HS Oma Kaupunki 20.10.
Valtaosa vanhemmista haluaisi kiintiöt maahanmuuttajaoppilaille
Enemmistö pääkaupunkiseudun peruskouluikäisten lasten vanhemmista haluaisi koulujen rajoittavan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuutta luokissa.
Vanhempien kanta ilmenee Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämästä mielipidemittauksesta.
Kyselyyn haastateltiin 528:aa pääkaupunkiseudun 7–16-vuotiaiden lasten vanhempaa syyskuussa.
Kyselyyn vastanneista vanhemmista 57 prosenttia kannatti maahanmuuttajataustaisten kiintiöitä. Rajoituksia vastusti vain 28 prosenttia vastaajista.
Koulutustaso vaikutti vastauksiin, sillä kiintiöitä puolsivat eniten ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevat sekä vastaajat, joilla on ammatillinen tutkinto.
Naisten ja miesten mielipiteiden välillä ei ilmennyt suuria eroja.
Vajaa puolet vastaajista oli myös täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan maahanmuuttajalasten suomen oppiminen vaikeutuu, jos kouluissa on liikaa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia.
Helsingin opetusviraston opetuspäällikön Marjo Kyllösen mukaan kiintiöt rikkoisivat laissa asetettua lähikouluperiaatetta, jonka mukaan jokaisella oppilaalla on oikeus päästä lähikouluunsa.
"Jos oppilaita alettaisiin kiintiöidä erimerkiksi kansallisuuden tai kielen mukaan, se rikkoisi oppilaiden yhdenvertaisuutta", Kyllönen sanoo.
Olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt Hesarin gallupeja ja niiden tarkoitusperiä.
Ihmisille annetaan kaksi yksinkertaista vaihtoehtoa, joista pitää valita. Elämä ei ole niin mustavalkoista, heitetään kruunua tai klaavaa. Ei elämä ole jokotaita.
Eilen Hesarissa oli oikein älyllinen mielipidekysely.
Kysyttiin, pitääkö YLE lopettaa. Isoa otsikkoa revittiin ja todettiin, että lähes puolet nuorista kannattaa nyky-YLE:n lopettamista.
Tänään Hesarissa oli oikein älyllinen mielipidekysely.
Kysyttiin, halutaanko maahanmuuttajaoppilaille kiintiöt. Yhtäkkiä 57 % oppilaiden vanhemmista huomasi kannattavansa kiintiöitä maahanmuuttajataustaisille oppilaille.
Tavalliselle kaduntallaajalle ei olisi tullut mielenkään noin typerä ajatus, ihmisiä lokeroitaisiin ja kiintiöitäisiin kouluhin tai luokkiin etnisen taustan perusteella.
Tulee mieleen Pol Pot, Mao, Stalin ja Hitler.
Minua hävettää.
Olen aina pitänyt Helsingin Sanomia suomalaisen laatujournalismin airuena.
Päivittäinen sininen hetkeni ajoittuu aamuun. Pesen hampaat, laitan mokkamasterin pörisemään ja haen lehden. Istun ja alan lukea Hesaria. Kommentoin uutisia omaan tapaani, mistä vaimoni ei aina pidä.
Minulla on kaksi lastenlasta. He ovat maahanmuuttotaustaisia. Ei kestä kauaa, kun pojat aloittavat koulutiensä. Ei muuta kuin koulutaksiin?
Minkälainen ihminen on maahanmuuttotaustainen?
Tyttärenpoikani ovat puoliksi galicialaisia.
Kannattaa käydä Harjulan kampuksella
-
Yksi minulle uskotuista maisteriharjoittelijoista suorittaa viimeisiin
opintoihinsa kuuluvaa opetusharjoittelua Järvenpään Harjulan koulussa.
Koulu kutsuu ...
Moi.
VastaaPoista(Salatut) tutkimustulokset osoittavat, että jos maahanmuuttajien osuus onm noin 20 % opetusryhmästä, kaikki hyötyvät. Jos %-osuus kasvaa, sekä maahanmuuttajien että kantaväestön mitatut oppiimistulokset kääntyvät laskuun.
Miksi ihmeessä sinua hävettää, että maahanmuuttajia lokeroidaan? Miksi sinua ei hävetä, kun suomalaisia erityistä tukea tarvitsevia lapsia lokeroidaan usein pysyvästi esim. diagnoosi-pohjaisiin luokkiin? Siinä vasta onkin häpeämisen aihetta!
VastaaPoistaTyttärenpoikasi eivät ole maahanmuuttajataustaisia, sillä "maahanmuuttajataustainen" on koodisana pääasiassa humanitäärisin syin oleskeluluvan saaville muslimimaahanmuuttajille ja Itä-Euroopan romanikerjäläisille. Eli sille maahanmuutolle, jota suurin osa suomalaisista haluaisi kontrolloida, mutta mikä ei valtaapitäville jostain kumman syystä sovi. Tyttärenpoikiesi kaltaisia puoliksi suomalaisia ja puoliksi muusta länsimaasta kotoisin olevia ei käytännössä edes valtamedia pidä maahanmuuttajataustaisina, paitsi kun halutaan kääntää maahanmuuttopolitiikan kriitikoiden argumentit päälaelleen. Siis silloin, kun halutaan vetää yhtäläisyysmerkit virallisen pakolaisstatuksen ulkopuolelle jääville turvapaikanhakijoille annettavien oleskelulupien myöntämisen kiristämisen kannattamisen ja kaikkien ulkomaalaisten maahantulon estämisen haluamisen välille.
