Onneksi peruskoulu on koko kansan koulu!

HS 2.9.

TALLINNA. Paikasta ensimmäisellä luokalla saa Tallinnassa kisata ihan tosissaan. Seitsenvuotiaat lapset kiertävät useissa pääsykokeissa keväällä, jotta pääsisivät opiskelemaan vanhempien toivomaan kouluun. Kilpailu ensimmäiselle luokalle voi olla jopa kovempaa kuin yliopistoon.

Esimerkiksi Tallinnan 21. koulun ensimmäiselle luokalle pääsi joka kuudes pyrkineistä. Monilla heistä on takanaan lukuisat pääsykokeet.

Koko Viron 147 000 koululaisesta niin sanottua eliittikoulua käy noin 7 000 lasta.

Olen koko kansan yhteisen koulun ja peruskouluaatteen läpitunkema.

Yllä oleva uutinen saa minut hetkessä kylmille väreille. Ajatus siitä, että pienet seitsenvuotiaat lapset pistetään kilpailemaan ensimmäisestä koulupaikastaan, saa minut miltei oksennuskohtauksen partaalle.

Suomessakin on piirejä, jotka ovat sitä mieltä, että kaikille yhtäläinen peruskoulu ei ole hyvä asia. Halutaan kouluvertailuja ja julkisia listoja, vaikka suomalainen koululaitos tuottaa maailman parasta tulosta. Halutaan rikkaiden lasten pikkureservaatteja.

Olin muutamia vuosia sitten ammattiyhdistykseni koulutusristeilyllä. Istuin takarivillä kuten aina. Hämmästykseni oli suuri, kun puhujaksi oli kutsuttu silloisen Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton nokkamiehiin kuuluva Seppo Riski. Hän totesi ykskantaan charmanttiin tyyliinsä, että heidän kannaltaan peruskoulu ei ole hyvästä. Ihmettelin kovasti, että Riskin kommentti aiheutti kohahduksen vain takarivistössä. Opettajilta irtosi vain pientä kohteliasta buuausta.

Mieltävä nostattava uutinen tämän päivän Hesarista:

"Suomen vahvuudet oli mietitty hyvin: koulutus, turvallisuus ja se, että asiat toimivat, ovat erittäin tärkeitä tekijöitä", Jorma Ollila sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa vieraillessaan Merirastilan ala-asteella.

Kaikenmaailman peruskoulun nakertaminen on pahasta.

Onneksi PISA-tutkimukset ovat kaataneet täyssangollisen kylmää vettä näiden nakertajien niskaan. Tällä hetkellä ei oikein kukaan kehtaa ääneen puhua erilliskoululaitoksen puolesta. Mutta uskokaa tai älkää, heitä on kyllä, ihmisiä, jotka haluavat eliittikouluja myös Suomeen.

Minä en kaipaa Suomeen lasten mielenterveysongelmia tai kasvavia itsemurhalukuja - joissakin maissa uuvuttava kilpailu lasten kesken on johtanut suuriin ongelmiin.

Miksi virolaiset eivät kehtaa tulla Suomeen katsomaan ja ottamaan opiksi, millainen on yksi maailman parhaimpiin kuuluva koulutusjärjestelmä?

Kamerakielto

STT 29.8.

Kajaanissa Hauholan koulu kielsi tänä syksynä toisten oppilaiden ja opettajien kuvaamisen ja äänittämisen koulualueella, ellei se liity koulutyöhön. Kielto kirjattiin koulun järjestyssääntöihin.

"Aloite asiasta tuli opettajilta. Haluamme näin ennaltaehkäistä netissä tapahtuvaa kiusaamista", kertoo rehtori Arto Koskivirta.

Aika vaikeata on. Tiettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen kirjaaminen järjestyssääntöön on turhaa, koska sääntöjen noudattamista ei voida valvoa kunnolla.

Nettikiusaamisen käsittely koulussa on äärimmäisen hankalaa, koska kiusaaminen suoritetaan vapaa-ajalla kaikenmaailman irc-gallerioiden ja keskustelufoorumeiden kautta.

Nettietikettiä pitäisi opettaa jatkuvasti tietotekniikkaopetuksen ohessa.

Koulussani aloitettiin tänä vuonna KiVa koulu projekti, jonka avulla kokemusten perusteella on saatu ns. perinteistä kiusaamista vähennettyä selvästi. Mielenkiintoista on nähdä, kuinka juuri nettikiusaaminen saadaan nivottua tähän ohjelmaan.

Ehkä se kotoa käsin suoritettu nettikiusaaminen taitaa sittenkin olla jo poliisiasia, koulun mahdollisuudet asian selvittelyssä ovat aika pienet.

OAJ: Koulut eivät voi kuitenkaan estää kuvaamista kouluissa kokonaan. Koulu on julkinen paikka, jossa laki sallii kuvaamisen.

Yllä oleva tuskin tarkoittaa sitä, että oppilaat saaavat huseerata kännykkäkameroineen miten tahansa. Tunneilla ei tietenkään saa käyttää kännykkää tai kameraa. Välituntikäytöllä on puolensa ja puolensa. Ajatellaanpa vaikka pikkuoppilasta, joka soittaa vanhemmilleen varmistaakseen hammaslääkäriaikansa.

Tässäkin asiassa yleinen järjenkäyttö ja harkinta lienee paikallaan. Koulu ei kuitenkaan ole vankila.

Rasistiopettajia?

Yle 27.8.

Suomessa kuusi vuotta asunut 22-vuotias Najma Abdirahman nyökkää heti, kun häneltä kysyy, onko suomalaisessa koulussa rasismia tai opettajilla ennakkoluuloja. Abdirahmanin mukaan esimerkiksi kiusaamistapauksissa opettajat usein syyttävät heti maahanmuuttajaa ja suomalainen kiusaaja pääsee pälkähästä.

Lisäksi opettajat usein vähättelevät eivätkä kannusta maahanmuuttajia.

- Joillekin lapsille opettaja on esimerkiksi sanonut, että heidän ei kannata haaveilla lääkärin urasta, sillä sinähän olet maahanmuuttaja. "Ei sinulla pitäisi olla sellaisia odotuksia tulevaisuudesta", opettaja saattaa sanoa, Abdirahman kertoo.

Uskon kyllä, että opettajakin voi harjoittaa tahatonta rasismia. Usein opettajan tarkoitus ei ole rasistinen, mutta oppilas voi kokea opettajan toiminnan rasistisena.

