perjantai 11. marraskuuta 2011

Kouluruokailu 3. - jauhetut silakkapihvit

Kouluruuasta puhutaan julkisuudessa aika paljon. Moni ei tiedä oikeastaan, millaista ruokaa kouluissa nykyään tarjoillaan. Muistellaan omien kouluaikojen tillipihvejä ja punajuurivatkuleita.

Pääsääntöisesti Suomen kouluissa tarjotaan hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Suomi on harvoja maita, joissa oppilaille tarjotaan päivittäinen koululounas.

Kouluruokatietopankki-blogin innoittamana aloitan (tai olen oikeastaan jo aloittanut, laita sivun yläreunan palkkiin sana kouluruokailu, niin sivulle aukeaa jonoon kaikki aihetta liippaavat blogikirjoitukseni) uuden sarjan, Kouluruokasarjan.

Rahallisesti kouluruokaan panostetaan yllättävän vähän. Päivittäisen koululounaan hinta muodostuu pääosin työn osuudesta. Itse ruoka-aineisiin kuluu yllättävän vähän rahaa. Koska työvoimakulut eri kunnissa ovat suurinpiirtein samanlaiset, ainoa, mistä voidaan oikeastaan tinkiä, on ruoka-ainekulut. Tämän takia joissakin kunnissa lapsille tarjotaan vaatimattomampaa kouluruokaa kuin muualla.

Blogini kantava teema on koulutuksellinen tasa-arvo.

Peruskoulu, kuten sen edeltäjäkin, kansakoulu, on kaikkien koulu. Kaikille lapsille pitää tarjota yhtä korkeatasoista opetusta riippumatta siitä missäpäin Suomea lapset asuvat. Myös ruuan tason pitää olla kaikkialla yhtä hyvä.

Tästälähin otan aina silloin tällöin kännykkäkuvia mielenkiintoisista kouluaterioista, näps vaan!

Jauhetut silakkapihvit

Ruokalaji oli kaikille uusi, niin oppilaille kuin opettajallekin. Oppilaiden ensikommentit olivat: "Sairaan hyvää" ja "Näytti pahalta, mutta maistui hyvältä" ja "Sikahyvää".

Ilmeisesti kouluruokailun tarpeita varten teollisuus on kehittänyt uusia kalajalosteita. Perinteisiä kalapuikkojakin vielä tarjotaan, ja ne maistuvat lapsille edelleen. Uudet jalosteet ovat mielestäni olleet hyviä.

Perinteistä kalaa tarjotaan myös, paistetuita silakoita ja silakkapihvejä. Parina viime vuonna on tarjottu myös paistettuja pikkumuikkuja, joista lapset pitävät kovasti.

Lohta tarjotaan monella tapaa, lohikeittona, lohikiusauksena ja uunilohipaloina kastikkeessa.

Jauhetut silakkapihvit maistuivat minullekin. Päällä oli perinteiseen tapaan ruisjauhoja. Kun silakat oli murjottu jossain koneessa, kaikki kalan osat olivat yhtenä kiinteänä mössönä, lasten ei tarvinnut yökkiä pikkuruotoja ollenkaan.

Jauhetut silakkapihvit kannattaa lisätä kaupungin ruokalistaan.

Pihvien ohella tarjottu punajuurisipulisalaatti oli melkoisen raju yhdistelmä. Oppilaat ottivat salaattia aika vähän, osa jätti senkin lautaselleen. Maku oli ristiriitaisen voimakas myös aikuiseen makuun, mutta pitää muistaa, että kouluruokailun yksi tavoite on tutustuttaa lapset eri makuihin.

Perunamuusi on kaikkien lasten suosikki.

7 kommenttia:

  1. Awesome Enkeliporsas! Tätä panosta kouluruokailukeskustelu tarvitsee.
    Tuosta kouluruokailuntuottamiskulujen yhtäläisyydestä täytyypi ottaa enemmän selvää. Keskuskeittiöhankkeita katsellessa on tullut näkemyksestäsi eriävä tunne.

