiteeseen, että voimankäytön tulisi olla viimeinen käytettävissä oleva keino. On opettajan tehtävä arvioida, että onko suojeltava etu suurempi kuin oppilaan fyysinen koskemattomuus. Tätä tarkoitin sillä, että kannattaisi miettiä mihin sotaan ryhtyä ja missä tilanteessa.
Merkityksetön poliisin näkemys on siinä mielessä, ettei se automaattisesti johda syyttämättäjättämispäätökseen. Toki poliiseilla on tietoa voimankäytöstä, mutta eri ammattiryhmillä on erilaiset oikeudet käyttää voimakeinoja. Voimakeinojen käytön sisällöllinen määrittely on kutakin ammattiryhmää koskevassa lainsäädännössä. Poliisin ja opettajan oikeudet voimankäyttöön ovat ymmärrettävästi hyvin erilaiset. Kirjoitat kenttäkokemuksesta, ja tavallaan samalla väheksyt teoriatietoa. Oikeudessa kuitenkin asia käsitellään erittäin käsitteellisesti. Voimakeinojen tulee olla tarpeellisia laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi ja niiden on oltava kokonaisuutena arvostellen puolustettavia. Laintulkinta on lainoppineiden erikoisalaa, eikä poliisilla ole samanlaisia edellytyksiä koulutuksensa puolesta tulkita lakia kuin juristeilla. Huomio tässä kiinnittynee siihen, että olisiko opettajalla ollut kyky ja tilaisuus toimia olosuhteisiin nähden toisin.
Minulle on oikeastaan se ja sama kenen näkemykseen luotat. Perustan omani sille tiedolle, joka minulla on olemassa. En koe tarvetta todistella miksi näkemykseni olisi jotenkin ylivertainen. Loppujen lopuksi, sillä ei ole edes mitään väliä mitä me tästä ajattelemme. Asia ratkaistaan toisaalla kuin täällä.
Niin, draamakuningatar...ajattele: jotkut meistä todellakin vielä arvostavat maailmaa joka on ennakoitavissa edes osittain, jossa ei tarkoittaa ei ja kyllä tarkoittaa kyllä, jossa työntekijä saa tehdä työtään lain takaamassa ympäristössä ja jossa yhteisö määrittää yhteiset säännöt joita pyritään noudattamaan. Ja jossa se paljon puhuttu lapsen paras on aikuisen halu kasvattaa lasta.
VastaaPoistaOlemme ehkä menneen maailman miehiä, mutta koettakaa jaksaa meitä vielä jonkin aikaa. Maailmasta kyllä tulee ihan varmasti paikka, jossa kovaäänisin narsisti saa tehdä mitä haluaa ihmisoikeuksiinsa vedoten.
Jorma
Aika pelottavaa, että Jorma sinun mielestäsi ihmisoikeuksiin vetoaminen on narsismia. Tervettä ajattelua kerrassaan.
PoistaAikamoista kärjistystä Jorma-setä harjoittaa. En missään nimessä kannata maailmaa, jossa jokainen voi toimia omien halujensa mukaisesti toisia kunnioittamatta. Mutta en myöskään kannata sitä, että kukaan asemaansa vedoten voi toimia miten tahansa. Jonkun oikeus muodostaa aina velvollisuuden toiselle. Auktoriteettiasemassa olevalta on perusteltua odottaa asiallista ja nuorta kunnioittavaa käytöstä,vaikka nuoren käytös olisi moitittavaa. Ilman muuta opettajilla pitää olla työrauha, mutta myös oppilaan oikeusturvaa on kunnioitettava.
VastaaPoistaDraamakuningatar ei tiedä nähtävästi lapsien kasvattamisesta höykkäsen pölähtämää. Opettaja Korhonen toimi tilanteessa juuri siten, kuin ammattinsa osaavan kasvattajan ja opettajan tuleekin toimia.
PoistaMaailma muuttuu Eskoseni! Lainsäädäntö asettaa kullekin viranomaiselle rajat, joiden puitteissa saa toimia. Miten tahansa kasvatuksen nimeen ei voi toimia, onneksi.
