Meitä kehutaan niin, että hävettää

Iltasanomat 21.8.


Suomalaista koulujärjestelmää ylistetään taas

Suomen saavutukset lasten koulutuksessa ovat saaneet muut kansat tekemään kotiläksynsä, kertoo Smithsonian-verkkolehti.

Yhdysvaltain valtion rahoittaman koulutus- ja tutkimuslaitoksen verkkolehdessä kehutaan vuolaasti suomalaista peruskoulutusta.

Artikkelissa kerrotaan Suomessa asuvasta kosovolaispojasta, jolla oli oppimisvaikeuksia koulussa.

Suomalaiskoulun rehtori päätti jättää pojan luokalle, ja sen jälkeen hänen opiskeluunsa alettiin erityisesti panostaa.

- Tämä tarina yksittäisestä pelastetusta pojasta kertoo siitä, miten pieni pohjoismainen yhteiskunta on saanut niin ällistyttävät tulokset koulutuksessa, toimittaja Lynnel Hancock kirjoittaa artikkelissaan.

Hancock kirjoittaa, että "Mitä tahansa se vaatiikaan" -asenne ei ole vain yksittäisen koulun opettajilla, vaan kaikki suomalaiset opettajat kaikissa Suomen koulussa ajattelevat samalla tavalla.

- Koulut ovat tarpeeksi pieniä, jotta opettajat tuntevat oppilaansa. Jos jokin metodi ei toimi, opettajat keskustelevat keskenään paremman opetustavan löytämiseksi, Hancock jatkaa.

Suomalaisen koulujärjestelmän kerrotaan muuttuneen noin 40 vuotta sitten, jolloin koulutus oli osa suomalaisen talouden toipumissuunnitelmaa.

- Opettajilla ei ollut aavistustakaan siitä, että koulutus oli niin tasokasta. Vasta vuoden 2000 PISA-tulosten yhteydessä suomalaisille selvisi, että suomalaiset oppilaat ovat maailman parhaita lukijoita, Hancock toteaa.

"Mitä tahansa se vaatiikaan" -asenne 

Hanckock kirjoittaa, että kaikilla suomalaisilla opettajilla on vastaava asenne, mikä on paljon sanottu. Hyvä on, jos näin on.

Totta on, että suomalainen opettajisto on korkeatasoista. Syitä on kaksi:

- opettajan ammatissa on edelleen palkkauspuutteistaan huolimatta vetovoimaa
- suomalainen opettajienkoulutus on hyvää ja tasalaatuista.

Me uskomme pohjoismaiseen demokratiaan ja hyvinvointivaltiomalliin vaikka hampaat irvessä.

Koulut ovat tarpeeksi pieniä, jotta opettajat tuntevat oppilaansa.

Toivottavasti kaikesta tehokkuusajattelusta huolimatta koulut tulevaisuudessakin pidetään pieninä. On päivänselvää, kun luokat ja koulut ovat pieniä, opettajat tuntevat oppilaansa paremmin kuin suurissa kouluissa. Voimme keskittyä yksilöön.

Opettajilla ei ollut aavistustakaan siitä, että koulutus oli niin tasokasta.

Minulla oli kyllä aavistus. Ilman hyvää koulutusta emme olisi voineet pärjätä kansainvälisesti monilla aloilla niin hyvin kuten olemme pärjänneet. Yksi lempifraasejani on ollut - ei Nokiakaan ole voinut sikistä pyhästä hengestä. Kyllä moinen menestys on vaatinut paljon koulutusta ja työtä.

Toisaalta olen pienestä pitäen matkustellut paljon. Monessa maassa näki yhtä ja toista.

Suomalainen yhteiskunta on tavallaan aina ollut talonpoikainen yhteiskunta, jossa yksilöllä on suuri merkitys. Meillä on edelleen pedagoginen vapaus toteuttaa itseämme. Monessa maassa opettajien opettamista kahlitaan tavalla tai toisella.

Kukaan ei tule luokkahuoneisiimme määräilemään, kuinka me opetamme. Meihin luotetaan.

Monet koulujärjestelmämme karikot on hoidettu "talvisodan hengellä". Periksi ei anneta.

Muistan hyvin, kun meitä lomautettiin. Yhteen luokkaan tungettiin pahimmillaan kaksi isoa luokallista lapsia. Opetin silloin kolmatta luokkaa, luokkaani laitettiin 30 pulpetillista oppilaita lisää. Yhteensä minulla oli 60 oppilasta. Koskaan aikaisemmin tai sen jälkeen en ole suunnitellut opetustani yhtä tarkkaan.

Hancockin kosovolaispoikaesimerkki kertoo paljon. Missä maassa maahanmuuttajiin panostetaan niin paljon kuin meillä? Maahanmuuttajat ovat integroituneet maahamme erinomaisesti, merkittävä syy tähän on varmasti ollut koulutus.