Gustafsson painoi paniikkinappulaa

Gustafsson eilen:

Opetusministeri Ylelle: Ruotsinkielisten suosiminen lopetettava yliopistoissa

"Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmillä voi olla mitään etuoikeuksia.

Kyllä näihin opetusministeriö voi vaikuttaa, kun käydään tulosneuvotteluja yliopistojen kanssa", Gustafsson kommentoi ruotsinkielisten kiintiöitä Ylelle. Yliopistojen on täytettävä vuosittain tietyt tulosvaatimukset, jos ne mielivät saada budjettirahoitusta.

Gustafsson tänään:

Opetusministeri ei haluakaan puuttua ruotsinkielisten opiskelukiintiöihin

"Olen korostanut, että kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä eri ryhmillä voi olla etuoikeuksia. Ruotsinkielisen koulutuksen kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan kuitenkin ruotsinkielisten palveluita ja kaksikielisyyttä.

Yliopistojen koulutuspaikat ovat koko väestön käytettävissä. Mahdolliset kiintiöt koskevat ainoastaan opinnoissa käytettävää kieltä, eivät opiskelijan äidinkieltä. Se ei ole suomenkielisten syrjintää, eikä asiaan ole tarvetta puuttua", Gustafsson sanoo ministeriön välittämässä tiedotteessa.

Miksi Jukka Gustafsson pyörsi sanansa?

Puuttuiko puolueen iso satraappi peliin? Vai alkoiko vyörytys?

Gustafssonin uusi lausunto on äärimmäisen ristiriitainen. Hän toteaa, että kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä eri ryhmillä voi olla etuoikeuksia. Toisaalta hän toteaa, että ruotsinkielisen koulutuksen kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan kuitenkin ruotsinkielisten palveluita ja kaksikielisyyttä.

Jukka Gustafsson, kiintiöt ja helpotukset eivät edistä tasa-arvoisia mahdollisuuksia päästä yliopistoon.

Eilen kirjoitin:

Helsingin yliopiston Lääketieteelliseen pyrkineet ja hyväksytyt v. 2010:

Lääketiede: pyrkineitä 1249, otetut 94, alin pistemäärä 101

Ruotsinkielinen linja: pyrkineitä 208, otetut 29, alin pistemäärä 92

Ruotsinkieliset pääsivät sisään selvästi pienemmillä pistemäärillä, sisään otettiin miltei 30 opiskelijaa.

Helsingin yliopistosta valmistuu melkoisesti ruotsinkielisiä lääkäreitä suhteutettuna Suomen ruotsinkielisten määrään nähden. Lähes joka neljäs tuleva lääkäri on ruotsinkielinen.

Suomessa on hieman alle 50 kaksi- tai yksikielistä ruotsinkielistä kuntaa. Luvussa on mukana sellaisiakin "kaksikielisiä" kuntia kuten Espoo, Helsinki ja Vantaa, joissa ruotsinkielisiä on todella vähän. Suurin osa heistäkin on takuulla kaksikielisiä. Esim. kotikunnassani Vantaalla ruotsinkielisten prosentti on 2,9.

Mikäli kaikki 29 opiskelijaa valmistuvat lääkäriksi, yhdeltä vuosikurssilta valmistuu yksi lääkäri 29 kuntaan! Kymmenessä vuodessa valmistunee lähes 300 ruotsinkielistä lääkäriä. Ruotsinkieliset kunnat tällä logiikalla suorastaan pullistelevat ruotsinkielisistä lääkäreistä.
Hämmennystä herättää, miksi Helsingin yliopistossa on ruotsinkielisillä kiintiöt esim. oikeustieteisiin. Åbo Akademissakin valmistuu ruotsinkielisiä juristeja. Sama koskee taloustieteitäkin, ruotsinkielisillä on omat oppilaitoksensa.

Minulla on aivan toisenlainen käsitys tasa-arvosta kuin Jukka Gustafssonilla.

Ilmeisesti ylimitoitetuilla kielikiintiöillä pyritään pitämään yllä ruotsinkielisten historiallista asemaa yhteiskunnan huippupaikoilla. Tasa-arvosta ei voi olla kysymys.

HS: Gustafsson sanoo, että hänen Yleisradiolle antamiaan lausuntoja on "voimakkaasti ylitulkittu" julkisuudessa.

Näin se aina tehdään.