PoistaOn todella todella ikävää että kukaan voi olla niin tavattoman pösilö että asettaa opettaja Korhosen käytöksen kenellekään esikuvaksi. Korhosen toiminnan kaikinpuolinen hyväksyminen onnistuu vain sellaiselta kannattajalta joka on luonteeltaan kuin "hullu koira".
PoistaOpetusviraston, ja miksei Draamakuningattarenkin puheenvuoroja seuratessa tulee mieli heittäytyä suorastaan raamatulliseksi. "Voi teitä te fariseukset ja kirjanoppineet. Hyttysen te kuurnitte, mutta nielette kamelin." Tässä tapauksessa se hyttynen on tämän pojan poistaminen ruokalasta ja kameli on opetusviraston reagointi tähän tapaukseen. Oppilaan poistaminen ei ehkä mennyt täysin etiketin mukaisesti. Näyttäisi olevan tulkinnanvarainen kysymys. Opetusviraston toiminta sen sijaan ei ollut lainkaan tulkinnanvaraista. He käyttivät kaikkia ja kaikkein kovimpia käytettävissään olevia keinoja rangaistaakseen teosta, jonka rangaistavuuskin on kyseenalainen. Seuraus ei ollut eikä ole missään suhteessa tapahtuneeseen. Onko siis niin, että opetusviraston henkilöt saavat asemaansa vedoten toimia miten tahansa ja opettajan ihmisoikeuksilla tai oikeusturvalla ei ole mitään väliä.
VastaaPoistaMielestäni on hyvä, että asia on nyt viranomaisten käsittelyssä. Näin varmistetaan kunkin osapuolen oikeusturvan toteutuminen. En ole missään vaiheessa todennut, että pitäisin työsuhteen irtisanomista oikeudenmukaisena toimintana. Ainoastaan olen todennut, että mielestäni kyseinen opettaja on toiminut epäammattimaisesti.
PoistaTästä sentään voidaan varmaan olla samaa mieltä ! Kiitos tuosta tarkennuksesta!
PoistaT, hyvä. Ihmisoikeuksiin vetoaminen ei tietenkään ole narsismia, huono käytös joka ei piittaa yhteisöstä sen sijaan sitä voi olla.
VastaaPoistaViittaan kommentillani nykymenoon, jossa sanaa oikeus käytetään tuhottomasti enemmän kuin sanaa velvollisuus. Usein oikeus saa eteensä myös lisäliiteen "mun" - ja mikäs siinä, jokaisella minuudella on (ihmis)oikeutensa.
Jospa vain tuota sanaparia käytettäisiin aina oikeassa yhteydessä. Silloin sitä saa ja pitää käyttää ja oikeuksiaan vaatia. Puolustaa voi myös muuten jopa omia velvollisuuksiaan...esim. kaiken "vaputtajia" vastaan. Tätäkin ovat jotkut ajattelleet.
Sooloilua esim. koulumaailmassa ei em. mulla-on-oikeus -näkökulma kuitenkaan perustele. Koulu ei ole oppilaalle eikä opettajalle paikka, jossa demonstroidaan omaa persoonaa. Siellä ollaan virallisessa yhteisön roolissa, sittenkin.
Draamakuningattarenkin kantaan yhdyn, mutta vasta sitten, kun käsite oppilaan oikeusturva on tajuttu perusteitaan myöten. Kaikki käytännön opetustyötä peruskouluissa tehneet tietävät, että oppilaan (oikeus)turva on usein ristiriidassa siihen, mitä oppilas itse sattuu haluamaan.
Toivottavasti koulujen opettajia kannustetaan edelleenkin kasvattamaan lapsia kouluissa eikä pelkäämään virheitä henkensä ja virkansa puolesta. Jos meiltä menee käsitys yhteisestä käytöskoodista kouluista, niin siinä menee sitten muuten mukana koko peruskoulu.
Luulen että olemme tässä samalla puolella T ja Queen...
t. Jorma-setä
Kaiken "vaputtajia" hah, ha. Siis kaiken "vapauttajia".... (kts. edel.)
VastaaPoistaTuo pienenä tahattomana vappukevennyksenä tähän muuten niin vakavaan keskusteluun...freudilainen sammakko tuli, suorastaan lisko...
