sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Mietteitä koulutusristeilyltä

Olin OAJ:n Itä-Uudenmaan piirin järjestämällä koulutusristeilyllä. Paikalla oli vantaalaisia ja uusmaalaisten pikkukuntien koulujen yhteysopettajia. Opettajat ovat kuin paikkaeläimiä, toimitaan omassa luokassa ja omassa koulussa ja omassa kunnassa. Siksi on aina avartavaa nähdä muiden koulujen opettajia eri kunnista.

Lisäksi oli hauska tutustua Tukholmaan.

Koulutusta oli paljon, perjantaina koulupäivän jälkeen oli hieman raskasta istua Gabriellan luentosalissa. Koulutusta oli sekä perjantaina että lauantaina neljä tuntia.

Täytyy sanoa, että koulutusristeily antoi meille kaikille paljon mietittävää.

1. Eläkkeellä oleva entinen OAJ:n lakimies Markku Poutala kertoi opettajien oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista. Poutala osasi esittää asiansa selkeästi ja huumorintajuisesti.

Opettajan vastuu on laaja, joskus se voi jopa pelottaa. Ajatelkaa vaikkapa liikunnanopetusta. Mitä kaikkea liikuntatunneilla voikaan tapahtua?

Luin aikoinaan "Opettajan pienen lakioppaan", suurin osa esimerkeistä oli juuri liikuntatunneilta. Liikunnanopettaja on melkein lainsuojaton. Tapahtuu tunneilla mitä tahansa, syy on aina opettajan. Muut vetäytyvät järjestelmällisesti vastuusta.

Otetaaan esimerkki. Jos urheilukentän kunto on huono, eikä opettaja ole kerinnyt tarkastaa kentän kuntoa, ja jotakin tapahtuu. Syytettä ei saa kentän hoitaja tai kunta, vaan aina opettaja.

Toinen suuri riski on opintoretket ja leirikoulut. Jokainen retki on erikseen aina mainittava etukäteen koulun vuosisuunnitelmassa. Retket on aina suunniteltava perusteellisesti. Spontaanien retkien ollessa kyseessä, opettaja on vaarallisilla vesillä.

Onneksi kaikilla on OAJ:n vastuuvakuutus, joka takaa meille avun oikeustapauksissa.

2. Lomautukset ja säästöt puhuttivat paljon. OAJ:n valtuuston jäsen Eija Pajari kertoi Porvoon lomautuksista. Kaikille tuli paha mieli porvoolaisten lasten ja opettajien puolesta. Taas lyödään. Vantaalaisille opettajille tuli väkisin mieleen 1990-luvun tapahtumat seurauksineen.

Säästöjen mekanismi on selvä. Aloitetaan ensin tuntikehyksestä, poistetaan jako- ja tukitunnit ja kerhot. Annetaan minimitunnit ja suuret ryhmät. Lopetetaan pikkukouluja. Sitten painostetaan opettajia vapaaehtoisiin lomarahavaihtoihin tai vastaaviin, lopuksi lomautetaan.

Oppilaiden vanhempia sumutetaan puhumalla tuntikehyksen leikkauksesta. Kuka "siviili-ihminen" tietää, mikä on tuntikehys? Kun tuntikehystä leikataan, oppilas saa vähemmän opetusta kuin muut. Kun opettajia lomautetaan, valehdellaan, että opetus ei kärsi.

Kyllä opetus kärsii. Oppilaan oppiminen kärsii tai ehtyy.

Toivon, että espoolaisten ja porvoolaisten oppilaiden vanhemmat jaksaisivat taistella lastensa puolesta. Opettajia ei kuunnella, heidät sivuutetaan päätöksenteossa.

3. Opettajat Erkki Toivanen ja Ulla Puukangas antoivat paljon ajattelimisen aihetta. Kun koulu on säästökuurilla, miten käy opettajan ammattietiikan? Opettajan on aina ajateltava lasten parasta. Kun kunta lomauttaa opettajansa, lapsen etu ei toteudu. Päinvastoin.

Opettaja joutuu tällöin miettimään omaa asemaansa ja toimintaansa. Opettaja syyllistyy helposti ilman omaa syytään. Ja töiden kasautuminen voi heikentää opettajan mielenterveyttä.

Tunne on aivan sama kuin lääkärillä, jolta kielletään parantaminen, kun sairas ihminen tulee vastaanotolle. Opettajan tehtävä on opettaa ja kasvattaa ja auttaa oppilasta.

4. Itä-Uudenmaan opettajien vahva mies, OAJn hallituksen jäsen Kari Kinnunen toi meille järjestön terveiset. Kari Kinnnunen on eritysiopetuksen asiantuntija, ja on erittäin huolissaan tulevasta erityisopetuslaista, jota valmistellaan paraikaa.

Lain idea on kaikessa lyhykäisyydessään seuraava:

Erityisoppilaita sijoitetaan yleisluokkkiin. Mitään ylärajaa ryhmäkoolle ei aseteta, luokassa voi olla yli 30 oppilasta, joista vaikka kymmenen voi olla erityisoppilaita. Opettajan on pärjättävä luokassa yksin.