Otan esimerkin:

Opetan isossa koulussa Vantaalla. Koulussamme on monia somalialaisia oppilaita, useimmat heistä ovat jo syntyneet Suomessa. Välitunnilla he erottuvat paremmin kuin muut oppilaat, ja silloin tulee tarkemmin seurattua heidän toimintojaan. Olenko minä silloin rasisti?

Pääkaupunkiseudulla on jo totuttu ulkomaalaistaustaisiin oppilaisiin. Koulumme joka luokassa heitä on jo muutama, ja yhteiseloon ollaan jo totuttu.

Mutta maahanmuuttajalapsen, kuten muidenkaan, pääkoppaan on mahdotonta tunkeutua. Lapsen ja nuoren kokemusmaailma on aina erilainen. Koskaan ei voi olla aivan varma, mitä joku toinen ajattelee toisen sinänsä aivan harmittomista, jopa kannustavista sanomisista.

Ongelma on monien maahanmuuttajataustaisten lasten kielitaitokin. Suomea eivät kaikki hallitse riittävästi, ja helposti syntyy väärinkäsityksiä.

Suomalaisessa koululaitoksessa panostetaan voimakkaasti maahanmuutajataustaisiin oppilaisiin. He saavat paljon enemmän yksilöllistä tukea ja huomiota kuin muut lapset. Heitä kannustetaan enemmän kuin muita.

Esimerkiksi juuri somalialaiset saavat suomi kakkoskielenä opetusta, somalian kielen opetusta ja islamin opetusta, ja monelle annetaan vielä lisäksi tukitunteja. Asenne opettajilla on pikemminkin suojeleva kuin rasistinen.

Rasismi ja ennakkoluulot ovat kaksi eri asiaa. Ihmisten ennakkoluuloista on vaikea päästä eroon, opettajienkin. Opettajat onneksi pitävät ennakkoluulonsa päässään, kaikkea ei tarvitse tuoda julki.

Najma Abdirahmanin lääkäriesimerkkiä on vaikea uskoa. Opettajat saattavat sanoa mitä tahansa, eri asia on, onko niin oikeasti sanottu.

Kuinka leivotaan hyviä ylioppilaita?

HS 25.8.

Ylioppilaskirjoituksissa parhaiten menestyneet lukiot eivät olekaan niin hyviä, kun arvosanojen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan aiempi peruskoulumenestys ja perhetausta. Valtaosa parhaiten menestyneitä lukioista putoaa silloin keskinkertaisten joukkoon. Tämä käy ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ekonomistin Tanja Kirjavaisen lukioiden tehokkuutta tarkastelevasta väitöskirjasta.

Tärkein yksittäinen tekijä, joka selittää opiskelijoiden menestystä ylioppilaskirjoituksissa, on väitöskirjan mukaan oppilaan peruskoulumenestys. Myös perhetaustalla ja vanhempien koulutuksella on voimakas vaikutus, mikä tuntuu aiemmassakin koulumenestyksessä.

Tanja Kirjavainen pääsi samaan loppupäätelmään, joka on aina kaikille opettajille ollut itsestään selvää.

Sykkeihin ja muihin ns. huippulukioihin pyritään korkeilla keskiarvoilla, ja oppilaat ovat huippumotivoituneita opiskelemaan. Tulos on silloin lähes aina jo etukäteen taattu.

Olen itse aina huumorimielessä sanonut, että ns. huippulukion opettaja vaikka "räkisi tunneilla ajankulukseen kattoon, eikä opettaisi juuri mitään, niin siinä sitä samalla laudatureja leivotaan".

Ne parhaat lukiot ovat aivan toisenlaisia. Vantaalta lopetettiin muutama vuosi sitten lukio, johon pääsi myös "alemman kerrroksen väkeä" eli oppilaita, joilla oli matala keskiarvo peruskoulun päästötodistuksessa. Heistä leivottiin kunnon ylioppilaita hyvillä arvosanoilla.

Tämä lukio ei heilunut rankinglistojen kärkipäässä, vaikka tehty tulos oli huippuluokkaa.

Koulujen vertailu ylipäätään on lähes turhaa. Oleellista on aina oppilaiden lähtötaso.

Kesätauko

Pidän kesätaukoa blogikirjoittelussani. Hyvää ja aurinkoista kesää kaikille!

Mikseivät vanhemmat herää jo?

STT 27.5.

Vanhempien pitäisi hakea vahingonkorvauksia lastensa saamatta jääneestä opetuksesta, kehottaa Opettaja-lehti. Lehden mukaan kunnat rikkovat lakia leikkaamalla opetuksen määrää samalla, kun opettajia lomautetaan. Lain mukaan korvausta voi vaatia, jos julkista tehtävää hoitavan henkilön toimet aiheuttavat vahinkoa.

Lehti laskee, että jos kunta leikkaa ensiluokkalaiselta yhden äidinkielen viikkotunnin, oppilas menettää 38 tuntia lukuvuodessa. Jos leikkaus on voimassa koko peruskouluajan, koulun päättäessään oppilas on saanut 342 tuntia vähemmän äidinkielen opetusta kuin naapurikunnan oppilas, jolta tunteja ei leikattu.

Olen ihmetellyt jo pitkään, miksi tiettyjen kuntien vanhemmat eivät herää. Heidän lapsiinsa ei satsata niin paljon kuin muihin.

Lapset saavat vähemmän opetusta kuin muut, huonompaa ruokaa kuin muut, vähemmän oppimateriaaleja kuin muut. Heitä ei tueta silloin, kun apua tarvitaan. He saavat opetusta selvästi isommissa ryhmissä kuin muut.

Oppilaskohtaisissa kustannuksissa on järkyttäviä eroja eri kuntien välillä. Suomen maassa ei voida enää puhua mistään koulutuksellisesta tasa-arvosta sanovat sitten opetusministerit tai joidenkin kuntien koulutoimenjohtajat mitä tahansa.

Asianhtuntijoita, opettajia, ei kuunnella. Ainoa keino erojen tasaamiseksi on vanhempien suora vaikuttaminen. On vaadittava, että se oma lapsi saa riittävän hyvää opetusta kotikunnassaan. Asiaan on puututtava niin kuntien kuin valtion tasolla. On oltava vihaisia - omista lapsista on kysymys.

On erittäin vaarallista, jos yleistä koulutusta ajetaan alas kuten Saksassa nyt tehdään. Saksaan nousee rikkaiden yksityiskouluja kuin sieniä sateella.

Suomalaista koulujärjestelmää, maailman parasta, ei saa tuhota.

Vatsa kurnii koulussa

Iltalehti 22.5.

