"Kouluruuasta kuuluu valittaa"
Washingtonissa koululaiset maistelivat suomalaista kouluruokaa, lohta ja näkkileipää. Arviot olivat suopeita. Suomessa monet lapset kuitenkin nyrpistelevät ilmaiselle ruualle ja jättävät sen syömättä. Miksi kouluruoka ei maistu Suomessa?
Yhdysvaltain pääkaupungin Washingtonin julkisissa kouluissa vietettiin keskiviikkona pohjoismaista ruokapäivää. Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin suurlähetystöt järjestivät päivän kouluruoan yhteensä 45 000 washingtonilaiskoululaiselle.
Tempauksen tarkoitus oli levittää terveellisen kouluruokailun sanomaa Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa kouluissa voidaan tarjota jopa viikoittain pizzaa, hampurilaisia ja hotdogeja.
Lohi maistui washingtonilaislapsille, mutta Suomessa kouluruuasta valitetaan.
Suomen Gastronomien Seuran puheenjohtajan Raili Koroman mielestä kyse on ennen kaikkea kasvatuksesta.
- Vanhempien pitäisi kuunnella lasta ja keskustella siitä, mistä valitus on peräisin. Lasta pitäisi tukea siinä, että hän hyödyntäisi ilmaisen kouluruuan, jota kuitenkin tarjotaan maailmassa harvoille, Koroma muistuttaa Aamu-tv:n haastattelussa.
- Niissä perheissä, joissa ruuasta keskustellaan, löydetään usein myös kultainen keskitie kouluruuan suhteen.
On hienoa, että yhtä suomalaisen koululaitoksen suurinta innovaatiota, kaikille yhteistä kouluruokailua, viedään maailmalle. Hauskaa on, että jopa Norjan suurlähetystö on mukana Washingtonin pohjoismaisessa ruokapäivässä. Kymmenisen vuotta osallistuimme Comenius-projektiin, jossa oli mukana myös koulu Norjasta. Norjalaiset opettajat olivat kateellisia ilmaisesta suomalaisesta kouluruokailusta. He kertoivat, ettei heillä ole järjestetty kouluruokailua ollenkaan.
Raili Koroma on oikeassa, kouluruokailun arvostusta itsestäänselvyyksien maassamme pitää nostaa.
Emme arvosta kouluruokailua riittävästi, sillä suomalaiset lapset ovat eriarvoisessa asemassa kouluruokailun suhteen. Joissain kunnissa kouluruokailuun satsataan, joissain kunnissa taas ei.
Köyhyystutkimusten mukaan joka kuudes suomalainen on oikeasti köyhä. Kouluruokailulla on väliä.
Perjantaisin ja maanantaisin lapsille on tarjottava kunnon ruokaa. Ravitsemuksellisesti onnettomat mössöt eivät riitä. Mahat pitää saada täyteen kunnon ruualla.
Vantaalla vietettiin viime viikolla aivan käsittämättömiä Kekri-päiviä. Kahtena Kekri-päivänä ruokana oli sellaista tavaraa, jota kouluissa ei saa tarjota. (ks. blogikirjoitukseni Vankileirien saaristo)
Kiitos ei - ei enää Kekri-päiviä tulevaisuudessa.
Suomalaisen terveellisen perusruuan osuus kouluruuasta on pudonnut selvästi, ainakin omassa kaupungissani. Luulen, että osasyy tähän on säästäminen. Kitkerä etikkapunajuurikeitto on todella halpaa tehdä, vettä, punajuurta, etikkaa ja suolaa...
Kouluni kuudesluokkalaiset pojat kysyivät aidosti opettajaltaan, "Hei maikka, milloin meillä viimeeksi on ollut lihapullia?" Mietimme opettajienhuoneessa poikien kysymystä. Kyllä siitä pitkä aika on, kun meille lihapullia on tarjottu.
Eivät 12-13-vuotiaat kasvavat lapset saa vatsojansa täyteen kasvismössöllä tai etikkapunajuurikeitolla.
Lihapullat, hernekeitto, lihakeitto, kaalilaatikko, makaronilaatikko, siskonmakkarasoppa, paistetut silakat...siinä on kunnollista suomalaista perusruokaa. En lyttää kaikkia uusia ruokiakaan, lapset pitävät valtaisasti spageteista ja lasagneista ja erilaisista kalaeineksistä.
YLE: Ilmaista kouluruokaa pidetään Pohjoismaisena ilmiönä, vaikka se on suomalainen keksintö. Suomessa kouluruokalaki tuli voimaan vuonna 1943, kun esimerkiksi Tanskassa oltiin varsin pitkään ilman ilmaista ruokailua.
Kaikille lapsille tarjottava kouluruoka on tasa-arvon tae.
Suomessa on piirejä, jotka ovat valmiita luopumaan ilmaisesta kouluruokailusta. Kouluruokailua on valvottava valtakunnallisesti. Jotkut vastuuttomat kunnat teettävät kouluruokaa alle kaiken arvostelun.
Olen esittänyt, että kouluruualle pitää luoda valtakunnallinen laatustandardi, ks. Kouluruualle laatustandardi.
Lisäsin suosikkiblogeihini, ks. vasen laita, uuden hienon blogin, ks. Kouluruokatietopankki. Seuratkaa sitä.
On äärettömän tärkeää, että julkisuudessa puhutaan kouluruuasta. Kasvavien lasten lounas ei saa olla säästökohde. Joillekin lapsille koululounas voi olla päivän ainut lämmin ateria.
Tyhjällä vatsalla ei jaksa opiskella kukaan. Perinteinen ravintoympyrä kunniaan, lopetetaan kaikenmaailman huuhaat.
Kouluruualle on käynyt kuten muillekin ilmaiseksi luulluille palveluille - koulu taitaa olla ainoa niistä, jota vielä todella arvostetaan. Pitäisiköhän enemmän puhua siitä hinnasta tänä rahan vallan aikana?
VastaaPoistaJa tuo huuhaa - tuli tässä yksi päivä mieleen se vaadittu kasvisruokapäivä. Lihan syöjät kun syövät joka päivä kuitenkin kasviksia niin eikös kasvissyöjille pitäisi olla edes yksi lihapäivä viikossa, ihan noin niin kuin tasa-arvon vuoksi, vaihtokauppaa?;)
Minäkin olin joskus kasvissyöjä, mutta koskaan en sitä muille tuputtanut. Silloin kyllä itse koin toisensuuntaista tuputusta, mutta se on eri juttu, yksityisissä pöydissä:)