tiistai 11. lokakuuta 2011

Homekouluilla vempuloidaan

Opinahjo tämäkin

Kaikkea ei kannata edes korjata, vaan kouluja vedetään maan tasalle. Näin on käynyt Vantaallakin, perinteikästä Martinlaakson Laajavuoren koulua ei korjata. Lue tämäkin, Itä-Uusimaa: Tältä näyttää purettu homekoulu! - katso kuvat - Ei voi muuta sanoa kuin kauheita ovat kuvat!

YLE 11.10.

Valtio nipistää roimasti homekoulujen korjauksesta

Koko maassa uusiin koulurakentamishankkeisiin varataan ensi vuonna viisi miljoonaa euroa. Hallituksen budjettiesityksen summa riittää vain muutaman home- tai kosteusvauriosta kärsivän koulun remontointiin. Ongelmia aiheutunee ainakin pienille kunnille.

Tänä vuonna valtio on avustanut koulujen peruskorjaushankkeita sekä kosteus- ja homevaurioremontteja 36 miljoonalla eurolla. Summa on laskenut vuosien ajan, eikä valtionosuutta ole riittänyt kuin joka neljänteen hakemukseen.

Valtiovarainministeriöstä arvioidaan, että jo aloitetut kouluremontit saadaan viimeisteltyä niille kiinnitetyn määrärahan turvin, mutta uusia hankkeita varten viisi miljoonaa on vähän. Kunnostusta vaativien rakennusten määrä ei kuitenkaan ole laskussa.

Suuret kaupungit pystyvät kustantamaan kouluremontteja omasta budjetistaan, mutta pienet kunnat ovat homekoulujensa kanssa pulassa valtionosuuksien kutistuessa. Pelkona on, että kunnat joutuvat turvautumaan remonteissa osamaksujärjestelyyn tai kalliiseen yksityiseen rahaan.

Viisi miljoonaa euroa homekoulujen korjaamiseen on naurettava summa!

En millään ymmärrä, miksi pelataan uhkapeliä lasten ja opettajien terveydellä. On aivan järjetöntä, että tähänkin mennessä vain joka neljäs hanke on saanut valtionosuutta koulujen korjaamiseen. Viidellä miljoonalla eurolla ei pitkälle pötkitä.

On selvää, että pienet kunnat joutuvat pulaan. Isot kunnat pistävät korjaushankkeet jonoon.

Toinen asia on korjausten kelvottomuus. Moni koulu on joutunut homeongelmiin vasta peruskorjauksen jälkeen.

Myös ilmastointilaitteita ja -kanavia pitää putsata säännöllisin väliajoin. Jos näin ei tehdä, niin ilmastointilaitteet levittävät ilman epäpuhtaudet ympäri isoa koulurakennusta. Putsaaminen on kallista touhua. Esim. omassa koulussani, joka on yli 30-vuotta vanha, ensimmäinen putsaus tehtiin vasta parisen vuotta sitten.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Homekoulut uhkaavat lastemme terveyttä

Ilmanvaihto on todettu puutteelliseksi jopa neljässä viidestä koulurakennuksesta, ja rehtoreille suunnatun kyselyn perusteella 40 prosentissa kouluista on homevaurioista johtuvaa kiireellistä korjaustarvetta.

Ihmetellä täytyy suomalaisen koulurakentamisen tasoa.

Lapset käyvät koulua yleensä samassa koulurakennuksessa korkeintaan kuusi vuotta. Opettajat voivat tehdä töitä samassa koulussa 30-vuotta. Jos hometta on, opettajat oirehtivat varmasti.

Opettajien oirehtiminen ei ole niin tärkeää, vaikka monet kunnat toitottavat, että kunnan tärkein voimavara on kunnan henkilöstö.

Miksi ei ymmärretä ennaltaehkäisyn tärkeyttä?

1 kommentti:

  1. Ja kuinka ollakaan, purettu rakennus edustaa sodanjälkeistä rationalistista arkkitehtuuria. Ettei olisi itsensä Alvar Aallon suunnittelema?

    Functionalism not so functional. Miksiköhän ennen 30-lukua ja funkista rakennetuissa kouluissa harvemmin on tällaisia ongelmia?

    VastaaPoista