maanantai 1. huhtikuuta 2013

Yläkoululaiset eivät syö

Kirjastovirma, ennen ruoka maistui.
30.3. HS


Helsinki aikoo perustaa kouluihin ravintolatoimikuntia, joissa oppilaat voivat vaikuttaa kouluruokailuun.

Kouluruoka ei maistu Helsingin yläkoulujen oppilaille. Pahimmillaan vain joka viides koululainen käy syömässä koulun ruokalassa.

Asia käy ilmi Helsingin kaupunginvaltuuston kyselytunnille tarkoitetusta kysymyksestä, johon apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen vastasi.

Viljasen mukaan erityisen huono menekki ruokailuissa on kasvisruokapäivinä.

"Kasvisruokapäivinä ruoan ottomäärä vähenee (ala-aste) ja käyttöaste pienenee (yläasteikäiset ja ammattikoululaiset, viimeksi mainituissa erityisesti miespuoliset)", hän kirjoittaa vastauksessaan. 

Alakouluissa oppilaat menevät ruokalaan opettajan ohjauksessa, ja noin 95 prosenttia oppilaista ruokailee. Lukioissa kouluruokalassa aterioi arviolta 75–80 prosenttia oppilaista.

Yläkouluissa tilanne on selvästi huonompi. Ruokailevien määrissä on koulukohtaisia eroja, mutta huonoimmillaan ruokailemassa käy vain 20-25 prosenttia koululaisista.

Viljasen mukaan yläkoulujen oppilaat ovat haasteellisessa ikävaiheessa.


Yläkoulujen sijainnilla on suuri merkitys, jos ajatellaan ruokailevien oppilaiden määriä eri koulujen suhteen. Kun lähettyvillä on ostari tai pikaruokala, houkutus jättää kouluruokailu väliin on suuri. Koulupäivän jälkeen hengaillaan ostarilla ja piipahdetaan pikaruokalassa.

Pääsen ikävä kyllä harvoin vierailemaan ruokailemassa yläkoulussa. Vantaan kaupungin koulukerhojen shakkikisat pidettiin joskus säännöllisesti yläkouluilla kuten Korson tai Sotungin yläkouluilla. Pelit pelattiin aina ruokalassa, ennen matseja oli kiva katsella yläkoululaisten ruokailua. Järjestys oli hyvä, lähes kaikki söivät hyvin, pipoja ei ollut kellään päässä.

Myös oman kouluni yläkoulu, Hämeenkylän yläkoulu eli Hämis, sijaitsee tavallaan "in the middle of nowhere", ostarille on pitkä matka tallustella. Lainaus Facebookista:

Joskus odotus kestää muutaman minuutin normaalia pidempään ja ovien eteen alkaa kerääntyä vellova massa 9-luokan poikia. Nälkä ja odotus saavat aikaan voimistuvan myllerryksen, varsinkin mikäli on tiedossa, että ruoaksi on jotain oppilaille mieleistä. Kun ovet avataan, saattaa nälkäisten 9-luokkalaisten poikien ryntäävä massa olla melkoinen.

Yllä oleva elävä lainaus on mannaa kaikille kouluruokailufaneille. 

Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kaikille lapsille tarjottava kouluruokailu on tasa-arvon tae numero yksi. Kakkonen on yleinen julkinen terveydenhoito ja kolmonen on kaikille yhteinen peruskoulu. Siitä puhe mistä puute.

Oletan, että suurin osa syömättä jättäneistä yläkoulun oppilaista on tyttöjä. Joidenkin tyttöjen nirsoilu alkaa näkyä jo alakoulun ylimillä luokilla.

Yksipuoliset kasvisruokapäivät yläkouluissa ovat suurta typeryyttä. 

Pakolla lapset eivät syö mielellään. On selvää, että juuri testosteronia uhkuvat yläkoulun pojat häippääväät kasvisruokapäivinä muualle. Uudet soijamössöruuat ovat suorastaan murhaa. Edes kaikki opettajat eivät mielellään syö niitä ihmeellisiä soijasörsseleitä, nielen niitä väkisin mallin vuoksi. Myöhemmin pierettää koko porukkaa ja luokissa haisee.

