Likaista peliä

Vantaalla on Suomen halvin oppilas jo ennestään, ja vielä kiristetään.

Toisin kuin julkisuudessa on väitetty, opettajien virkoja vähennetään rutkasti. Kunta sanoo, ettei opettajia irtisanota. Todellisuudessa homma kävi niin, että kouluille annettiin niin ahdas budjetti, että rehtorit joutuvat tekemään likaisen työn.

Kun opetusryhmiä joudutaan yhdistelemään, niin joku opettaja jää ilman töitä. Samalla luokkakoot kasvavat järkyttävästi.

Esim. omassa koulussani yhdistettiin kakkos- ja kolmosluokka, yksi opettaja pois. Jouduttiin tekemään kolme isoa ekaluokkaa ( a' 26 oppilasta) neljän sijasta, toinen opettaja pois. Lähiyläkoulussa loppuu 8-9 opettajalta työt, ja luokkakoot nousevat samalla noin 26:een, mikä on varman Suomen ennätys sekin.

Olisi kiva tietää kunnan todelliset opettajien vähennysluvut, mutta eihän täällä Vantaalla opettajia irtisanota, eihän? Kunnalle on palkattu oikein tiedottaja toitottamaan tätä ilosanomaa, ja häntä komppaa kaupunginjohtajamme, ja julkinen sana menee tähän halpaan.

Kysymys: Miksi valtio ei tee mitään? Miksi heikkoa kuntaa, joka on jo pohjalla, ei auteta?

Vantaa on itseasiassa maksumies, vaikka on samalla rutiköyhä. Täältä valuu verovaroja pohjoiseen, jotain on mätää silloin laskentamalleissa.

Tasa-arvoisesta opetuksesta Suomen maassa ei voi enää missään nimessä puhua.

Todellisuus Vantaalla on aivan erilainen kuin pääosassa Suomen kuntia. Luokkakoot ovat ylisuuret. Kun muun maan luokkakokojen keskiarvo on 19 oppilasta, minä alan opettaa ensi lukuvuonna vähintään 26 oppilaan ekaluokkaa! Joku voi vielä muuttaa lisää, ja aina joku oppilas jää ottamaan vauhtiakin eikä pääse toiselle luokalle. Luokka-avustajasta ei ole hajuakaan, koulussamme heitä ei riitä kuin erityisluokille.

Voi olla, että jako- tai tukitunteihin tullaan vielä puuttumaan. Kunnan kustantamista kerhoista tullaan varmaan luopumaan.

(pikkufinessi: koulussamme luokille 3.-6. riittää koulutarvikkeisiin rahaa noin 7 euroa / oppilas, esim. kelvolliset väriliidut maksavat suurinpiirtein saman verran / rasia)

Inferno.

Järjen sanaa

HS 14.4.

Oppimisen ongelmia pystytään ennakoimaan neuvolassa jo neljävuotiailla lapsilla. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan leikki-ikäisille tehty neurologinen Lene-arvio ennusti hyvin esimerkiksi lukemiseen, kirjoittamiseen ja matematiikkaan liittyviä oppimisvaikeuksia.

Tukea päästäisiin tarjoamaan sitä tarvitseville lapsille mahdollisimman varhain ja iänmukaisesti kehittyneiden määräaikaistarkastuksia voitaisiin puolestaan keventää neljännen ikävuoden jälkeen.

Taas tullaan samaan käsitteeseen, varhainen puuttuminen. Samalla, kun puhutaan lapsen edusta, puhutaan myös valtaisista säästöistä.

Lene-arvio on syytä tehdä kaikille lapsille, jotta heitä päästään auttamaaan mahdollisimman varhain esim. esikoulussa. Testi ei mittaa varsinaisia tarkkaavaisuuden häiriöitä, mikä ei ole ongelma. Ne häiriöt opettaja näkee heti.

Kuunnelkaa opettajia ja muita asiantuntitijoita, elämä helpottuu ja oikeaoppisia säästöjä tulee.

Harhaanjohtavaa uutisointia

Vantaan Sanomissa ja Helsingin Sanomissa kirkuvin otsikoin esitetään, että Vantaalla ei lopeteta opettajien virkoja.

Kyllä vaan lopetetaan. Monessa koulussa luokkia yhdistellään ja silloin virkoja ei täytetä. Se vain käy kätevästi, kun joku opettaja on esimerkiksi äitiyslomalla. Omassa koulussani on juuri näin.

