siobhancurious.wordpress.com
YLE 18.8.
Meluisa koululuokka voi olla myös hyvä asia
Hälisevä koululuokka ei välttämättä heikennä oppilaiden oppimistuloksia. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomalaisoppilaat kokevat luokkansa meluisaksi, mutta oppimistulokset ovat hyviä. Suomalaisasiantuntijan mukaan häly voi olla joko myönteistä tai kielteistä.
Keväällä julkaistun OECD-tutkimuksen mukaan Suomessa lähes puolet koululaisista kokee, ettei opettaja saa nopeasti luokkaa hiljaiseksi. Suomi sijoittui 65 maan kurivertailussa kolmanneksi viimeiseksi Kreikan ja Argentiinan edelle. Kärjessä oli useita kovan kurin maita, kuten Japani, Kazakstan, Romania ja Korea.
Tutkimuksen mukaan kuri tuotti yleensä hyviä oppimistuloksia. Suomi onkin poikkeus, sillä tulokset ovat hälystä huolimatta hyviä. Tätä voi selittää sillä, että hälinä ei ole aina kielteistä, sanoo professori Kirsi Tirri Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta.
- Voidaan puhua positiivisesta ja negatiivisesta hälinästä. Suomessa on hyvin demokraattinen luokkahuoneilmasto. Meillä on koko ajan koulutettu opettajia siihen, että opiskelijat ja oppilaat pitää aktivoida. Totta kai se tuottaa niin sanotusti enemmän hälyä, Tirri sanoo.
Varsinaista työn aiheuttamaa hälyä luokassa en koe meluksi. Häliseminen ja häiriköinti eivät kuulu opiskeluun tai työntekoon.
Ulkoinen kuri voi tuottaa hyviä hetkellisiä oppimistuloksia kuten yllä todetaan. Ulkoinen kuri ei aina johda sisäiseen kuriin, itsekuriin. On maita, jossa tämä onnistuu, esim. Japani.
Lämmin, demokraattinen luokkahuoneilmasto, jota opettaja ohjailee oikeaan suuntaan, voi johdattaa oppilaat hallitsemaan itsensä opiskelutilanteessa.
Suomessa ilmapiiri luokkahuoneessa on aivan ainutlaatuista. Meillä se yritetään rakentaa positiivisen vuorovaikutuksen eikä ankaran autoritäärisen kurinpidollisen lähestymistavan kautta.
Joskus tuntuu, että Suomessa luokkahuoneiden ilmapiiri on päästetty liian ainutlaatuiseksi.
Huutelut ja häiriköinnit eivät kuulu asiaan ja eivät paranna oppimistuloksia. Taannoinen Suomen PISA-menestyksen innoittama hollantilaisopettajien vierailu kertoo paljon. Hollantilaismaikat eivät käsittäneet ollenkaan, kun suomalaisoppilaat meuhkasivat luokissa ja eivät hallinneet hyviä käytöstapoja. Maikat kääntyivät närkästyneinä kantapailtään ja lensivät takaisin Amsterdamiin.
Meidän olisi löydettävä kultainen keskitie, saatava luokkiin myönteinen, toisia kunnioittava ja kannustava työskentelyilmapiiri, joka vie hyviin oppimistuloksiin.
Olemme vaivihkaa siirtyneet yhteisöllisestä kulttuurista minäkeskeiseen "mä-mulle-mä oon tärkee-mull on oikeus huudella mitä sattuu-mitä välii" - kulttuuriin. Pitää antaa arvo toisillekin.
Olen näkevinäni muutoksentuulia parempaan suuntaan. Hyvät tavat ovat tulossa takaisin kunniaan.
Professori Kirsi Tirri huomauttaa, ettei häiriköintiä tai kiusaamista pidä sallia. Pedagogisesti taitavalla opettajalla on yhä keinoja puuttua ikävyyksiin.
Tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista koululaisista kokee, ettei opettaja saa nopeasti luokkaa hiljaiseksi.