Täytynee hankkia oikolukuohjelma tai lukea itse mitä on kirjoittanut, virheitä vilisee. Sitä se (yli)into teettää.
Jorma
Uusi käänne Kyllös-videossa
VastaaPoistahttp://www.kunta.tv/web/guest?fileId=150175
Kommentointi on taas otettu käyttöön, samoin aiemmin poistetut kommentit on palautettu näkyville. Mielenkiintoista, kukahan päätti alkuperäisesti sensuroinnista ja kuka sitten sensuurin poistamisesta.
Ano...
PoistaHmmm...ihmeellistä on, herättää ajatuksia...
Kun en ole itse opettaja, ei minulla toki käytännön tietoa ole, viisaampi korjatkoon jälkeeni, mutta jos nyt tosiaan runnotaan läpi ajatus että jos opettaja koskeekin oppilaaseen vaarantaen tämän fyysisen ja psyykkisen terveyden, ja se on potkujen paikka, niin kouluissa avautuu varsinainen Pandoran lipas ja juuri opettajille.
VastaaPoistaKoska kuten tästä nähdään, jos tilanne karkaa käsistä ja opettaja puuttuu siihen fyysisesti, se on työpaikka katkolla. Jos työkaverit ja johto tukevat ja vetävät yhtä köyttä, eikä kukaan "kieli" minnekään, voi tilanteesta selvitä.
Jos taas jättää puuttumatta tilanteeseen ja jotain sattuu, koska hän ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi pontevasti, niin käsittääkseni tämäkin on opettajan vika ja hänet voidaan asettaa siitä vastuuseen? Mikä auttaa? Pakoon juokseminen kädet korvilla samalla lallatellen ja sitten kiistää ettei ole tiennytkään tilanteesta? Kunhan ei vaan kukaan ole kuvannut sitä pakoa.
Täällä, sekä lukuisilla muilla palstoilla on nähty että jopa sellaisesta asiasta kuin väkivalta on olemassa niin lukemattomia käsityksiä, että käytännössä lähes kaikki ihmisten välinen toiminta voidaan tulkita sen alle jos vain näin halutaan.
Mm. Lipposen Päivin todellakin väläyttämä junnuille lepertely on ensinnäkin henkistä väkivaltaa, se on oppilaan nolaamista ja toisekseen hieman henkilöistä riippuen se on helposti myös seksuaalista häirintää.
Edes poliisin tulkinta tästä kyseisestä Alppilan tapahtumasta ei selvästi monille riitä. Mitään ei onneksi sattunut, kukaan ei onneksi loukkaantunut, mutta kun koskemattomuutta on kerran loukattu se tarkoittaa että mitä tahansa olisi voinut sattua joten ankarin mahdollinen rangaistus tästä ihan ok. Ei mitään ongelmia. Pääasia että oppilaan oikeudet säilyvät. Mitäs meni koskemaan, sillä hetkellä päättyi oikeusturva.
Tämä sen sijaan että se seuraamukset suhteutettaisiin siihen mitä tilanteessa todellisuudessa tapahtui ja mitkä ovat todelliset vahingot. Jopa Hammurabin laki taisi olla paikoin oikeudenmukaisempi.
Mietin aiemmin, että protestina opettajat voisivat jättää puuttumatta vastaaviin tapauksiin, eli jos ei puhuminen auta niin pyyhitään omat kädet tilanteesta ja soitetaan opetusvirastosta virka-apua, mutta nopeasti tajusin että eihän se ole mahdollista. Koska jos he näin tekisivät, heidät voidaan asettaa aivan samlaiseen rakoon jos he tekevät sen puuttumisen väärin. Lisäksi se varmasti sotii useiden opettajien oikeudentajua vastaan, koska siinä voivat vaarantua muutkin kuin tilanteen aiheuttaja. Siinä kaatuisi myös aika paljon rehtorien niskaan.