Laki asettaa kouluruualle velvoitteen täysipainoisuudesta. Jos ravitsemusalan asiantuntijat perehtyisivät maan pienimmillä summilla toteutettuihin ruokalistoihin, he toteaisivat todennäköisesti, että kunnat rikkovat lakia, toteaa terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska Turun Sanomille.

Eipä juuri tarvita ravitsemusalan asiantuntijoita, jotta voi todeta, että ruokalistat eivät täytä niille asetettuja vaatimuksia. Kouluruokailun taso on romahtanut parin viime vuoden aikana.

Ällöttävintä asiassa on se, että niissä kunnissa, missä koulutuksen ylläpito on muutenkin vaikeaa, myös kouluruuasta pihistellään. Edes ruuan suhteen koululaiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa.

Taannoin amerikkalaiset tutkijat miettivät, miksi suomalainen yhteiskuntajärjestelmä on niin toimiva:

1. julkinen terveydenhoito
2. ilmainen ja hyvin järjestetty kouluruokailu!
3. kaikille yhtäläinen peruskoulu

Amerikkalaiset tutkijat rankkasivat kouluruokailun ällistyttävän korkealle. Toisaalta, nälkä haittaa opiskelua, yksi hampurilainen ei kesää tee.

Olisi hyvä, että vanhemmatkin vähitellen tiedostaisivat asian, Suomessa ei voida enää puhua koulutuksellisesta tasa-arvosta. Ihmettelen, miksi vanhemmat eivät ole vielä nousseet vastarintaan.

Hölmöläisten touhua

MTV 17.5.

Perusopetuksen ryhmäkot kasvavat, vaikka valtio on yrittänyt tukea rahallisesti ryhmien pienentämistä, MTV3 kertoo.

MTV3:n mukaan ryhmäkoot kasvavat ensi syksynä Vantaalla, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä sekä mahdollisesti Tampereella.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) paheksuu kuntien tapaa käyttää ryhmäkoon pienentämiseen tarkoitettua rahaa muihin tarkoituksiin.


Virkkunen ja maan hallitus eivät voi muuta kuin syyttää itseään. On aivan selvää, jos kunnille tulevia rahoja ei korvamerkitä, ne menevät muualle kuin tarkoitettuun kohteeseen.

Jossain Vantaalla ja Tampereella nauretaan luokkakokoihin suunnattujen rahojen pienuutta. Rahaa pitää tulla enemmän ja ne rahat pitää korvamerkitä.

Parasta olisi, että luokkakoille asetetaan realistinen lakisääteinen yläraja:

- 1.-3. luokat 20 oppilasta
- 4.-9. luokat 24 oppilasta

Jos luokkien kokoja ei säädellä millään tavalla, kuntien annetaan huseerata mielinmäärin. Koulutuksellinen tasa-arvo on taattava kaikille Suomen lapsille. 

Mitä järkeä siinä on, että joku vantaalainen lapsi saa vähemmän opetusta kuin muut?

EU-hedelmiä kouluihin

STT 11.5.

Maa- ja metsätalousministeriö hakee toteuttajaa hedelmien jakamiseksi kouluihin. EU on päättänyt, että lapsille jaetaan hedelmiä, marjoja ja vihanneksia välipaloiksi kouluissa ja päiväkodeissa.

Tavoitteena on edistää terveellisiä elämäntapoja. EU:ssa on arvioitu olevan noin 22 miljoonaa ylipainoista lasta.

EU:n kouluhedelmäjärjestelmän budjetti on vuosittain 90 miljoonaa euroa. Suomen osuus siitä on noin 900 000 euroa. Hankkeen rahoituksesta korkeintaan puolet voi tulla EU:lta.

Mielenkiintoinen uutinen. Haetaan toteuttajaa hedelmien jakamiseksi kouluihin?

Ajatus on mitä kannatettavin. Oppilaille hedelmien jakelu voidaan toteuttaa kolmella tapaa:

- aamupalana heti, kun tullaan kouluun
- jälkiruokana lounaan yhteydessä
- iltapäivävälipalana

Ainoa, mikä hankkeessa herättää kysymyksiä, on se toteuttajan rooli. Miksi Suomessa jakelijana ei voisi toimi kunnallinen ruokahuolto? Miksi jakelusta pitäisi tehdä liian monimutkainen?

Etelä- ja Keski-Euroopassa hedelmien jakelulla on todella suuri merkitys, koska kouluruokailua ei ole järjestetty kunnolla. Itse näkisin, että meillä hedelmien jakelu toimisi parhaiten joko aamu- tai iltapäiväpalana.

Jälleen ykkössija - nyt luonnontieteissä

STT 28.4.

Suomen koulut ovat maailman kärkeä luonnontieteiden opetuksessaan.

Tähän tulokseen on tullut Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tuoreimmassa Pisa-tutkimuksessaan.

Onneksi olkoon suomalaiset opettajat ja suomalainen koulujärjestelmä!

Olemme hämmästyttävän tehokkaita silloinkin, kun koulujärjestelmämme natisee tai sitä ollaan natisuttamassa.

Yhtään muuta Pohjoismaata ei ollut edes parinkymmenen sakissa.

Ei kait tähän enää ole mitään lisättävää. Me taidamme olla parhaita kautta linjan.

Unta pollaan 2.

Yle 27.4.

Suomalaistutkimuksen mukaan lasten liian vähäinen yöuni ja unihäiriöt lisäävät ADHD-oireita eli impulsiivisuutta ja keskittymisvaikeuksia. Ennestään tiedetään, että ADHD-lapsilla on runsaasti unihäiriöitä, mutta uuden tutkimuksen perusteella myös pelkkä univaje näyttää aiheuttavan ADHD-tyyppistä oireilua.

- Tulokset viittaavat siihen, että käytöshäiriöiden ehkäisemisessä on tärkeää kiinnittää huomiota lasten nukkumiseen ja riittävään unensaantiin, sanoo lääketieteen lisensiaatti Juulia Paavonen.

Tutkimukseen osallistui 280 tervettä pääkaupunkiseudulla asuvaa 7 - 8-vuotiasta. Vähän nukkuviksi laskettiin lapset, jotka nukkuivat keskimäärin alle 7,7 tunnin yöunet.


Nyt se on oikein todistettu. Ainakin kokeneet opettajat ovat tienneet sen aina.

Sääli, että neuvolaverkostoa on Suomessa karsittu, sillä en tiedä parempaa paikkaa, missä valistaa vanhempia kädestä pitäen lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Minulle on tullut sellainen kuva, että jotkut vanhemmat ovat aika kädettömiä lastensa kasvatuksessa, osa vanhemmista ei saa ajoissa lapsiaan nukkumaan. Edes tervettä järkeä ei käytetä.