Ja muutenkin julkisuudesta tulee selllainen kuva, että Vantaalla koulutoimi ei säästäisi. Mitä puppua! Lähes kaikessa säästetään, oppikirjoissa ja -tarvikkeissa, ruuassa, avustajia ei palkata, jako- ja tukitunteja vähennetään jne.

Uusin tieto on, että kanslistien virkoja tultaisiin vähentämään sillä tavalla, että yksi kanslisti hoitaisi kahta koulua. Rehtorit Vantaalla ovat ylikuormitettuja, sillä viraston henkilökunta on minimissä. Moni tehtävä on siirtynyt virastosta rehtoreille, ja nyt vielä kanslistin työt?

Luulen, että kohta tulee rehtorikato, ketä enää moinen virka kiinnostaa?

KiVa koulu

HS 9.4.

Koulukiusaamiseen puuttuva KiVa koulu -hanke on herättänyt valtaisan kiinnostuksen kouluissa. Turun yliopiston mukaan hankkeeseen ilmoittautui ensi syksyksi noin 1 800 koulua, joista noin 1 400 pääsee mukaan.

KiVa koulu on opetusministeriön rahoittama ja Turun yliopistossa kehitetty hanke, jonka tarkoituksena on vähentää ja ehkäistä ennalta kiusaamista peruskouluissa. Ohjelmaan kuuluu muun muassa oppitunteja ja verkkomateriaalia.

Tulosten mukaan, ne koulut, jotka ovat jo osallistunet hankkeeseen, ovat saanet apua kiusaamisen estämiseen. Sinänsä se, että ylipäätään herätään ajattelemaan kiusaamiseen estämistä, auttaa.

Oma kouluni lähtee tänä lukuvuonna mukaan KiVa koulu - hankkeeseen. Koulutus alkaa ensi viikolla, ja meiltä paikalle lähtee kolme opettajaa, minä olen mukana. Odotan paljon hankkeelta.

Tärkeää on, että ihmiset tunnustavat, että kiusaamista tapahtuu. Asian kieltämisellä ei pitkälle pötkita, tuskin maailmanhistoria tuntee yhtään opinahjoa, jossa ei jonkinlaista koulukiusaamista ole esiintynyt.

Luulen, että kiusaamisen määrä ei ole kasvanut, vaan ongelma on nyt nostettu pinnalle. Omana kouluaikanani 1960-70 luvuilla koulukiusaaminen oli paljon rajumpaa, eikä siihen puututtu millään tavalla. Väkivalta oli silloin raaempaa ja suorempaa.

Onneksi nyt puututaan.

Ainejako uusiksi

HS 3.4.

Oppiaineiden tuntimääristä peruskoulussa ryhdytään taas taittamaan peistä tosissaan, kun niin sanottu tuntijako uudistetaan.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) kertoi perjantaina panneensa työryhmän valmistelemaan uudistusta, josta valtioneuvoston on määrä päättää 2011.

Kohta alkaa mieletön ainejärjestöjen lobbaus. Rintamalinja tulee kulkemaan kuten aina, matemaattisluonnontieteelliset aineet vs. kielet.

Sivustakatsojina ovat humanistiset- ja taideaineet. Nykytrendin mukaan melko varma häviäjä on taideaineet.

Voi olla nyt, että liikunnan osuutta tullaan lisäämään, niin rapakunnossa suomalaisnuoret ovat kaikkien tutkimusten mukaan. Opettajien arkihavainnot tukevat vahvasti tätä käsitystä myös.

Itse olen ajatellut jo pitkään, että peruskoulussa oppilaan koulupäivän voi aivan hyvin luokilla 5.-9. nostaa kolmeenkymmeneen tuntiin. 25 tunnin päivät ovat mielestäni lekkeripeliä.

Mutapaini tuntijaosta alkakoon!

Varhainen puuttuminen

Yle 3.4.

Uuden tutkimustiedon mukaan kouluiässä ilmenevä aggressiivinen käyttäytyminen on merkitsevä riskitekijä myöhemmän fyysisen aggressiivisuuden kannalta.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan keski-ikäisten fyysistä aggressiivisuutta voidaan selittää osittain suoraan kouluiän aggressiivisuuden perusteella. Havainto koskee niin naisia kuin miehiä sekä Suomessa että Yhdysvalloissa.

Varhainen puuttuminen voi kääntää kehityksen suunnan.

Esikoulun- ja peruskoulun alaluokkien opettajia kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Aggressiivisen käytöksen varhainen havainnointi on helppoa.

Ongelma on, että opettajien havaintoja ei kuuntele juuri kukaan. Päättäjille asia näyttää olevan yhdentekevä. Ihmetellään vain, kun vankilat pullistevat eritasoisia väkivaltarikollisia.