VastaaPoistaEi Ruotsista Suomeen aikuisena muuttanut Elisabeth Nauclerkaan Helsingin Sanomien mukaan ollut "varsinainen" maahanmuuttaja, kun hän pääsi viimeistä edellisissä eduskuntavaaleissa Ahvenanmaalta kansanedustajaksi. Edes puoliksi kenialaista Jani Toivolaa ei olla erityisesti mainostettu maahanmuuttajataustaisena kansanedustajana, sillä hän on Suomessa kasvanut äidinkieleltään suomenkielinen kristitty. Jos muslimi pääsee eduskuntaan, silloin vasta valtamedia hehkuttaa, että olemme saaneet maahanmuuttajataustaisen kansanedustajan.
Tyttärenpoikasi ovat puoliksi suomalaisia, eli heillä on jo valmiiksi sama äidinkieli ja kulttuuri kuin muillakin lapsilla, tosin galicialaisella eksotiikalla ja espanjan kielen taidolla höystettyinä. Heitä ei kukaan halua ruveta hajasijoittamaan, koska siihen ei ole syytä. Toisin on kielipuolten lasten laita, joiden vanhemmat eivät välttämättä edes osaa lukea ja kirjoittaa ja joiden oma suomen kielen taito voi olla niin heikko, että hoonoa soomea puhuvaa lasta käytetään tulkkina kodin ja koulun välillä.
Ano...
VastaaPoistaHäpeän Hesarin epä-älyllisiä gallup-kyselyjä.
En ole lokeroimassa ketään.
Olen ihmetellyt kovasti, miksi Vantaalla hätäillään lähikouluperiaateuudistuksen kanssa, kun rahaa ei ole. Kustannusneutraali malli ei toimi.
Keskitetty erityisopetus on halvempaa kuin hajautettu erityisopetus ympäri kaupunkia. Mallissa pirstotaan vähäiset erityisopetuksen resurssit.
Todennäköisesti moneen lähikouluun tullaan muodostamaan erityisluokkia, mikäli uudistus menee läpi.
Todellinen integraatio, inkluusio, vaatii paljon enemmän. Pitää palkata lisää erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia. Ei kaikkia erityisoppilaita voida heittää luokkiin noin vain.
Omassa koulussani on tällä hetkellä kolme koulunkäyntiavustajaa, jotka toimivat kolmessa erityisluokassa. Koulunkäyntiavustajia ei riitä tavallisiin luokkiin, vaikka niissäkin on eriyisoppilaita ja muita tukea tarvitsevia oppilaita.
Martti...
VastaaPoistaEn ole haluamassa Suomeen ghettoja.
Suomessa harjoitetaan tällä hetkellä hyvin eriyttävää yhteiskuntapolitiikkaa. Kaavoituksella ja muilla keinoilla houkutellaan hyville asuinalueille hyviä veronmaksajia.
Yhteiskunta polarisoituu.
Pitäisi ensin lopettaa Kauniaisten kaltaiset ohivetokunnat. Kaupunginosien eroja pitäisi tasoittaa.
Maahanmuuttajiakin voisi asuttaa vaikka West Endiin tai Pitkäjärven rantatielle.
Nykysysteemillä meille alkaa tulla niitä yli 20 % maahanmuuttajakouluja ja -luokkia. Kait sellaisia onkin jo.
On tunnettua, että etnisesti heterogeeninen aines on hyvin konfliktiherkkää ja siinä tapahtuu helposti riitoja ja sisäisiä taisteluita. Tämä on asia, jonka suomalaisvanhemmat haluavat välttää.
VastaaPoistaEtnisen heterogenisoitumisen seuraus on väistämättä white flight. Aina. Se tapahtuu joka tapauksessa, halusimme tai emme. Ihmiset haluavat olla omiensa joukossa, ja se väestönosa, joka ei toivo konflikteja, erottautuu pois ja muuttaa rauhallisille seuduille.
White flight on alkanut jo joissakin Helsingin kaupunginosissa. Se alkaa heti, kun eri etnisten ryhmittymien osuus nousee tietyn rajan yli. Se on luonnonlaki, jota yksikään opettaja ei kykene estämään. Ja juuri tämä on se huomio, johon helsinkiläisvanhemmat kiinnittävät huomionsa vaatiessaan etnisiä kiintiöitä. Ettei tuo kriittinen raja ylittyisi ja white flight alkaisi.
Iron...
VastaaPoista"White flight" on terminä minulle uusi, mutta sisällöllisesti asia on noin kuin sanot.
Siksi penään järkevän yhteiskuntasuunnittelun perään, jotta ghettoja ei syntyisi.
Eikö nuo kiintiöt ole kaikkien etu, jos tarkoituksena on rajata maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus luokasta ettei se ylitä esim sitä 20%? Näin minä ainakin asian ymmärrän ja kannatan lämpimästi.
VastaaPoistaSamoin voisi olla maahanmuuttajakiintiöt asuinalueilla ettei joku tietty kaupunginosa "ghettoudu" alueeksi, jossa enemmistö on maahanmuuttajia, koska kaikkien suomalaisten etu (niin syntyperäisten kuin maahanmuuttajienkin) lienee se että tänne muuttavat sopeutuvat olemassa olevaan yhteiskuntaan, eivätkä elä vain omiensa parissa irti muusta yhteiskunnasta. Tärkeää on oppia kieli ja tavat, eikä niitä opita elämällä vain saman taustan omaavien parissa.
Ja itse en ainakaan suostuisi ikimaailmassa laittamaan lapsiani luokkaan, jossa enemmistö on maahanmuuttajia. Aivan varmasti sillä on vaikutusta koko luokan oppimistuloksiin jos ryhmässä on iso joukko lapsia, jotka eivät hallitse kunnolla kieltä ja vievät siksi tavallista enemmän opettajan resursseja.