Olen aivan varma, että lasten keskittymis- tai käyttäytymishäiriöihin vaikuttaa alituinen sähköisten välineiden käyttö, vrt. tietokone- tai konsolipelaaminen. Ylenmääräisellä pelaamisella täytyy olla jonkinlainen vaikutus.

Itse olen puhunut leikkimielisesti "aivosähköhäiriöistä".

Lapselle riittäneee sähköiseen pelaamiseen maksimissa tunti vuorokaudessa. Tietokoneita sun muita vastaavia vempaimia ei pidä sijoittaa lastenhuoneisiin, vaan aikuisten silmälläpidon alaisiksi.

Ja alakoululaiset nukkumaan viimeistään pääuutislähetyksen jälkeen.

Likaista peliä

Vantaalla on Suomen halvin oppilas jo ennestään, ja vielä kiristetään.

Toisin kuin julkisuudessa on väitetty, opettajien virkoja vähennetään rutkasti. Kunta sanoo, ettei opettajia irtisanota. Todellisuudessa homma kävi niin, että kouluille annettiin niin ahdas budjetti, että rehtorit joutuvat tekemään likaisen työn.

Kun opetusryhmiä joudutaan yhdistelemään, niin joku opettaja jää ilman töitä. Samalla luokkakoot kasvavat järkyttävästi.

Esim. omassa koulussani yhdistettiin kakkos- ja kolmosluokka, yksi opettaja pois. Jouduttiin tekemään kolme isoa ekaluokkaa ( a' 26 oppilasta) neljän sijasta, toinen opettaja pois. Lähiyläkoulussa loppuu 8-9 opettajalta työt, ja luokkakoot nousevat samalla noin 26:een, mikä on varman Suomen ennätys sekin.

Olisi kiva tietää kunnan todelliset opettajien vähennysluvut, mutta eihän täällä Vantaalla opettajia irtisanota, eihän? Kunnalle on palkattu oikein tiedottaja toitottamaan tätä ilosanomaa, ja häntä komppaa kaupunginjohtajamme, ja julkinen sana menee tähän halpaan.

Kysymys: Miksi valtio ei tee mitään? Miksi heikkoa kuntaa, joka on jo pohjalla, ei auteta?

Vantaa on itseasiassa maksumies, vaikka on samalla rutiköyhä. Täältä valuu verovaroja pohjoiseen, jotain on mätää silloin laskentamalleissa.

Tasa-arvoisesta opetuksesta Suomen maassa ei voi enää missään nimessä puhua.

Todellisuus Vantaalla on aivan erilainen kuin pääosassa Suomen kuntia. Luokkakoot ovat ylisuuret. Kun muun maan luokkakokojen keskiarvo on 19 oppilasta, minä alan opettaa ensi lukuvuonna vähintään 26 oppilaan ekaluokkaa! Joku voi vielä muuttaa lisää, ja aina joku oppilas jää ottamaan vauhtiakin eikä pääse toiselle luokalle. Luokka-avustajasta ei ole hajuakaan, koulussamme heitä ei riitä kuin erityisluokille.

Voi olla, että jako- tai tukitunteihin tullaan vielä puuttumaan. Kunnan kustantamista kerhoista tullaan varmaan luopumaan.

(pikkufinessi: koulussamme luokille 3.-6. riittää koulutarvikkeisiin rahaa noin 7 euroa / oppilas, esim. kelvolliset väriliidut maksavat suurinpiirtein saman verran / rasia)

Inferno.

Järjen sanaa

HS 14.4.

Oppimisen ongelmia pystytään ennakoimaan neuvolassa jo neljävuotiailla lapsilla. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan leikki-ikäisille tehty neurologinen Lene-arvio ennusti hyvin esimerkiksi lukemiseen, kirjoittamiseen ja matematiikkaan liittyviä oppimisvaikeuksia.

Tukea päästäisiin tarjoamaan sitä tarvitseville lapsille mahdollisimman varhain ja iänmukaisesti kehittyneiden määräaikaistarkastuksia voitaisiin puolestaan keventää neljännen ikävuoden jälkeen.

Taas tullaan samaan käsitteeseen, varhainen puuttuminen. Samalla, kun puhutaan lapsen edusta, puhutaan myös valtaisista säästöistä.

Lene-arvio on syytä tehdä kaikille lapsille, jotta heitä päästään auttamaaan mahdollisimman varhain esim. esikoulussa. Testi ei mittaa varsinaisia tarkkaavaisuuden häiriöitä, mikä ei ole ongelma. Ne häiriöt opettaja näkee heti.

Kuunnelkaa opettajia ja muita asiantuntitijoita, elämä helpottuu ja oikeaoppisia säästöjä tulee.

Harhaanjohtavaa uutisointia

Vantaan Sanomissa ja Helsingin Sanomissa kirkuvin otsikoin esitetään, että Vantaalla ei lopeteta opettajien virkoja.

Kyllä vaan lopetetaan. Monessa koulussa luokkia yhdistellään ja silloin virkoja ei täytetä. Se vain käy kätevästi, kun joku opettaja on esimerkiksi äitiyslomalla. Omassa koulussani on juuri näin.

Ja muutenkin julkisuudesta tulee selllainen kuva, että Vantaalla koulutoimi ei säästäisi. Mitä puppua! Lähes kaikessa säästetään, oppikirjoissa ja -tarvikkeissa, ruuassa, avustajia ei palkata, jako- ja tukitunteja vähennetään jne.

Uusin tieto on, että kanslistien virkoja tultaisiin vähentämään sillä tavalla, että yksi kanslisti hoitaisi kahta koulua. Rehtorit Vantaalla ovat ylikuormitettuja, sillä viraston henkilökunta on minimissä. Moni tehtävä on siirtynyt virastosta rehtoreille, ja nyt vielä kanslistin työt?

Luulen, että kohta tulee rehtorikato, ketä enää moinen virka kiinnostaa?

KiVa koulu

HS 9.4.

Koulukiusaamiseen puuttuva KiVa koulu -hanke on herättänyt valtaisan kiinnostuksen kouluissa. Turun yliopiston mukaan hankkeeseen ilmoittautui ensi syksyksi noin 1 800 koulua, joista noin 1 400 pääsee mukaan.

KiVa koulu on opetusministeriön rahoittama ja Turun yliopistossa kehitetty hanke, jonka tarkoituksena on vähentää ja ehkäistä ennalta kiusaamista peruskouluissa. Ohjelmaan kuuluu muun muassa oppitunteja ja verkkomateriaalia.

