HS 29.8.
Syrjäytymisen ehkäisyyn lisää rahaa
Ensi vuonna syrjäytymisen ehkäisyn tuki suomenkielisille kouluille kaksinkertaistuu 3,1 miljoonaan euroon, jos Helsingin opetusviraston budjettiehdotus toteutuu suunnitellusti.
Lisärahaa olisi tulossa liki puolelle Helsingin kouluista. Opetuslautakunta päättää asiasta tänään.
Alhaisen tulo- ja koulutustason alueilla sijaitsevien koulujen tukeminen aloitettiin Helsingissä kymmenen vuotta sitten. Koulut voivat käyttää rahan haluamallaan tavallaan syrjäytymisen ehkäisyyn. Määrärahaa saavat koulut valitaan joka kolmas vuosi.
Maatullin ala-aste saa koko potista noin 33 000 euroa. Oppilasta kohden raha on noin 100 euroa. Tuella on pienennetty luokkakokoja sekä hankittu oppimateriaaleja ja lainasuksia oppilaille.
"Kaikki me olemme maailmalta nähneet, mitä alueelliset erot voivat saada aikaan, jos se kohdistuu lapsiin ja nuoriin", toteaa koulun rehtori Heli Siljama.
Rehtori Siljama osuu asian ytimeen.
Viimeaikaisista uutisista mieleen tulee Englannin mellakat. Iso-Britannia on epätasa-arvoisen koulutuksen maa. Olen viime vuosina juossut jalkapallon perässä ympäri Iso-Britanniaa. Ei tarvitse olla järin viisas yhteiskuntatieteilijä huomatakseen, mistä on kysymys. On alueita, jotka tuovat mieleen 1700-luvun teollisen vallankumouksen Englannin. Lohdutonta.
Tottenhamin stadion sijaitsee White Hart Lanella, joka oli pahimpia mellakka-alueita. Kaikesta näki, että alue ei ole ollut positiivisen diskriminaation kohteena, päinvastoin. Samantapaisia alueita löytyi Liverpoolista Anfieldin liepeiltä ja Newcastlesta, lähes jokaisesta suuresta kaupungista. Syrjäytyneitä nuoria, alkoholia ja narkkareita.
Onneksi heillä sentään on jalkapallo, joka lajina alunperin kehitettiinkin syrjäytymisen ehkäisyyn. Pelille tehtiin säännöt, ettei tarvinnut humalaisena tapella ja juosta pallon perässä kahden kylän väliä. Isojen tehtaiden omistajat halusivat miehet maanantaiksi töihin selvinä ilman sen suurempia luunmurtumia tai ruhjevammoja.
Kun heikommassa asemassa olevia ryhmiä tai asuinalueita tuetaan, puhutaan positiivisesta diskriminaatiosta. Kun tukeminen aloitettiin, olin opettajana Helsingissä. Tuntui hyvältä. Elämä voi joskus olla oikeudenmukaistakin.
Joidenkin tutkimusten mukaan merkittävin tekijä lapsen koulumenestyksen suhteen on äidin koulutustaso. Mitä koulutetumpi äiti on, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella on selviytyä elämässä. Arkihavaintoni tukevat tätä käsitystä. Suomessa ei ole valtavia määriä teiniäitejä kuten tietyissä maissa on.
Kun syrjäytymisen ehkäisyyn annetaan rahaa, ei ko. rahaa kannata syytää kaikenmaailman peleihin ja vehkeisiin. Maatullin alakoulussa rahat on suunnattu oikein. Luokkakoolla on erittäin suuri merkitys, jos luokassa on monia maahanmuuttajia tai erityisoppilaita.
Sydäntä lämmittää huomata, että koululle on hankittu lainasuksia lapsille. Läheskään kaikilla perheillä ei ole rahaa kalliisiin urheiluvarusteisiin, mikä on huomattu myös omassa koulussani. Meilläkin on suksia lapsille lainattaviksi.
Olisi äärimmäisen noloa ja ikävää pistää köyhien perheiden lapset patikkapolulle, kun rikkaiden lapset lähtevät sivakoimaan hienoilla suksillaan.
Koulutuksellisen tasa-arvon puolesta on taisteltava.
Yksi mestyksemme kulmakivi on ollut, että kaikille annetaan mahdollisuus - kouluttautua ja pärjätä elämässä. Kyvyt ja halut ratkaisevat, ei isäpapan kukkaro.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti