Al salamu alaikum!

Vanha Koraani

Hyvä uutinen Hesarin paperiversiosta, ei voi muuta sanoa kuin vihdoinkin:

HS 6.10.

Islaminuskoiset saivat oman uskonnonkirjansa

Suaad Onniselkä opettaa islaminuskontoa Vesalan ala-asteella Helsingissä. Hän on uunituoreen oppikirjan "Salam -islamin polku" yksi tekijöistä.

Aiemmin islamin opetukseen ei ole ollut varsinaista omaa oppikirjaa, vaan yhtä ja samaa käsikirjamaista opasta on käytetty kaikilla luokka-asteilla, hän kertoo.

"Se on ollut eräänlainen kompromissi, kun muitakaan kirjoja ei ole ollut."

"Tarinat sijoittuvat Suomeen, sillä se on lähellä oppilaiden elämää. Asema vähemmistöuskontona näkyy siinä, että tarinoissa opetetaan myös, miten voidaan elää rinnakkain, vaikka uskonto ja tavat ovat erilaisia", Onniselkä kertoo.

Myös islamin eri suuntaukset on otettu kirjassa huomioon.


Muutama vuosi sitten olin kaverini kanssa jalkapallomatkalla Lontoossa. Hänen tyttärensä opiskeli Lontoossa silloin, hän asui Chelseassa, Lontoon eliitin kaupunginosassa. Asunto oli aivan pikkuruinen, hyvä, että edes sänky mahtui sinne, vuokra oli aivan hirmuinen.

Tyttären asunnon ikkunasta suoraan alas näkyi yksi maailman vartioiduimmista koraanikouluista. Koulun katolla oli piikkilankaesteitä ja ympäristössä oli monia valvontakameroita. Koulua pidettiin radikaalin ääri-islamin pesänä.

Meillä uskonnonopetus annetaan peruskoulussa, mikä on hyvä.

Moni haluaa, että meilläkin uskonnonopetus siirrettäisiin uskonnollisten yhteisöjen harteille. Uusi oppiaine olisi uskontoetiikka tms. Monet rehtorit ovat uskontoetiikkaan siirtymisen kannalla, koska silloin lukujärjestysten tekeminen olisi helpompaa.

Peruskoulussa annettava uskonnonopetus on säädelty opetussuunnitelmin. Uskonnonopetus ei saa olla uskonnonharjoitusta.

Monissa maissa, joissa uskontoa ei opeteta koulussa, esiintyy erilaisia ääriradikaaleja tai -vanhoillisia ilmentymiä, vrt. Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Kun uskonnonopetus ei ole koulussa, kukaan ei valvo, voidaan opettaa mitä vain.

Vaikka en ole saanut uutta islaminuskonnonkirjaa käsiini, Hesarin uutisen mukaan kyse on normaalista, kiihkottomasta oppikirjasta. Ihmetellä täytyy, miksi oppikirjasarja on valmistumassa vasta nyt.

Otan esille koulutabun, josta ei julkisuudessa ole juuri puhuttu: peruskouluissamme on pidetty koraanikouluja.

Kun islaminuskoisia ihmisiä alkoi muuttaa Suomeen, meillä ei tietenkään ollut päteviä islaminuskonnon opettajia. Kuka tahansa kadulta revitty islaminuskoinen kelpasi, opettajien vaihtuvuus oli suurta.

Naapurikunnassa opettava kaverini kertoi minulle, että hänen oppilaansa käsivarsissa oli tummia juomuja. Kun oppilaalta kysyttiin, mistä juomut ovat peräisin, hän peitti nopeasti käsivartensa eikä sanonut mitään. Kun asiaa alettiin tarkemmin tutkia, selvisi, että koulun islaminuskonnon opettaja oli hutkinut häntä vitsalla käsivarsiin, kun oppilas ei ollut oppinut tiettyjä säkeitä. Suomalaiskansalliseen tapaan asia vaiettiin, islamin opettaja sai kumminkin potkut.

Kun kuulin asiasta, aloin kuvitella, mitä olisi tapahtunut, jos minä opettajana uskonnon tunnilla olisin toiminut samoin, hutkinut oppimatonta oppilasta vitsalla käsivarsiin. Asiaa ei varmasti olisi vaiettu.

Onneksi meillä on nyt Suaad Onniselän kaltaisia päteviä islamin opettajia.

Yhtenä syksynä, kun kouluumme ei vielä oltu saatu islaminuskonnon opettajaa, rehtori kysyi minulta, voisinko minä opettaa islaminuskontoa. Sitä en tiedä, oliko hän tosissaan. Periaatteessa minua kiinnosti asia kovasti, koska sillä hetkellä minulla oli luokassani muutama muslimioppilas. Islaminuskonnon opettajana olisin joutunut perehtymään heidän uskontoonsa, mikä olisi ollut hienoa. Kun kuulin, ettei ollut mitään oppikirjaa, kieltäydyin tehtävästä.

"Salam - islamin polku" opettaa suvaitsevaisuuteen, mikä on äärimmäisen tärkeää.

Maahan muuttaneet islaminuskoiset eivät ole muuttaneet Suomeen demokratioista. Suomi on pohjoismainen demokratia, jonka luonteeseen kuuluu suvaitsevaisuus ja toisten ihmisten ja heidän ajatustensa kunnioittaminen.

Islaminuskonnon oppikirjan tarinat sijoittuvat Suomeen, lähelle oppilaiden elämää. Opetetaan, miten voidaan elää rinnakkain, vaikka uskonto ja tavat ovat erilaisia. Jopa islamin eri suuntaukset on otettu kirjassa huomioon. Ihmisistä opetaan suvaitsevia.

Olisi kiva tietää, onko muualla maailmassa islaminuskonnon oppikirjoja ollenkaan. En ole missään nähnyt muita kuin koraanikouluja, joissa se ainoa oppikirja on koraani.

Kerroin edellisessä blogikirjoituksessani lauantaisesta VESO-koulutuksesta Hämeenkylän koululla. Iltapäivällä nuori alta 30-vuotias somalialainen nainen piti rohkeasti luentoa täydelle salille vantaalaisia opettajia. Moinen tehtävä olisi kauhistuttava kelle tahansa, opettajat eivät välttämättä ole kovin vastaanottavaisia pakollisissa ja palkattomissa lauantaivesoissa.

Vaikutti, että nuori somalialainen nainen olisi sopeutunut hienosti suomalaiseen yhteiskuntaan unohtamatta omia lähtökohtiaan ja kulttuuriaan. Nainen oli kouluttautunut pitkälle ja puhui hyvää Suomea. Vaikka en tiedä nuoresta luennoitsijasta mitään, aloin kuvitella, että meillä on sittenkin toivoa, hänen kaltaisia ihmisiä pitäisi olla enemmän niin meissä kotisuomalaisissa kuin maahanmuuttajissakin.