Tulosten mukaan, ne koulut, jotka ovat jo osallistunet hankkeeseen, ovat saanet apua kiusaamisen estämiseen. Sinänsä se, että ylipäätään herätään ajattelemaan kiusaamiseen estämistä, auttaa.

Oma kouluni lähtee tänä lukuvuonna mukaan KiVa koulu - hankkeeseen. Koulutus alkaa ensi viikolla, ja meiltä paikalle lähtee kolme opettajaa, minä olen mukana. Odotan paljon hankkeelta.

Tärkeää on, että ihmiset tunnustavat, että kiusaamista tapahtuu. Asian kieltämisellä ei pitkälle pötkita, tuskin maailmanhistoria tuntee yhtään opinahjoa, jossa ei jonkinlaista koulukiusaamista ole esiintynyt.

Luulen, että kiusaamisen määrä ei ole kasvanut, vaan ongelma on nyt nostettu pinnalle. Omana kouluaikanani 1960-70 luvuilla koulukiusaaminen oli paljon rajumpaa, eikä siihen puututtu millään tavalla. Väkivalta oli silloin raaempaa ja suorempaa.

Onneksi nyt puututaan.

Ainejako uusiksi

HS 3.4.

Oppiaineiden tuntimääristä peruskoulussa ryhdytään taas taittamaan peistä tosissaan, kun niin sanottu tuntijako uudistetaan.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) kertoi perjantaina panneensa työryhmän valmistelemaan uudistusta, josta valtioneuvoston on määrä päättää 2011.

Kohta alkaa mieletön ainejärjestöjen lobbaus. Rintamalinja tulee kulkemaan kuten aina, matemaattisluonnontieteelliset aineet vs. kielet.

Sivustakatsojina ovat humanistiset- ja taideaineet. Nykytrendin mukaan melko varma häviäjä on taideaineet.

Voi olla nyt, että liikunnan osuutta tullaan lisäämään, niin rapakunnossa suomalaisnuoret ovat kaikkien tutkimusten mukaan. Opettajien arkihavainnot tukevat vahvasti tätä käsitystä myös.

Itse olen ajatellut jo pitkään, että peruskoulussa oppilaan koulupäivän voi aivan hyvin luokilla 5.-9. nostaa kolmeenkymmeneen tuntiin. 25 tunnin päivät ovat mielestäni lekkeripeliä.

Mutapaini tuntijaosta alkakoon!

Varhainen puuttuminen

Yle 3.4.

Uuden tutkimustiedon mukaan kouluiässä ilmenevä aggressiivinen käyttäytyminen on merkitsevä riskitekijä myöhemmän fyysisen aggressiivisuuden kannalta.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan keski-ikäisten fyysistä aggressiivisuutta voidaan selittää osittain suoraan kouluiän aggressiivisuuden perusteella. Havainto koskee niin naisia kuin miehiä sekä Suomessa että Yhdysvalloissa.

Varhainen puuttuminen voi kääntää kehityksen suunnan.

Esikoulun- ja peruskoulun alaluokkien opettajia kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Aggressiivisen käytöksen varhainen havainnointi on helppoa.

Ongelma on, että opettajien havaintoja ei kuuntele juuri kukaan. Päättäjille asia näyttää olevan yhdentekevä. Ihmetellään vain, kun vankilat pullistevat eritasoisia väkivaltarikollisia.

Uusimpien tietojen mukaan ns. lomalta palaamatta olevia vankeja on niin paljon, että jos kaikki palaisivat "kotiin" samaan aikaan, vangit eivät mahtuisi Suomen vankiloihin. Ei siis "kannata" pitää suuretsintöjä.

Suomessa on eniten väkivaltarikollisia, jos ajatellaan sitä viiteryhmää, mihin me kuulumme, Pohjoismaat ja muutama sivistynyt Keski-Euroopan maa.

Viime aikoina on voitu lukea aivan käsittämätttömiä perhetragedioita, mies tappaa vaimonsa ja sitten perheensä. Tänään sai tuomionsa mies, joka puukotti viisivuotiasta poikaansa.

Veikkaan, että väkivalta jatkaa kasvuaan Suomessa.

Tämä ei aprillipila

HS–STT 1.4.

Joka kolmas opettaja kertoo olevansa sairaana töissä useita kertoja vuodessa. Opettaja-lehden kyselyn mukaan opettajat tulevat töihin tunnollisuuttaan, mutta myös siksi, etteivät he halua sysätä luokkaansa sijaiselle.

Sairauslomapäiviä opettajalle kertyy keskimäärin vuodessa yhdeksän, erikoisopettajille 12 ja lastentarhanopettajille 17 päivää. Koulujen siivoojat sairastavat noin 30 päivää vuodessa, monissa muissakin kunta-alan ammateissa noin 30 päivää on tavallinen luku.

Erot ovat selvät eri ryhmien välillä.

Ykkösyy ilmiöön on varmasti tunnollisuus. Opetusala on naisvaltainen ala, ja kouluissa ja yliopistoissa kilpailutetuista naisopettajista on kouliintunut jopa ylitunnollisia ihmisiä.

Opetttajat kasaavat helposti oppilaiden ja kotien ja koko yhteiskunnan ongelmat omille pikkuhartioilleen.

Jossain vaiheessa ihminen sitten kaatuu kunnolla. Naisopettajienkin pitäisi muistaa aina välillä "relata". Koulu ja se luokkahuone eivät ole ainoita paikkoja maailmassa. Luokkahuoneen ulkopuolellakin on elämää. Ja se opetussuunnitelmakaan ei ole mikään orjakontrahti.

Tehdään, mitä voidaan, ja se on siinä.

Kilometritehdas

Kevät lähestyy, opetustointa koskevat päätökset pitkitetään aina kevääseen, opettajien kesälomien alkuun. Luullaan, että lomilta opettajat eivät viitsi puuttua asioihin.

Näin toimitaan aina myös Vantaalla. Mutta aina kesää seuraa syksy.

On ilmeistä, että Vantaalta tullaan lopettamaan 100 opettajan virkaa.

Asian julkistamista pantataan loppuun asti työnantajan sovitun taktiikan mukaan. Jotain muutakin tulee tapahtumaan. Luokka-avustajat? Luokkakoothan on jo kouluissa nostettu maksimiin ensi lukuvuoden papereissa.

Näin se käy.

On outoa, että kunnan työntekijät pistetään aina maksumiehiksi. Kunta on kuntalaisten yhteinen bisnes. Miksei sitä kunnallisveroa voida nostaa?