Meluisa koululuokka voi olla myös hyvä asia
Hälisevä koululuokka ei välttämättä heikennä oppilaiden oppimistuloksia. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomalaisoppilaat kokevat luokkansa meluisaksi, mutta oppimistulokset ovat hyviä. Suomalaisasiantuntijan mukaan häly voi olla joko myönteistä tai kielteistä.
Keväällä julkaistun OECD-tutkimuksen mukaan Suomessa lähes puolet koululaisista kokee, ettei opettaja saa nopeasti luokkaa hiljaiseksi. Suomi sijoittui 65 maan kurivertailussa kolmanneksi viimeiseksi Kreikan ja Argentiinan edelle. Kärjessä oli useita kovan kurin maita, kuten Japani, Kazakstan, Romania ja Korea.
Tutkimuksen mukaan kuri tuotti yleensä hyviä oppimistuloksia. Suomi onkin poikkeus, sillä tulokset ovat hälystä huolimatta hyviä. Tätä voi selittää sillä, että hälinä ei ole aina kielteistä, sanoo professori Kirsi Tirri Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta.
- Voidaan puhua positiivisesta ja negatiivisesta hälinästä. Suomessa on hyvin demokraattinen luokkahuoneilmasto. Meillä on koko ajan koulutettu opettajia siihen, että opiskelijat ja oppilaat pitää aktivoida. Totta kai se tuottaa niin sanotusti enemmän hälyä, Tirri sanoo.
Varsinaista työn aiheuttamaa hälyä luokassa en koe meluksi. Häliseminen ja häiriköinti eivät kuulu opiskeluun tai työntekoon.
Ulkoinen kuri voi tuottaa hyviä hetkellisiä oppimistuloksia kuten yllä todetaan. Ulkoinen kuri ei aina johda sisäiseen kuriin, itsekuriin. On maita, jossa tämä onnistuu, esim. Japani.
Lämmin, demokraattinen luokkahuoneilmasto, jota opettaja ohjailee oikeaan suuntaan, voi johdattaa oppilaat hallitsemaan itsensä opiskelutilanteessa.
Suomessa ilmapiiri luokkahuoneessa on aivan ainutlaatuista. Meillä se yritetään rakentaa positiivisen vuorovaikutuksen eikä ankaran autoritäärisen kurinpidollisen lähestymistavan kautta.
Joskus tuntuu, että Suomessa luokkahuoneiden ilmapiiri on päästetty liian ainutlaatuiseksi.
Huutelut ja häiriköinnit eivät kuulu asiaan ja eivät paranna oppimistuloksia. Taannoinen Suomen PISA-menestyksen innoittama hollantilaisopettajien vierailu kertoo paljon. Hollantilaismaikat eivät käsittäneet ollenkaan, kun suomalaisoppilaat meuhkasivat luokissa ja eivät hallinneet hyviä käytöstapoja. Maikat kääntyivät närkästyneinä kantapailtään ja lensivät takaisin Amsterdamiin.
Meidän olisi löydettävä kultainen keskitie, saatava luokkiin myönteinen, toisia kunnioittava ja kannustava työskentelyilmapiiri, joka vie hyviin oppimistuloksiin.
Olemme vaivihkaa siirtyneet yhteisöllisestä kulttuurista minäkeskeiseen "mä-mulle-mä oon tärkee-mull on oikeus huudella mitä sattuu-mitä välii" - kulttuuriin. Pitää antaa arvo toisillekin.
Olen näkevinäni muutoksentuulia parempaan suuntaan. Hyvät tavat ovat tulossa takaisin kunniaan.
Professori Kirsi Tirri huomauttaa, ettei häiriköintiä tai kiusaamista pidä sallia. Pedagogisesti taitavalla opettajalla on yhä keinoja puuttua ikävyyksiin.
Tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista koululaisista kokee, ettei opettaja saa nopeasti luokkaa hiljaiseksi.
Tekstit
Hmmm. Meidän pitäisi ehkä uudelleen pohtia kurin positiivista käsitettä. Kuri liittyy tahtoon ymmärtää oma hyvä yhteisen hyvän kautta. Meteli haittaa nimenomaan heikkoja.
VastaaPoista