Yle 9.9.Amerikkalaistutkijat ovat ratkaisseet ADHD-tarkkaavaisuushäiriön arvoituksen, kertoo ruotsalaislehti Dagens Nyheter.
Tutkijat ovat nyt ensi kertaa pystyneet todentamaan, että ADHD-häiriöisten aivoissa välittäjäaine dopamiini ei käyttäydy kuten se normaalisti käyttäytyisi.
Kertakaikkiaan hieno uutinen.
Keskittymisvaikeudet, impulsiivisuus ja ylivilkkaus joutavat historiaan? Jospa nyt löydetään uusia hoitokeinoja oireyhtymän hoitoon, voikohan dopamiinia esim. rokottaa?
Katsoin Wikipediasta, mitä se dopamiini oikein on:
Dopamiinin merkitys hermoston toiminnassa on monitahoinen ja osittain epäselvä. Kuitenkin se on aivojen hypotalamuksen erittämä hormoni, joka ehkäisee aivolisäkkeen etulohkossa toisen hormonin - prolaktiinin - eritystä verenkiertoon.
Tyvitumakkeissa dopamiinia tuotetaan liikesäätelyä varten, ja sen puute aiheuttaa muun muassa liikehäiriöitä ja dystoniaa. Dopamiini osallistuu myös tunteiden säätelyyn, ja eräät huumausaineet vaikuttavatkin tähän hormoniin.
Dopamiini kuuluu katekoliamiinien ryhmään ja toimii adrenaliinin sekä noradrenaliinin esiasteena ja sillä on näiden ohella sydämen sykettä ja verenpainetta nostava vaikutus.
Onpahan ihmeaine. Dopamiinin puute heijastuu myös Parkinsonin tautiin.
Kaikkea sitä oppii.
Tekstit
Tämä selittää myös sen, miksi amfetamiini vaikuttaa ADHD-tapauksiin rauhoittavasti. Amfetamiini vaikuttaa, paitsi vireystilaan, myös dopamiiniaineenvaihduntaan.
VastaaPoistaDopamiinia ei voi rokottaa, mutta Parkinson-potilaat ottavat lääkkeenä L-dopaa, joka on dopamiinin esiaste ja muuttuu aivojen aineenvaihdunnassa dopamiiniksi.
Mutta medikalisaatiossa on puolensa. Jos ylivilkkaat ja keskittymishäiriöiset vesselit saadaan oppivaisiksi sopivalla lääkityksellä, niin se on lopultakin win-win -tilanne.
Juu...kait lääkkeet on tarkoitettu sairauksiin. Luonteita ei lääkkeillä parannella. Eihän vilkkaus ole mikään sairaus.
VastaaPoista"erityisope maakunnasta"
Adhd ei ole "luonne" vaan luonteen ja temperementin, eli viime kädessä oman itsen, oman "sielun" poikkeustila. Jokainen tapaamani adhd-lapsi ja aikuinen, haluaa helpotusta. Kysymyksessä ei todellakaan ole pelkästä vilkkaudesta!
VastaaPoistaJos tähän on lääkitys, sitä tulee käyttää.
Mielialan lääkitys on Suomessa tabu ja aina esillä negatiivisesti. Me ihmiset olemme molekyylikimppuja, ja jos oikeilla molekyyleillä voidaan auttaa ihmistä, joka itse sitä apua haluaa, on käsittämätöntä jos siihen ei ryhdytä. Mielensairaudet eivät ole sen kummempia kuin ruumiinkaan sairaudet. Koko kahtiajako mieleen ja ruumiseen on kreikkalaisperäistä antiikkifilosofiaa ja haitallista ihmisten kokonaisvaltaisen hoitamisen kannalta. Ihminen on kokonaisuus. Mieli on ruumis ja ruumis on mieli - sama ihminen.
Out
Sain vastikaan ADHD-diagnoosin vahan paalle kolmikymppisena ja aloitin metyylifenidaattilaakityksen muutama viikko sitten. Metyylifenidaatti on tunnetuimman ADHD-laakkeen Ritalinin vaikuttava ainesosa. Annostus ei ole viela kohdallaan, mutta olen jo nyt hyotynyt laakkeen kaytosta. Niin kauan kuin laake vaikuttaa (maksimissaan 8 tuntia) en koko aikaa naputa jalkaani, kiemurtele tuolilla, puhele itsekseni yms. haroilya, jota minun on muuten pakko harrastaa voidakseni jotenkuten keskittya. Coachini sanoi, etta laakkeen vaikutuksen alaisena puhun paremmin ja haen sanoja vahemman (asun ulkomailla, joten kommunikoin jatkuvasti vieraalla kielella), pysyn paremmin asiassa sen sijaan, etta hyppisin koko ajan asiasta toiseen, ja minuun saa paremmin kontaktin, koska en koko aikaa palyile ymparilleni ja ajatukseni harhailevat vahemman.
VastaaPoistaArvatkaa, oliko ihana kuulla tuo coachiltani, silla se antoi toivoa tyouralleni. Kauppakorkeasta vastavalmistuneena 25-vuotiaana olin tahanastisen tyourani huipulla (ensimmaisessa ja ainoassa koulutustani vastaavassa tyopaikassani) ja sen jalkeen olen ajautunut rutiiniluonteisiin asiakaspalvelutehtaviin. Pari kuukautta sitten firmassa tuli hakuun tasmalleen koulutustani vastaava tehtava, johon minulla oli parhaiten sopiva CV. Koulutukseni ja aiempi tyokokemukseni vastasivat tehtavan vaatimuksia, mutta en saanut sita kommunikaatio-ongelmien takia. En kyennyt vakuuttamaan haastattelijoita siita, etta pystyisin kommunikoimaan tiiviisti ja ytimekkaasti ylimman johdon kanssa. Jos olisin aloittanut laakityksen jo muutama kuukausi sitten, olisin varmaan coachini havainnot huomioon ottaen saanut sen paikan.
Kotona on jatkuvasti kaaos, koska en pysty itse luomaan struktuuria elamaani. Ulkopuolelta tuleva struktuuri on ainoa tapa, jolla pystyn toimimaan. Teen kaiken viime tipassa, silla deadlinepaine on tapa saada adrenaliini virtaamaan ja keskittyminen sita kautta paranemaan. Avoliittoni natisee liitoksissaan, silla puolisolle on todella rankkaa elaa yhdessa ihmisen kanssa, jonka kanssa tehtyihin sopimuksiin ei voi luottaa ("sori, ma unohdin....taas") ja joka kaoottisuudessaan ja jokapaivaiseen selviamistaisteluun keskittyessaan vaikuttaa itsekkaalta unohtaessaan huomioida laheisiaan tarpeeksi.
ADHD ei tosiaankaan ole luonne, vaikka se onkin erottamaton osa persoonaani. Jos ADHD olisi luonteeni, en karsisi itse siita, etten ota toisia tarpeeksi huomioon. Mutta kun oikeasti olen avulias ja ystavallinen tyyppi, joka haluaa ottaa toiset huomioon, niin ketuttaa kun tarkkaavaisuusongelmien takia tulee unohdettua tehda huomaavaisia pikkuasioita ja siksi minut nahdaan tyhmana ja itsekeskeisena.