    VastaaPoista
  2. Silakka on rasvainen kala, jonka dioksiinipitoisuudet ovat korkeita.

    http://www.environment.fi/default.asp?node=20174&lan=fi

    VastaaPoista
  3. tutkija...

    silakkaa on ruokana harvoin, niin koulussa kuin kodeissa...

    VastaaPoista
  4. maarit...

    Oleellista kouluruuan tuottamisessa lasten kannalta on, kuinka paljon rahaa per annos laitetaan itse ruoka-aineisiin.

    Kunnissa on suuria eroja. Kun viimeeksi näin lukuja, niin panostus per annos vaihteli jostain noin 60 sentistä vähän yli euroon.

    Jossain kunnassa panostettiin ruoka-aineisiin puolet vähemmän kuin jossain muussa kunnassa!

    On selvää, että 60 sentillä on pakko rakentaa ruokalistaan useitakin välipäiviä, "mehukeittopäiviä".

    Työn ja kuljetus- ym. kustannusten osuus per ruoka-annos on merkittävä.

    VastaaPoista
  5. Meillä on nyt kokemusta kahden kunnan kouluruokailusta ja omassa kunnassa maistui ruoka sekä ala- että yläkoulussa, ainoastaan kehuja kuului. Lukion ruokaakin syövät, mutta haukkuvat - pitäisis päästä maistamaan. Mietin mahtaako tuossa iässä vielä ympäristö vaikuttaa ja olen vähän sitä mieltä, että ehkä siinä ruoassa tosiaan on vikaa. Mistäs sen tiedon löytää minkä verran ateria kussakin kunnassa maksaa - löytyisikö siltä puolelta selitys?

    VastaaPoista
  6. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2010/08/1170864/kouluaterian-hinta-vaihtelee-alle-15sta-yli-8-euroon

    Löysin MTV:ltä:

    Kouluruokailun hinta vaihtelee huomattavasti eri puolilla Suomea. Halvimmillaan peruskoulun lounas maksaa alle puolitoista euroa, kalleimmillaan yli kahdeksan euroa.

    Kalleinta kouluruoka on pienissä kunnissa, joissa kyläkouluilla on omia keittiöitään. Halvimpia hinnat ovat siellä, missä ruuanvalmistus on keskitetty.

    Pienistäkin kaupungeista esimerkiksi Kalajoella parintuhannen oppilaan ruoka tehdään enää kolmessa keittiössä.

    Suurin osa Suomen kunnista valmistaa kouluaterian parin euron hinnalla.

    Enkeliporsas:

    Isot hinnat on varmaan pikkukunnista,mikä on ymmärrettävää.

    Kuka tahansa pystyy laskemaan, että 1,5 eurolla ei pystytä tekemään hääviä ruokaa. Lue: 50 senttiä ruoka-aineisiin plus euro muuhun.

    Vantaa veti viimeeksi kouluruuan pohjat, mikäli ajatellaan kouluruuan yksikköhintaa.

    VastaaPoista
  7. Hienoa, että tänne on saatu keskustelua. En ole itse kouluruokailun tuottamisessa mukana, joten siteeraan seurantaani osunutta kommenttia Aki Wahlman:lta: "Olisi puhuttava kokonaiskustannuksista. Sillä vaikka kouluruokailuun laitettaisiin puolet enemmän resursseja, niin ei ole varmaa miten paljon se lisäisi kuluttajien kokemaa miellyttävyyttä. Enemmän tulisi katsoa kokonaisuutta. Keskuskeittiömalleillakin voidaan toteuttaa kuluttajia miellyttävää hyvälaatuista ruokaa kun pystytään panostamaan suunnitteluun ja tekijöihin paremmin." lisää blogissani: http://kouluruokatietopankki.blogspot.com/2011/11/kouluruoka-katettuna-vol-2.html
    Aki Walhman muuten kommentoi samassa ohjelmassa (1:27:00) niistä kasvimössöistä, mistä lupasin Enkeliporsaalle kommentoida lisää. Kuitattakoon se nyt näin.

    VastaaPoista