Uusimpien tietojen mukaan ns. lomalta palaamatta olevia vankeja on niin paljon, että jos kaikki palaisivat "kotiin" samaan aikaan, vangit eivät mahtuisi Suomen vankiloihin. Ei siis "kannata" pitää suuretsintöjä.

Suomessa on eniten väkivaltarikollisia, jos ajatellaan sitä viiteryhmää, mihin me kuulumme, Pohjoismaat ja muutama sivistynyt Keski-Euroopan maa.

Viime aikoina on voitu lukea aivan käsittämätttömiä perhetragedioita, mies tappaa vaimonsa ja sitten perheensä. Tänään sai tuomionsa mies, joka puukotti viisivuotiasta poikaansa.

Veikkaan, että väkivalta jatkaa kasvuaan Suomessa.

Tämä ei aprillipila

HS–STT 1.4.

Joka kolmas opettaja kertoo olevansa sairaana töissä useita kertoja vuodessa. Opettaja-lehden kyselyn mukaan opettajat tulevat töihin tunnollisuuttaan, mutta myös siksi, etteivät he halua sysätä luokkaansa sijaiselle.

Sairauslomapäiviä opettajalle kertyy keskimäärin vuodessa yhdeksän, erikoisopettajille 12 ja lastentarhanopettajille 17 päivää. Koulujen siivoojat sairastavat noin 30 päivää vuodessa, monissa muissakin kunta-alan ammateissa noin 30 päivää on tavallinen luku.

Erot ovat selvät eri ryhmien välillä.

Ykkösyy ilmiöön on varmasti tunnollisuus. Opetusala on naisvaltainen ala, ja kouluissa ja yliopistoissa kilpailutetuista naisopettajista on kouliintunut jopa ylitunnollisia ihmisiä.

Opetttajat kasaavat helposti oppilaiden ja kotien ja koko yhteiskunnan ongelmat omille pikkuhartioilleen.

Jossain vaiheessa ihminen sitten kaatuu kunnolla. Naisopettajienkin pitäisi muistaa aina välillä "relata". Koulu ja se luokkahuone eivät ole ainoita paikkoja maailmassa. Luokkahuoneen ulkopuolellakin on elämää. Ja se opetussuunnitelmakaan ei ole mikään orjakontrahti.

Tehdään, mitä voidaan, ja se on siinä.

Kilometritehdas

Kevät lähestyy, opetustointa koskevat päätökset pitkitetään aina kevääseen, opettajien kesälomien alkuun. Luullaan, että lomilta opettajat eivät viitsi puuttua asioihin.

Näin toimitaan aina myös Vantaalla. Mutta aina kesää seuraa syksy.

On ilmeistä, että Vantaalta tullaan lopettamaan 100 opettajan virkaa.

Asian julkistamista pantataan loppuun asti työnantajan sovitun taktiikan mukaan. Jotain muutakin tulee tapahtumaan. Luokka-avustajat? Luokkakoothan on jo kouluissa nostettu maksimiin ensi lukuvuoden papereissa.

Näin se käy.

On outoa, että kunnan työntekijät pistetään aina maksumiehiksi. Kunta on kuntalaisten yhteinen bisnes. Miksei sitä kunnallisveroa voida nostaa?

Ulkoistettua lastenkasvatusta

Yle 30.3.

Suomessa 7 - 10-vuotiaat koululaiset ulkoilevat selvästi vähemmän kuin samanikäiset muissa maissa.

Suurimmat syyt lasten sisälle jäämiseen ovat vanhempien mukaan ehtimisen ja jaksamisen puute. Myös lasten television katselu ja videopelien pelaaminen ajavat ulkoilun edelle.

Suomalaisvanhemmat vetovat muita useammin myös huonoon säähän.

Ulkoilututkimus kertoo myös, että lasten perinteiset pihaleikit, kuten tervapata ja kirkonrotta, ovat jäämässä historiaan. Pelien sijaan lapset harrastavat vapaata peuhaamista.

Jotenkin joskus tuntuu, että välitämmekö me oikeasti lapsista. Kiva niitä on hankkia ja saada, mutta välittämisen suhteen on niin ja näin. Vauvoja on hauska esitellä sukulaisille ja ystäville, mutta siihen monella se välittäminen voi jäädä.

Olemmeko me ulkoistaneet lasten kasvatuksen, tarhaan, esikouluun ja kouluun ja amen?