Ulkoistettua lastenkasvatusta

Yle 30.3.

Suomessa 7 - 10-vuotiaat koululaiset ulkoilevat selvästi vähemmän kuin samanikäiset muissa maissa.

Suurimmat syyt lasten sisälle jäämiseen ovat vanhempien mukaan ehtimisen ja jaksamisen puute. Myös lasten television katselu ja videopelien pelaaminen ajavat ulkoilun edelle.

Suomalaisvanhemmat vetovat muita useammin myös huonoon säähän.

Ulkoilututkimus kertoo myös, että lasten perinteiset pihaleikit, kuten tervapata ja kirkonrotta, ovat jäämässä historiaan. Pelien sijaan lapset harrastavat vapaata peuhaamista.

Jotenkin joskus tuntuu, että välitämmekö me oikeasti lapsista. Kiva niitä on hankkia ja saada, mutta välittämisen suhteen on niin ja näin. Vauvoja on hauska esitellä sukulaisille ja ystäville, mutta siihen monella se välittäminen voi jäädä.

Olemmeko me ulkoistaneet lasten kasvatuksen, tarhaan, esikouluun ja kouluun ja amen?

Samanlaisia ulkoistamisen välineitä ovat televisio ja tietokoneet ja konsolipelit. Lapsi on mutkaton ja rauhallinen koneen ääressä, eikä häiritse vanhempia turhilla kysymyksillä tai metelöinnillä. Vanhemmat saavat vapaasti luoda ja toteuttaa itseään, tai sitten vain juoda muutaman pullon keskiolutta iltaan kohden.

Somaa lapsille ja aikuisille, ihania perheohjelmia tanssia tähtien tapaan tai hymyä pyllyyn.

Tästäkö on kysymys?

Opettajana olen huomannut lasten fyysisen kunnon laskemisen. Kilometrin kävelylenkki normaalivauhdilla kuutosluokkalaisille on jo liikaa.

Välitunneiksikin jo huudetaan välituntileikittäjiä, koska lapset eivät todellakaan osaa ryhmäytyä leikkeihin. Asun urheilukentän vieressä, hyvin harvoin näkee enää kaveriporukoiden jalkapallon tai jääkiekon peluuta. Usein hyvin hoidettu kenttä on tyhjänä.

Julkisen vallan heitteillejättöä 2.

HS 27.3.

Presidentti Halonen halusi tulla Vantaalle tutustumaan maahanmuuttajien opetukseen.

"Siinä Vantaa on edelläkävijä", mainostaa kunnan viestintäjohtaja Antti Kuusela. Hän seisoo koulun pihalla pienen matkan päässä Paajasen ja Väyrysen takana.

Kunnan viestintäjohtajan toimenkuvaan kuuluu asioiden kaunistelu.

On totta, että Vantaa on ollut edelläkävijä maahanmuuttajien opetuksessa. Nyt ollaan pahasti jälkijunassa. Resursseja ei kertakaikkiaan ole riittävästi.

Luokkani opilasmäärä on 25, joista kuusi on maahanmuuttajia. Minulla ei ole avustajaa luokassa.

Tällä hetkellä tilanne valmistavan opetuksen suhteen on katastrofaalinen. Tiedän tapauksia, että oppilas on tullut Suomeen 12-13 vuotiaana, ja vajaan lukuvuoden valmistelun jälkeen hänet on jo siirretty ns. normaaliin luokkaan. Siellä oppilas istuu.

Oppilas on ollut vuoden Suomessa. Hänen pitäisi osata kohtuullisesti suomea ja englantia, ja seuraavana lukuvuonna yläasteella oppilaalle tulee vielä ruotsi. Lisäksi oppilaan oman kielen taitoja on vahvistettava koko ajan.

Toistan: Oltuaan vuoden Suomessa, oppilaan on hallittava neljää kieltä! Mitään armoa ei tunneta, seiskalla oppilaan on hilattava itsensä sinne ruotsin kielen tunnillekin.

Valmistavan opetuksen kestoksi olisi lailla määriteltävä kolme vuotta. Kuka luulee, että kahta uutta kieltä voitaisiin omaksua vuodessa? Ja heti perään yläasteella sitä kolmatta?

HS 27.3.

Kello on puoli kymmenen torstaiaamuna. Kaupunginjohtaja ja rehtori seisovat pikkukengissä Vantaan aikuisopiston pääovien edessä Tikkurilassa. Aurinko paistaa, ja molempien hengitys höyryää. Kumpikaan ei puhu mitään. Kohta tapahtuu selkeästi jotain jännittävää.

Huh, huh!

Presidentille, Paajaselle ja kunnan viestintäjohtajalle:

Tulkaa ns. normaaliin luokkaan, missä on pari vuodessa pikasopeutettua uutta maahanmuuttajalasta. Siinä olisi teille oikeaa jännitystä.

Tervetuloa!

Lasten yksinäiset iltapäivät

HS 26.3.

Lasten ja nuorten yksinäisyys iltapäivisin näkyy Mannerheimin Lastensuojeluliitolle tulevissa puheluissa. Pienimmät koululaiset soittavat vapaaehtoisille kaikkein eniten, ja suurin osa heistä haluaa vain kertoa päivittäisiä kuulumisiaan jollekin aikuiselle.

"Lapsen kokemus yksinäisistä iltapäivistä jää helposti aikuiselta huomaamatta, koska lapsi oppii tyytymään olosuhteisiin", sanoo Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päällikkö Anne Ryhänen.

Lapsi kaipaa turvallista iltapäivää, aikuisen läsnäoloa. Kaikissa kunnissa ei ole järjestetty kunnolla 1.-2. luokkalaisten iltapäivähoitoa. Monessa kunnassa iltapäivähoito on jätetty amatöörien hoidettavaksi, lapset eivät sellaisissa kerhoissa viihdy. Ryhmät ovat usein ällistyttävän suuria ja toimivat pienissä, epäasiallisissa tiloissa.

Myös isommat lapset tarvitsevat aikuista iltapäivisin. Säästökunnissa on leikattu kerhot pois.

5.-9. luokkalaisten koulupäivien pituudet ovat kansainvälisesti ajatellen lyhyet. Omassa koulussani 5.-6. luokkalaisilla on vain 25 oppituntia viikossa, mikä on vähän. Aivan hyvin kouluviikon pituus voitaisiin venyttää kolmeenkymmeneen oppituntiin.

Parhaiten se kävisi lisäämällä liikuntaa, yksi tunti päivää kohden. Myös kerhotoiminta on palautettava kunniaan, shakkikerhoja joka kouluun.

