Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten.
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.
- Se ei ole suomenkielisten syrjintää.
Alla vet att jag heter ju Lundell, men...
"Jag heter ju Lundell" on lentävä lause suvussamme. Pappani eli vaarini oli ruotsinkielinen. Hän oli "Espoon ruotsalaisia", kotoisin Espoon kirkon tienoilta. Hänen kotitorppansa oli Solbacka. Hän meni naimisiin voimakkaan lappeenrantalaisnaisen kanssa. Pappani joutui opettelemaan suomen kielen, siitä lähtien sukuhaarani on puhunut äidinkielenään suomea.
Isäni Vidar oppi mummolassa ja koulussa ruotsia, mutta ruotsinkielinen hän ei ollut. Kun hän pyrki töihin Finnairille, silloinen Aero, häneltä tentattiin kielitaitoa. Isäni hallitsi hyvin venäjän kielen, englanti ja saksa olivat tyydyttäviä. Kun häneltä kysyttiin "miten sitten on toisen kotimaisen laita", hän vastasi muka loukkaantuneena, "jag heter ju Lundell", vaikkei hän mikään ruotsinkielinen ollut.
Vidar teki elämäntyönsä lentovirkailijana Finnnairilla. Olen lentovirkailijan poika.
On kertakaikkiaan pakko ottaa kantaa yllä olevaan YLE:n uutiseen, vaikka minut voidaan leimata ääliöksi ja ruotsinkielenvastustajaksi. Siksi totean heti kärkeen, että en vastusta ruotsinkielen opiskelua. Kannatan vapaaehtoista ruotsin kielen opiskelua peruskoulussa, pakollista lukiossa. Olen kirjoittanut ruotsin opiskelusta aiemminkin.
Ruotsi valinnaiseksi
Suut-suppuun-Lipponen ripittää taas
Pakkoruotsin viivytystaistelu
Anita Lehikoiselle: Kyllä se on syrjintää.
Missään nimessä ruotsinkielisten osuutta ei saa enää keinotekoisesti lisätä Oikeus- tai Lääketieteellisessä. Jo nyt ruotsinkielisten opiskeluasemat on vahvasti turvattu omine yliopistoineen ja korkeakouluineen. Suomenkielisissä yliopistoissa ja korkeakouluissa käytetään kielikiintiöitä ruotsinkielisille.
Noin puolet ruotsinkielisistä pääsee korkeakoulutukseen, kun suomalaisista vain noin kolmannes.
YLE: Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.
Hmmm...luvut herättävät oikeutetusti monia kysymyksiä.
Kaikki tietävät, että Oikeustieteellinen ja Lääketieteellinen ovat väyliä parempaan elämään ja paksumpaan lompakkoon. Sama koskee taloustieteitäkin.
Kun näin hyvin on turvattu ruotsinkielisten opiskelijoiden asema, luulisi, että ruotsinkielinen palvelu toimii. Mihin peruskoulun pakkoruotsia enää tarvitaan? Kolmen vuoden pakkoruotsilla ei pitkälle pötkitä.
Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen ja lukiossa pakollinen, noin kolmeneljäsosaa lapsista valitsisi ruotsin vapaaehtoisesti. Lukioon mennessä oppilas olisi joko lukenut peruskoulussa pitkää ruotsia tai sitten hän valitsisi lyhyen ruotsin.
YLE: Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa.
Miksi?
Suomi on pullollaan tilastoja, lähes kaikki tilastoidaan. Miksi ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei anneta mitään tietoa?
Arveluttavaa.
Ymmärrän hyvin ruotsinkielen puolustuksen Suomessa. Helsingin seudulla ei ole enää ruotsinkielisiä, harvat ovat enää kielipuolipuolikkaitakaan. Suurin osa on kohta neljännesruotsinkielisiä, esim. äidin jompikumpi vanhemmista on ruotsinkielinen, isän vanhemmat täysin suomenkielisiä. Lapsi on neljännesruotsinkielinen ja pannaan ruotsinkieliseen kouluun. Lähetetäänpä niihin kouluihin täysin suomenkielistenkin vanhempien lapsia.
En ole poistamassa vanhempien oikeutta lähettämästä lapsiaan ruotsinkielisiin kouluihin. Olen myös sitä mieltä, että ruotsinkielisten palvelut on turvattava.
Mutta ei saa syrjiä suomenkielisiä nuoria, kun he pyrkivät korkeakoulutukseen.
Otan yhden esimerkin:
Helsingin yliopiston Lääketieteelliseen pyrkineet ja hyväksytyt v. 2010:
Lääketiede: pyrkineitä 1249, otetut 94, alin pistemäärä 101
Ruotsinkielinen linja: pyrkineitä 208, otetut 29, alin pistemäärä 92
Helsingin yliopistosta valmistuu melkoisesti ruotsinkielisiä lääkäreitä suhteutettuna Suomen ruotsinkielisten määrään nähden. Lähes joka kolmas tuleva lääkäri on ruotsinkielinen.
Älytöntä.
Onko sittenkään kyse ruotsinkielisten palveluiden turvaamisesta, vai jostain aivan muusta? Eikö vähempikin turvaaminen riitä?
Tekstit
Jukka Gustafssonille pisteitä:
VastaaPoistaOpetusministeri Ylelle: Ruotsinkielisten suosiminen lopetettava yliopistoissa
Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) väläyttää mahdollisuutta, että ministeriö voisi puuttua yliopistojen opiskelijavalintoihin tulosneuvottelujen kautta.
Ylen mukaan ruotsinkieliset nuoret pääsevät kiintiöiden kautta helpommin sisään yliopistoihin kuin suomenkieliset. Ilmiö on havaittu ainakin Helsingin yliopiston lääketieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
"Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmillä voi olla mitään etuoikeuksia.
Kyllä näihin opetusministeriö voi vaikuttaa, kun käydään tulosneuvotteluja yliopistojen kanssa", Gustafsson kommentoi ruotsinkielisten kiintiöitä Ylelle. Yliopistojen on täytettävä vuosittain tietyt tulosvaatimukset, jos ne mielivät saada budjettirahoitusta.
Ylen saamien tietojen mukaan opetusministeriö olisi lisäämässä ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta. Tavoitteena on turvata ruotsinkieliset palvelut tulevaisuudessa.
Gustafssonin vilpitön yritys teilattiin ruotsinkielisen rahan voimalla. Seuraavana päivänä kaikki oli jo toisin.
VastaaPoista"Kannatan vapaaehtoista ruotsin kielen opiskelua peruskoulussa, pakollista lukiossa."
VastaaPoistaMiksi ruotsin pitäisi olla pakollista millään koulutuksen tasolla? Tuo ajattelutapa on kuin suoraan 1800-luvulta: ruotsi kuuluu sivistykseen, et voi valmistua, ellet osaa ruotsia.
Ei 5% vähemmistökielen osaaminen voi kuulua sivistykseen siinä määrin, että sen olisi oltava pakollista edes lukioissa tai yliopistoissa. Toki kuuluu tietää, mikä ruotsin kielen merkitys on ollut, ja tätä opiskeltakoon pakolla historian ja yhteiskuntaopin tunneilla.
Kielten opinnot eivät voi perustua historiaan, vaan nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Mitään perusteita pakolliselle ruotsille ei ole. Jos olisi, niin samat perusteet pätisivät myös esim. pakkosuomelle Ruotsissa. Tällaista ei kukaan ole tainnut edes ehdottaa.