keskiviikko 31. elokuuta 2011

Tuhotöitä Jakomäessä ja puita nurin Tukholmassa

Juuri kun pääsin kehumasta Helsinkiä...

(Pitäiskö minun maksaa 3 euroa kuukaudessa lisää Hesarin digiversiosta? Kun ostan sen himoitun iPadin, maksan varmasti.)

Hesarin paperiversiosta:

HS 29.8.

Jakomäen peruskoulun alakoulurakennuksessa opiskelee nyt myös 200 yläkoululaista.

Yläkoulun rakennuksen ilmanvaihtokonehuoneeseen murtauduttiin elokuun alussa, ja huoneen vesipiste jätettiin auki.

Noin kaksi viikkoa ennen koulujen alkua tehty tuhotyö aiheutti vesivahingon, jonka korjaustyöt pakottivat yläkoulun siirtymään muualle.

"Aika toimia oli lyhyt, mutta siihen nähden kaikki sujui hyvin. On valtava rasitus aloittaa koulutyö tällä tavalla, ja henkilökunnalta on vaadittu yhteen hiileen puhaltamista", kertoo Jakomäen peruskoulun rehtori Ulla-Maija Vähäsarja.

Aivan järjetöntä ilkivaltaa...

Eilen kirjoitin Helsingin noudattamasta syrjäytymisen ehkäisystä eli positiivisesta diskriminaatiosta, ja nyt on tapahtunut tällaista. Olen aivan varma, että juuri Jakomäen koulu on saanut ko. rahallista tukea.

Lähiön elämän sykli on selkeä. Rakennus- ja alkuvuosina ilmenee paljon ongelmia, ilki- ja väkivaltaa, työrauhaongelmia kouluissa. Pikkuhiljaa ongelmat vähenevät, kunnes lähiö on mukava paikka asua.

Kymmenisen vuotta sitten tutkittiin lasten viihtyvyyttä erilaisissa asuinympäristöissä:

1. pikkukaupungit
2. lähiöt
3. suuret keskustataajamat
4. maaseutu

Tulos yllätti monet. Lapset ja nuoret kaipaavat kavereita ja harrastuksia. Pikkukaupungeissa ja lähiöissä sekä kaverit että harrastukset ovat lähellä. Maaseudulla kaikki on vähintään mopomatkan päässä.

"Ennen vanhaan", kun Jagis oli vastarakennettu nuori lähiö, siellä tapahtui kaikenlaista ikävää. Nyt en ole pitkään aikaan kuullut sieltä mitään negatiivista. Taloja on remontoitu mukaviksi asua ja ihmiset viihtyvät.

Oikeastaan tämä "vesivahinko" ei ole mikään tihutyö, vaan selvää terroria. Toivottavasti myyrät saadaan kiinni ja vastuuseen.


YLE Areena 31.9.

Vanhat puut ilkivallan kohteena Tukholmassa

Käräjille pääsee vaikka puista - ainakin Ruotsissa.

Ruotsissa on poliisitutkinnassa useita tapauksia, joissa kansalaiset ovat tuhonneet vanhoja puita esimerkiksi järvimaiseman vuoksi. Vahingonkorvausvaateet ovat muhkeita, kun puita kiinteistön arvon korottamiseksi hävitetään muualtakin kuin omalta tontilta.

Tukholmassa myrkytettiin arvopuita, harvinaisia salavia, näköalan takia. Ihmeelliseksi tapaukset tekee, etteivät kaadetut puut sijaitse kaatajan maalla, vaan yleisessä puistossa.

Pikkutunneilla hiivitään poraamaan puiden tyviin reikiä, joihin ruiskutetaan tappavaa myrkkyä. Aineet ovat niin voimakkaita, että maaperä joudutaan myöhemmin puhdistamaan.

Vastaavaa on tapahtunut myös Suomessa. Espoon kaupunki on tehnyt hienon päätöksen. Kaikkia rantoja ei rakenneta, vaan asutuksen ja meren välissä säilytetään vihreä kaistale ja rantoja pitkin kulkee kävely- ja pyörätie.

Eikös joku pösilö Espoossakin ole kaatanut moottorisahalla puiston puita näköalansa takia.

Nykyitsekyydellä ei ole mitään rajaa. Elämme sairasta itsekkyyden aikakautta.

1 kommentti:

  1. Olin nuori virka nainen seitsemänkymmnetäluvulla. Jäin yksinshuoltajaksi. Sain poikani 4 v. kanssa Jakomäestä vuokra-asunnon, juuri noista nyt purkutuomion saaneista taloista. Olin kovin nuori kaksikymppinen ja kävin töissä opiskelin ja suikaloin kodin, koulun, mummon , jonka perhe onneksi otti osaa pojan huoltoon, väliä. Välillä olisi pitänyt huomioida lastakin. Tänään kuusikymppisenä ihmettelen miten tuo arjen pyörittäminen oikein onnistui. Tansseissa tuli välillä käytyäkkin. Asuinpaikkani Jakomäki sai aina ihmetyksiä, kuinka siellä voi asua, hyi ja leimasi tietty minutkin samantien. Mollaaminen median kautta ei ole vieläkään loppunut. Se on ikävää, Moninkertainen häpeä. Paikka oli kuitenkin äärettömän rauhallinen sanoisin liiankin rauhallinen, vaikka tietty en viettänyt paljon aikaani siellä muutakuin kotinurkissa. Asunto oli pohjaratkaisultaan hyvin toimiva kaksio läpitalon huoneisto, maisemat mahtavat kalliolta.. Siis lopettakaa jo ihmeessa mollaaminen ja mielleyhtymä, jota joskus myös kuulin Jakomielimäki,, toivoinkin silloin, että nimi olsis esim. Jaakonmäki,, kiviä ja kalliota oli paljon joten se nimi olisi ollut parempikin vaihtoehto..

    VastaaPoista