Unta pollaan!

YLE 24.3.

"Kiihkeä elämänrytmi ja levoton elämäntapa kotona voivat aiheuttaa lapselle unettomuutta ja väsymystä. Väsynyt lapsi on levoton.

Etelä-Saimaan keskussairaalan lasten psykiatriselle osastolle tuodaan päivittäin rauhoittumaan lapsia, jotka häiriköivät pahasti koulutunneilla. Lapsen tilanne kartoitetaan ja voi johtaa jopa useiden kuukausien mittaiseen hoitoon osastolla."


Opettajia ei yllä oleva uutinen yllätä. Ainoa yllätys on, että Etelä-Saimaan keskussairaalaan saadaan päivittäin lapsia psykiatriselle osastolle hoitoon! Ainakaan Vantaalta lapsia ei saada hoitoon kirveelläkään. Jonot sairaaloihin ovat infernaaliset.

Minua on jo pitkään ihmetyttänyt uusavuttomuus, joka on levinnyt kaikkialle, koteihinkin. Luulisi, että lapset laitetaan ajoissa nukkumaan tai, että esim. tietokoneiden ja muiden pelien ja vempaimien käyttöä valvottaisiin. Arkijärjellä ajatellen, luulisi olevan selvää, että myös lasten kotiintuloaikoja syynättäisiin.

Koulussa lasten unettomuus näkyy, pienillä lapsilla juuri levottomuutena, isoilla vetämättömyytenä, loikoillaan pulpetissa. Olen joskus puuttunut asiaan ja kertonut ongelmasta vanhemmille, ja mitään ei tapahtunut. Sama veltto meno jatkui.

Antakaa lasten nukkua. Nukkuessaan lapsii kasvaa ja oppii.

Kuopio kuriin!

HS 21.3.

"Opettajien lomautukset johtavat Kuopiossa useissa kouluissa kevätjuhlien perumiseen tai siirtämiseen, kertoo Savon Sanomat.

Kuopion kaupunki päätti maaliskuun alussa lomauttaa henkilöstöään kahdeksi viikoksi 6,4 miljoonan euron henkilöstösäästöjen vuoksi. Lomautuksia on nyt luvassa 33 peruskoulussa. Kahdeksan niistä joko peruu perinteisen kevätjuhlansa kokonaan tai siirtää juhlia."

On se kumma, kun tätä lomautusasiaa ei haluta järjestykseen! Miksi valtiovalta ei tee mitään?

Lain opettajien lomautusten suhteen pitää olla selkeämpi. Lomauttavia kuntia on rankaistava kovalla kädellä esim. ottamalla takaisin kaikki kunnan saamat valtionavut.

Sivistysvaltiossa koulunkäynti on lasten perusoikeus.

Minua hävettää.

Lukitut oppilaslokerikot - huumeiden kehto?

Olin eilen iltapäivällä turvallisuuskoulutuksessa. Meille esitetiin Vantaan koulujen uutta kriisinhallintaohjelmaa. Tätä ennen joka koululla on ollut omansa, nyt halutaan yhtenäiset ohjeet, mikä on hyvä.

Ohjelman esitteli entinen poliisi, joka toimii sivistysvirastossa turvallisuusasiantuntijana. Hänen antinsa oli selkeää. Olin hyvin tyytyväinen esitettyyn uuteen ohjeistoon.

Yksi asia jäi minua vaivaamaan pahasti - lukioiden ja ylä- ja ammattikoulujen oppilaskohtaiset lukittavat lokerot.

Turvallisuusasiantuntijamme kertoi, että lokerot kuuluvat kotirauhan piiriin.

Koulun edustaja ei saa avata kaappia, vaan paikalle pitää kutsua poliisi. Silloinkin pitää olla raskaat syyt. Huumeiden tai alkoholin hallussapito eivät ole sellaisia syitä. Huumeiden välittäminen tai aseen hallussapito ovat.

Tämä tarkoittaa sitä, että koulussa saa huoleta säilyttää alkoholia ja huumeita omaan käyttöön, ja vaikea sitä välittämistäkään on aina todistaa. Ei ihme, että joissakin kouluissa on melkoinen huumeongelma.

Onko yksityisyyden suoja mennyt jo liian pitkälle?

Koulutuksessa eräältä rehtorilta tuli loistava ehdotus:

Ennen kuin kaapit luovutetaan oppilaille, heille annetaan lomake allekirjoitettavaksi, missä annetaan lupa kaappitarkastukseen. Muuten kaappia ei saa.

Olisi kiva tieää jonkun juristin mielipide asiasta.

Espoo ei tule säästämään opetuksesta

"TIEDOTE 9.3.2009 Espoon kaupunki

Espoon vuoden 2009 talousarvion säästöistä neuvottelutulos: Opetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen taso turvataan

Koulujen tuntiresursseihin ei puututa. Ratkaisulla varmistetaan opetuksen nykyinen korkea taso sekä tukiopetuksen ja kerhotoiminnan jatkuminen ennallaan. Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon rahoitus turvataan."

Aikamoinen yllätyspäätös. Hyvä Espoo! Minä olin aivan varma, että kouluista tultaisiin leikkaamaan paljon pois.

Toivottavasti tämän tiedotteen sisältö tulee pitämään kutinsa myös todellisuudessa. Espoon opettajien ammattiyhdistyksen sekä koululaisten isien ja äitien on syytä seurata, että opetuksesta ei tulla säästämään, kun näin on kerran luvattu.

Vantaalla säästötoimet ovat jo arkipäivää. Kuntien taloudellinen lähtötaso on erilainen, siinä se pikkuero.

Kalapuikoja ja silakkaa

HS 9.3.

"Kalan syöminen vähintään kerran viikossa lisää teini-ikäisten poikien älykkyyttä, todistaa tuore ruotsalaistutkimus. Göteborgin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana liki 4 000 teinipoikaa. Kalan syöminen paransi tutkijoiden mukaan paitsi poikien kognitiivisia, myös verbaalisia taitoja.

"Yhteys säännöllisen kalansyönnin ja hyvien tulosten kanssa oli selvä", sanoi professori Kjell Torén ruotsalaiselle thelocal.se-nettisivustolle. Kalan syömisen ja älykkyyden yhteyttä ei ole pystytty tarkkaan selittämään.

Kalasta saatavilla monityydyttymättömillä rasvahapoilla uskotaan olevan kuitenkin merkittävä rooli aivojen kehittymisessä. Omega 3- ja 6-rasvahappojen uskotaan myös pitävän yllä aivojen toimintakykyä."