Tässä varmasti aika harvat toivovat paluuta vanhoihin "hyviin" raipparangaistusaikoihin, mutta aikamoinen soppa näyttäisi kiehuvan. Minä en halua että oppilaita saisi kohdella miten sattuu, mutta ymmärrän hyvin että pahimmillaan oppilas ei välitä edes omasta, tai muiden turvallisuudesta. Minulla kun on tuosta omakohtaista kokemusta, koska olen ollut nuori ja vielä muisti pelaa, ja pyrin välttämään itsepetosta. Kyllä opettajillakin pitäisi olla mahdollisuus tehdä virheitä, etenkin jos niiden vaikutukset jäävät vähäisiksi. Jos jotain oikeasti sattuu, niin sitten tapaukseen reagointi mitoitetaan sen mukaan.
Ano...
PoistaPerusopetuslaki pykälä 36:
"Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä, tilanteen uhkaavuus, vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen."
Kirjoitit:
"Mitään ei onneksi sattunut, kukaan ei onneksi loukkaantunut, mutta kun koskemattomuutta on kerran loukattu se tarkoittaa että mitä tahansa olisi voinut sattua joten ankarin mahdollinen rangaistus tästä ihan ok. Ei mitään ongelmia."
Enkeliporsas:
Tulkintasi on raju.
Iltaa,
PoistaKirjoitin ilmeisesti hieman epäselväksi päätellen vastauksestasi. Pahoitteluni, joskus läpiluku pariin kertaan auttaisi.
Siis henkilökohtaisena mielipiteenäni tässä Korhosen tapauksessa ei ole opettajan puolelta ole syyllistytty mihinkään järkyttävään ylilyöntiin. Ei ainakaan sellaiseen joka oikeuttaisi "pikaoikeudenkäynti ja ovesta ulos" - toimintamallin jolla tuo nyt hoidettiin, ikään kuin kyseessä olisi ympäristölleen vaarallinenkin tapaus joka pitää saada kauaksi oppilaista.
Tuo pykälä 36 b:köhän se oli, on kyllä tullut tutuksi tämän tapauksen mainingeissa.
Voi olla että ruokalassa tilanteen olisi voinut hoitaa fiksummin, voi olla että ei. Tapahtunut on kuitenkin jo tapahtunutta ja maito on läikkynyt. Elämässä ihmiset joutuvat yllättäviin tilanteisiin joihin ei välttämättä voi varautua ja koettavat selviytyä niistä parhaansa mukaan. Tässä tapauksessa kävi näin, ja kuten totesin, onneksi mitään tuon vakavampaa ei tapahtunut. Jos myöhemmin oltiin sitä mieltä että opettajan otteet tilanteessa olivat liian rajut, niin sitte olisi pidetty molempien osapuolien ja mahdollisten todistajien kuulemiset ja tutkitaan asia ihan normaalin kaavan mukaan. Kouluissa kuitenkin sattunee edelleen kaikenlaista ylimääräistä jota joutuu välillä selvittelemään.
Tarkoitin tuolla tekstistäni lainaamallasi kohdalla sitä, että tutustuessani tämän tapauksen taustoihin, olen törmännyt useammankin muun ihmisen kohdalla juuri tuohon kuvailemaani asenteeseen. Eli vaikka itse tapauksesta selvittiin ilman muita vammoja, oppilas kärsi kolauksen korkeintaan itsetuntoonsa, niin yllättävän monen henkilön mielestä on täysin oikein, että opettaja järjestettiin ulos virkasuhteestaan ennätysvauhtia, ja oikeastaan vasta sen jälkeen ollaan alettu tutkia tapausta tarkemmin. Pääasia joillekin tuntuu olevan on että koska opettaja kerran koski oppilaaseen, häntä pitää rankaista siitä ja mielellään mahdollisimman kovasti. Tapauksen yksityiskohdilla tms. ei tunnu olevan isommin väliä.
Isokokoinen opettaja väkivaltasi oppilaan, rangaistus on saatava!
Ja tuota asennetta ihmettelen itse kovasti. Kun tuo ei varsinaisesti edes liity siihen tekikö opettaja jotain väärin vai ei. Se liittyy hänen oikeusturvaansa saada reilu käsittely ja tulla kuulluksi omassa asiassaan, ennen kuin toimenpiteisiin ryhdytään. Jos opettajan toimet olisi sitten myöhemmin todettu ylimitoitetuiksi, niin rankaisutoimenpiteen olisi kyllä ehtinyt julistaa silloinkin.