Yksittäisen opettajan työmäärä tulee kasvamaan hätkähdyttävästi. Voi olla, että monen opettajan selkä tulee taittumaan.

Saako se erityisoppilas kunnon tukea joukon jatkona yleisopetuksessa? Ja miten käy "tavallisten oppilaiden"? Saavatko he tulevaisuudessa yksillöllistä huomiota ollenkaan, kun opettajan kaikki huomio kohdistuu erityisoppilaisiin?

5. Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) oli laivalla samaan aikaan Koululiikuntaliiton tilaisuudessa. Hän piipahti ja kertoi, mitä sivistysvaliokuntaan nyt kuuluu.

Erityisopetuslaki on menossa eduskunnassa läpi niin, että kajahtaa.

Soraääniä ei ole juuri ollut paitsi asiantuntijoilta, opettajilta. Tämän päivän Hesarissa sekä OAJ:n Olli Luukkainen että Suomen erityiskasvatuksen liiton Jaanet Salminen totesivat, että lainmuutoksen henki on hyvä, mutta se pitäisi toteuttaa vähitellen, koska rahaa ei ole osoitettu riittävästi.

Vaje on sellaiset 350 miljoonaa euroa per vuosi.

Sävel on selvä: Kustannukset eivät saa nousta, rahaa ei tule.

5 kommenttia:

  1. Olen iloinen että löysin blogisi. Kiinnostavaa lukea kaikkea kirjaamaasi koulumaailmasta, ja politiikastakin, vaikka en se onkin minulle kartoittamatonta aluetta. Onnekseni olen aina saanut keskittyä oppimisen ja opettamisen iloon, ilman huolta hallinnosta sun muusta virallisesta. Hyvää alkavaa oppiviikkoa, yritetään taas sivistyä ja sivistää :))))

    VastaaPoista
  2. "Onnekseni olen aina saanut keskittyä oppimisen ja opettamisen iloon,"

    Aivan upeata!

    Säälittää esim. porvoolaiset opettajat, joilta viedään se ilo. Sen palautuminen kestää aina jonkin aikaa.

    Ja oppilaiden oppimisen ilo? Kaikki ylimääräinen kiva, kuten kerhot, viedään, jä päälle vielä heidän opettajansa lomautetaan.

    Minkälaisen signaalin yhteiskunta antaa jälkikasvulleen?

    "mitä välii..."

    Kaiken huippu on, kun nuori sitten joskus valmistuu koulutusputkesta, niin työtä ei tahdo saada.

    VastaaPoista
  3. Kiitos vastauksesta! Minä ilmoitin pari kuukautta sitten lukijoille että en enää saa vastatuksi kaikkien kommentteihin erikseen mutta yritän käydä blogeissa kommentoimassa niitä jotka jättävät minulle viestin.

    Olen alkanut lukea aikaisempia tekstejäsi. Se oli hurjan kiva missä ilmeni oppilaiden iloa ja riemua :)

    Kirjoittelemisiin!

    VastaaPoista
  4. Näin siis:

    "Erityisoppilaita sijoitetaan yleisluokkkiin. Mitään ylärajaa ryhmäkoolle ei aseteta, luokassa voi olla yli 30 oppilasta, joista vaikka kymmenen voi olla erityisoppilaita. Opettajan on pärjättävä luokassa yksin.

    Yksittäisen opettajan työmäärä tulee kasvamaan hätkähdyttävästi. Voi olla, että monen opettajan selkä tulee taittumaan.

    Saako se erityisoppilas kunnon tukea joukon jatkona yleisopetuksessa? Ja miten käy "tavallisten oppilaiden"? Saavatko he tulevaisuudessa yksillöllistä huomiota ollenkaan, kun opettajan kaikki huomio kohdistuu erityisoppilaisiin? "

    Eli bye-bye. Aloitan muiden töiden aktiivisen etsimisen varmuuden vuoksi jo huomenna jos OAJ antaa tämän mennä läpi.

    Kysymyksessä on muuten ammattiydistysasia, JOS ja kuten tässä, muutetaan voimakkaasti työnkuvaa. Eli te ammattihdistysfriikit, nyt on konkreettisten operaatioiden aika.

    Mitä muuten se Kinnunen sanoi? Eli mitä tehdää ja missä? Vai seurataanko vain sivusta ja risteillään?


    Out

    Out

    VastaaPoista
  5. Out...nopea välituntivastaus:

    OAJ yrittää vaikuttaa asiaan joka tasolla. Ryhmässä, joka valmistelee esitystä, OAJ:lla on edustaja. Vaikutusmahdollisuudet ovat pienet.

    Ongelma on, että kyseessä on lainvalmistelu, ja eduskunta säätää Suomessa lait.

    Lakia runnataan läpi voimalla.

    Ks. Kinnusen mielipiteet:
    http://karikinnunen.blogspot.com/
    -kohta Perusopetuslaki uudistumassa

    OAJ:n on lähes mahdotonta puuttua valtion tai kuntien rahoitukseen.

    Ei seurata sivusta. Risteilyillä koulutetaan aktiiveja, jotta voidaan tehdä edes jotain.

    Out...tule mukaan toimintaan.

    VastaaPoista