Aivan mieletön uutinen! Peruskoulun ruokavalioon on lisättävä rutkasti kalaa!

Otos oli laaja ja tutkimuksen tulos oli selvä. Kalaa pitää tarjota koulussa kaksi kertaa viikossa, niin eiköhän tulokset parane vielä entisestään. Sitä paitsi, kala on hyvää.Aivot vaativat rasvahappoja, omega-3- ja omega-6-rasvahappoja.

Uskokaa tai älkää, minäkin popsin joka aamu Möllerin omegakapseleita.

Alkoholisoituneiden äitien pakkohoito?

Katselin juuri äsken A-zoomia, missä aiheena oli FAS-lapset. FAS eli fetaalialkoholisyndrooma on oireyhtymä, jota tavataan raskauden aikana alkoholin toksisille vaikutuksille altistuneilla lapsilla.

Suomeksi sanottuna: äiti on juonut liikaa viinaa odotusaikanaan.

Ohjelmassa haastateltiin Miiaa, joka on synnyttänyt kolme lasta ja odottaa paraikaa neljättä lasta. Kolme ensimmäistä lasta on otettu huostaan ja elävät sijaiskodissa.

Tutkimusten mukaan vain 17 prosenttia FAS-lapsista selviää normaalin opetuksen mukana, muut tarvitsevat erityistä tukea. Lapset tarvitsevat lähes aina henkilökohtaisen avustajan ja opetussuunnitelman.

Eikö näille Miioille voida tehdä mitään?

On paljon puhuttu alkoholisti- ja huumeäitien pakkohoidosta. A-zoomia katsellessani en voinut olla ajattelematta, että selkeä hoitoonohjaus tai pakkohoito olisi syytä kehittää.

Tulevalla lapsella on oikeus tasapainoiseen elämään. Uuden ihmisen elämä on tärkeämpi kuin alkoholisoituneen äidin, ja kyllä sen pakkohoidon perimmäinen tarkoitus on auttaa myös alkoholisoitunutta äitiä.

Katoava luonnonvara - miesopettaja

HS 5.3.

"Opettajakunnan naisistuminen jatkuu.

Peruskoulun rehtoreista ja opettajista naisia oli jo 74 prosenttia. Maahanmuuttajien opettajista lähes 88 prosenttia oli naisia ja rehtoreistakin 42 jo prosenttia. Rehtoreissa naisten osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä."

Onko tasa-arvo käsitetty tahallaan väärin?

Kaiken maailman hallintoneuvostoissa sun muissa noudatetaaan tiukkaa kiintiöpolitiikkaa, jotta naisia saadaan päättäviin elimiin lisää.

Kukaan ei ajattele tasa-arvoa oppilaan kannalta, tai ei ainakaan uskalla sitä ääneen sanoa.

Onko oikein, että joku oppilas käy koko koulunsa ilman miesopettajia? Minkälainen ihmiskuva oppilaalle tällöin oikein tulee?

Naisopettajaenemmistössä ei ole mitään vikaa, kunhan jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielestäni peruskoulunopettajista pitäisi olla miehiä noin 35-40 prosenttia.

Paras keino "miehistymiseen" on opettajien palkkauksen nostaminen kilpailukykyiselle tasolle. Kunnon palkka on sekä nais- että miesopettajien etu.

Kauhistuttaa ajatella tilannetta, kun viimeisetkin suurta ikäluokkaa edustavat miesopettajat lähtevät eläkkeelle. Kymmenen vuoden päästä joka viides opettaja on enää mies, jos sitäkään.

Sääliksi käy lapsia.

Koulutuksellinen tasa-arvo - onko sitä enää?

Vantaan Sanomat 4.3.

"Sivistystoimen talousarvioon tehtiin tälle vuodelle yli 1,5 miljoonan euron leikkaukset.

Vantaan opettajien yhdistyksen mukaan nyt edellytetään vielä 4,6 miljoonan karsimista. Palkoissa tämä tarkoittaisi yli sadan opettajan vähennystä.

Opettajat pelkäävät, että leikkaukset saattavat vantaalaislapset ja -nuoret entistä eriarvoisempaan asemaan. Jo nyt oppilaskohtaiset määrärahat ovat Vantaalla selvästi pienemmät kuin muissa suurissa kaupungeissa.

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikköhinnat lasta kohden ovat Vantaalla noin tuhat euroa pienemmät kuin Helsingissä ja Espoossa. Lukiossa oppilaskohtainen yksikköhinta on jopa 2000 euroa naapurikaupunkeja pienempi."

Huh, huh!

Vantaalla luokkakoot tulevat kasvamaan entisestään. Keskinmääräinen luokkakoko Suomen peruskouluissa on 19 oppilasta. Vantaalla ovat suurimmat luokkakoot, keskinmäärin yli 23 oppilasta. Oman koulun ensi lukuvuoden luokkakoot on laskettu, keskinmäärin 25 oppilasta.

Keskiarvot eivät kerro kaikkea. Minä itse asiassa opettaisin melko mielelläni "keskiarvoluokkaa". Peruskoulun suurimmat luokat ovat 5.-6. luokilla, joita olen pääosin opettanut. Moni "viiskutonen" Vantaalla heiluu siinä 30 oppilaan molemmin puolin. Urani aikana vain kerran minulla on ollut oppilaita omassa luokassani alle viime vuotisen Vantaan keskiarvon eli alle 23 oppilasta. Silloin opetin ekaa luokkaa.

Voidaanko Suomessa enää puhua koulutuksellisesta tasa-arvosta?

Olisiko peruskoulutuksessa syytä siirtyä vahvempaan valtionohjaukseen? Määriteltäisiin selkeästi rajat: luokkakoot ja oppilaskohtaiset yksikköhinnat.

Loppuisi tällainen oppilaiden eriarvoistaminen ja määrärahoilla leikittely. Kamalinta on, että määrärahoista päättävät ihmiset, jotka eivät juuri mitään lapsista ja opetuksesta tiedä. Otetaan raha pois sieltä, mistä se on helpointa ottaa, eikä ajatella yhtään säästöjen tulevaisuuden vaikutuksia.

Tulee mieleen hölmöläisten maton pidennystalkoot, maton alusta leikataan ja loppuun liitetään. Koulutuksessa säästämällä sinne maton loppuun tullaan lisäämään tuplapala. Kalliiksi käy. Ennaltaehkäisy on aina halvempaa.

Vantaalla voidaan odottaa kovaa vanhempien liikehditää. Sitä on tapahtunut jo Rekolassa, vanhemmat saivat estettyä ylisuurten luokkien kasaamisen.