Kasvisruuan osuutta olisi lisättävä motivoivammalla tavalla. Tyttöjä juuri kasvisruoka houkuttaa. Siksi pitäisi olla tarjolla joka päivä ohessa yksi kasvisruokavaihtoehto.

Viime lukuvuonna kouluni oppilaskunta kiinnitti huomiota kouluruokailuun. Haluttiin lisää salaattivaihtoehtoja. Kouluemäntämme lisäsikin salaattitarjontaa. Usein on tarjolla kaksi, jopa kolmekin eri salaattia. Kasvisten syöminen on lisääntynyt selvästi.

Yläkoulujen ravintolatoimikunnilla on vaaransa. Helposti luisutaan hamppari- ja pitsalinjalle. Annetaan asiantuntijoiden laatia maittavat ja terveelliset ruokalistat.

Vanhemmat laskevat omia ruokalistojaan laatiessaan, että lapset saavat kouluruuasta yhden kolmasosan päivittäisestä ravinnontarpeesta.

Kun kävin oppikoulua, Tikkurilan yhteiskoulua, piti maksaa kouluruuasta. Aivan kaikilla ei ollut varaa kouluruokailuun, he söivät omia eväitään tai eivät syöneet ollenkaan.

Opettajille pakollinen valvonta-ateria takaisin koko peruskouluun!

2 kommenttia:

  1. En tiedä miten Vantaalla, mutta meillä Helsingissä on ollut jo vuosia jokapäivä tarjolla myös kasvisruokavaihtoehto. Vegaanien mahdollisuus syödä koulussa on siis ollut pitkään täysin turvattu. Vegaanit on siis otettu huomioon ensisijaisesti, sillä kasvisruokaa on tarjolla päivittäin.

    Tämän päivittäisen vegaanimahdollisuuden lisäksi on sitten vielä
    yksi "pakko"kasvisruokapäivä viikossa.

    Siitä valtuusto teki poliittisen päätöksen em. päivittäisestä kasvisvaihtoehdosta huolimatta. Harmi vain ettei päätöstä ulotettu koskemaan Helsingin kaupungin henkilöstöravintoloita - lapsilta vaadittiin siis sitä mitä ei aikuisilta. Taas.

    Ruoka Helsingissä on hyvää ja laadukasta. Varsinkin ekologia on otettu huomioon sitä suunnitellessa. On luomua, on kotimaista kalaa. Hyvä! Ja kasvisihmisillä on jokapäivä täysi kattaus. Vaikka itse olen punaista lihaa syövä konservatiivi, kyllä Helsingin koulukasvispöperöt hyviä ovat. Ei niissä mitään.

    Jos sarvin ja hampain on pakko jotain kuitenkin sanoa, niin esim. allekirjoittanutta hieman häiritsi asetelma jossa kunnallispolitiikot alkoivat leikkiä terveydenhuollon asiantuntijoita ja päättivät kasvispäivästä
    ( siis niiden neljän muun päivän lisäksi) poliittisin ja ideologisin perustein.

    No, sitähän politiikka toisaalta on. Ja lapset ja koulu aina hyvä ideologisen vyörytyksen kohde.

    Jorma, HKI



    VastaaPoista
  2. Itse olen lopettanut kouluruoan syönnin joulun jälkeen, koska ruoan laatu ei ole lupauksista huolimatta parantunut. Ruoka on kylmää, mautonta ja koko ruokailutapahtuma on epämiellyttävä.
    Eräänä päivänä oppilaani kysyi: "Ope, onks mun pakko syödä tätä mönjää?" Vastasin, että maistaa ainakin ja hakee sitten näkkärin. Vaikea on opettaa lasta terveellisen ruokailun pariin, kun itse mielummin kiireessä välitunnilla käy vetäisemässä rahkan naamariin. Olen kuitenkin tehnyt valinnan, etten maksa penniäkään mönjästä.

    VastaaPoista