Näin maallikkona ajattelisin että koska itse tapaus oli maksimissaan provokaatio oppilaan puolelta, jossa opettaja mahdollisesti provosoitui tai sitten ei (vaikea sanoa näillä tiedoilla), mutta jokatapauksessa siitä selvittiin vammoitta, niin opettaja olisi saanut tuosta korkeintaan varoituksen tai hänen olisi pitänyt esittää anteeksipyyntö oppilaalle tms.
Perusopetuslaki joka tapauksessa antaa mahdollisuuden oppilaan poistoon tarvittaessa. Eli lain mukaan mentiin. Lähinnä voidaan vääntää yksityiskohdista, eli mikä on liiallista voimaa (kukaan ei tosiaan vahingoittunut) ja oliko voimankäyttö oikeutettua juuri tuossa tilanteessa.
Selvennyksesi on selkeää luettavaa :)
PoistaIlman muuta on. Pitää myös muistaa että opettajille muodostuu asemansa puolesta erilaiset odotukset itsekuriin kuin Olli Oppilaalle. Vaikka toki suotavaa olisi, että hänkin itsehillintään kykenisi.
VastaaPoistaDraamakuningattarelle sellainen pieni kommentti, että jos käytät vähän aikaa ja selvität, mitä kaikkea Korhosen vastapuoli (Aarniokoski-Kyllönen-Salo) on sanonut, niin alat huomata outoja ristiriitaisuuksia, esimerkiksi:
VastaaPoistaSari Aarniokoski:
"Korhonen työnsi oppilaan voimalla ulos ruokalasta ja lopuksi tuuppasi nuoren portaikkoon, niin että oppilas kaatui portaisiin."
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/231326-opettajan-potkukohussa-puhutaan-taysin-ristiin
Marjo Kyllönen:
"Oppilas oman kertomuksensa mukaan horjahtaa mutta saa kiinni lattiasta ettei kaadu portaisiin. "
http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2013/Sivut/Helsingin-opetuspaallikko-Alppilan-koulun-opettajat-ovat-kauhistuneita-tapahtuneesta.aspx
Minusta nuo kaksi lausuntoa voi tulkita vain ja ainoastaan niin, että jompikumpi valehtelee. Onhan tosin sellainenkin vaihtoehto olemassa, että poika on kertonut erilaisen tarinan Sari Aarniokoskelle, toisenlaisen tarinan Marjo Kyllöselle, ehkä vielä kolmannenlaisen poliisikuulusteluissa.
Oletko huomannut, etteivät erottajapuolen edustajat missään vaiheessa vetoa muiden opettajien kertomuksiin, esimerkiksi vieressä seisoneen raitapaitaisen naisopettajan tarinaan, vain pojan itsensä kertomaan. Poikahan juoksi reippaasti ruokalasta ulostyöntämisen jälkeen portaat ylös (alaspäin meneviä ei tarjolla olisi ollutkaan) ja huuteli mennessään menevänsä reksin luo, samalla ilmeisesti jo soitti äidilleen, joka myös nopsaan tuli paikalle.
En näe noissa jutuissa erityisen suuria ristiriitaisuuksia. Kyse voi olla siitä, että aina kun kerrotaan toisten sanomisia, niin on rikkinäisen puhelimen vaara. En näe edes mitenkään olennaisena sitä, että onko oppilas kaatunut vai ei. Pointti on siinä, että opettajan teko ei ole ollut puolustettava tilanteeseen nähden, ja teko on ollut omiaan aiheuttamaan tuollaisen vaaratilanteen, eikä opettaja ole tarkistanut kuinka tuuppaisun jälkeen on käynyt.
VastaaPoistaOlen nähnyt videotaltioinnin tapahtuneesta. Se ei toki näytä mitä jälkikäteen on tapahtunut, mutta eiköhän siitä ihan riittävän ilmeisesti ole havaittavissa, etteivät opettajan toimet ole olleet suhteutettavissa tilanteeseen.