KKKK - kivan koulun kivat kerhot

Yle 30.9.

Harrastuskerhot ovat palanneet peruskouluihin. Valtion rahoituksen turvin on perustettu tänä ja viime vuonna tuhansia uusia koulukerhoja. Kerhot ehtivät vähentyä murto-osaan 1990-luvun huippuvuosista.

Esimerkiksi Vantaalla on perustettu valtion avustuksella kymmeniä uusia koulukerhoja. Nyt kaupungin useimmissa kouluissa on yksi tai useampi harrastuskerho. Kerhoissa harrastetaan paljon liikuntaa ja musiikkia mutta myös muun muassa teatteria ja lautapelejä.

Kerhojen pyörittämiseen on monta hyvää syytä, sanoo vantaalaisessa Pähkinärinteen koulussa kolmas- ja neljäsluokkalaisten palloilukerhoa vetävä luokanopettaja Tiina Nissinen.

- Lapset pitävät kerhoista, koska niissä tehdään kivoja asioita. Täällä saa myös liikkua. Koulussa voisi olla enemmänkin liikuntaa, Nissinen pohtii.

On erinomaista, että on huomattu jälleen koulun kerhojen merkitys lapsille. Joillakin ihmisillä on kummallinen käsitys, että koulu on vain suorittamista varten. Kurssia kurssin perään, jä sitten voidaan pahoin.

On paljon puhuttu oppilaiden "viihtymisestä" suomalaisissa kouluissa. Juuri kerhot ja muu "vapaa toiminta" lisää kouluviihtyvyyttä. Sellaista muuta kerhojen lisäksi on sadut ja kertomukset, kuorot ja bändit, näytelmät ja urheilukilpailut, opintoretket ja leirikoulut. Kaikki tällainen toiminta edistää lasten sosiaalistumista aivan eri tavalla kuin pelkkä pulpetissa yksin istuminen.

Lapsi on muutakin kuin pelkkä "tiedon syöttöporsas", mitä nykyajan tehokkuusajattelijat pitävät optimitilana. Tehokkuusajattelijat itkevät luovuuden perään, mutta sellaista oppiainetta kuin luovuus ei ole. Luovuutta ei voi kaataa saavista niskaan.

Koulumme on osallistunut ns. ETAM-projektiin, ennalta ehkäisevän työn malli. Tavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy varhaisen tuen keinoin. Koulun kerhot ovat kaikille lapsille avoimia ja ilmaisia, millaisia kaikki harrastukset ei nykypäivänä lähimainkaan ole.

Koulumme tekee yhteistyötä nuoriso- ja sosiaalitoimen, seurakunnan, Pähkinärinneseuran, Lions Clubin ja erilaisten urheilu- ja harrastustoimijoiden kanssa.

Olemme kartoittaneet koulumme lasten osallistumisen harrastustoimintaan ja ohjaamme oppilaita kartoituksen pohjalta koulun kerhoihin. Olemme hakeneet ja saaneet koulun ulkopuolista rahoitusta kerhotoimintaamme. Kerhoja tukee myös nuorisotoimi ja muut yhteistyökumppanit.

Myös Vantaan koulutoimi on alkanut uudelleen satsata kerhotoimintaan, mikä on hyvä.

Yhteistyö muistuttaa hyvin paljon muualla toteutettuja "Koulu keskellä kylää" - tyyppisiä ohjelmia. Hyvin toimiva vastaava malli löytyy Itä-Vantaalta Länsimäestä, jossa toiminnasta on pitkät ja tulokselliset kokemukset.

Yksi syy kerhojen lisäämiseen on ollut joidenkin lasten liikunnan vähäisyys ja kunnon heikkous. Koulun virallinen liikuntatarjonta ei riitä lasten kunnon kohottamiseksi.

Olen aina ollut kerhoaatteen intomielinen kannattaja. Olen vetänyt koko urani ajan shakkikerhoa ja välillä muitakin kerhoja. Tottakai olen shakkijoukkueeni kanssa osallistunut kilpailutoimintaankin kuten kunnan tai Suomen mestaruuskisoihin.

Mutta kerhotoiminnassa ei kilpailullisuus ole tärkeintä. Shakissa lapset oppivat kunnioittamaan toisiaan pelaamalla kaikenikäisiä ja -tasoisia lapsia vastaan. He oppivat sekä voittamaan että häviämään, samalla he oppivat ajattelemaan ja toimimaan kärsivällisen pitkäjännitteisesti, ja keskittymään.

Vielä 1990-luvun alussa shakkikerhoja oli valtaisasti. Kunnan kisat olivat suuri ja tasokas tapahtuma. Nyt kerhoja on enää muutama. Toivottavasti kerhoinnostus elpyy.

Löytyypä koulustamme opettaja, joka on vuosikymmeniä uhrannut aikaansa välituntisin, kun hän on pyörittänyt koulun kuoroja tai näytelmäryhmiä. Aatteen vuoksi.

Kolmannella luokalla oleva Otso Pasanen pitää palloilukerhosta etenkin sählyn takia. Elmo Martelaa puolestaan miellyttää kerhon monipuolisuus.

- Täällä saa harrastaa montaa lajia. Joka lajia ei voi harrastaa joukkueessa, Martela sanoo.