Samanlaisia ulkoistamisen välineitä ovat televisio ja tietokoneet ja konsolipelit. Lapsi on mutkaton ja rauhallinen koneen ääressä, eikä häiritse vanhempia turhilla kysymyksillä tai metelöinnillä. Vanhemmat saavat vapaasti luoda ja toteuttaa itseään, tai sitten vain juoda muutaman pullon keskiolutta iltaan kohden.

Somaa lapsille ja aikuisille, ihania perheohjelmia tanssia tähtien tapaan tai hymyä pyllyyn.

Tästäkö on kysymys?

Opettajana olen huomannut lasten fyysisen kunnon laskemisen. Kilometrin kävelylenkki normaalivauhdilla kuutosluokkalaisille on jo liikaa.

Välitunneiksikin jo huudetaan välituntileikittäjiä, koska lapset eivät todellakaan osaa ryhmäytyä leikkeihin. Asun urheilukentän vieressä, hyvin harvoin näkee enää kaveriporukoiden jalkapallon tai jääkiekon peluuta. Usein hyvin hoidettu kenttä on tyhjänä.

Julkisen vallan heitteillejättöä 2.

HS 27.3.

Presidentti Halonen halusi tulla Vantaalle tutustumaan maahanmuuttajien opetukseen.

"Siinä Vantaa on edelläkävijä", mainostaa kunnan viestintäjohtaja Antti Kuusela. Hän seisoo koulun pihalla pienen matkan päässä Paajasen ja Väyrysen takana.

Kunnan viestintäjohtajan toimenkuvaan kuuluu asioiden kaunistelu.

On totta, että Vantaa on ollut edelläkävijä maahanmuuttajien opetuksessa. Nyt ollaan pahasti jälkijunassa. Resursseja ei kertakaikkiaan ole riittävästi.

Luokkani opilasmäärä on 25, joista kuusi on maahanmuuttajia. Minulla ei ole avustajaa luokassa.

Tällä hetkellä tilanne valmistavan opetuksen suhteen on katastrofaalinen. Tiedän tapauksia, että oppilas on tullut Suomeen 12-13 vuotiaana, ja vajaan lukuvuoden valmistelun jälkeen hänet on jo siirretty ns. normaaliin luokkaan. Siellä oppilas istuu.

Oppilas on ollut vuoden Suomessa. Hänen pitäisi osata kohtuullisesti suomea ja englantia, ja seuraavana lukuvuonna yläasteella oppilaalle tulee vielä ruotsi. Lisäksi oppilaan oman kielen taitoja on vahvistettava koko ajan.

Toistan: Oltuaan vuoden Suomessa, oppilaan on hallittava neljää kieltä! Mitään armoa ei tunneta, seiskalla oppilaan on hilattava itsensä sinne ruotsin kielen tunnillekin.

Valmistavan opetuksen kestoksi olisi lailla määriteltävä kolme vuotta. Kuka luulee, että kahta uutta kieltä voitaisiin omaksua vuodessa? Ja heti perään yläasteella sitä kolmatta?

HS 27.3.

Kello on puoli kymmenen torstaiaamuna. Kaupunginjohtaja ja rehtori seisovat pikkukengissä Vantaan aikuisopiston pääovien edessä Tikkurilassa. Aurinko paistaa, ja molempien hengitys höyryää. Kumpikaan ei puhu mitään. Kohta tapahtuu selkeästi jotain jännittävää.

Huh, huh!

Presidentille, Paajaselle ja kunnan viestintäjohtajalle:

Tulkaa ns. normaaliin luokkaan, missä on pari vuodessa pikasopeutettua uutta maahanmuuttajalasta. Siinä olisi teille oikeaa jännitystä.

Tervetuloa!

Lasten yksinäiset iltapäivät

HS 26.3.

Lasten ja nuorten yksinäisyys iltapäivisin näkyy Mannerheimin Lastensuojeluliitolle tulevissa puheluissa. Pienimmät koululaiset soittavat vapaaehtoisille kaikkein eniten, ja suurin osa heistä haluaa vain kertoa päivittäisiä kuulumisiaan jollekin aikuiselle.

"Lapsen kokemus yksinäisistä iltapäivistä jää helposti aikuiselta huomaamatta, koska lapsi oppii tyytymään olosuhteisiin", sanoo Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päällikkö Anne Ryhänen.

Lapsi kaipaa turvallista iltapäivää, aikuisen läsnäoloa. Kaikissa kunnissa ei ole järjestetty kunnolla 1.-2. luokkalaisten iltapäivähoitoa. Monessa kunnassa iltapäivähoito on jätetty amatöörien hoidettavaksi, lapset eivät sellaisissa kerhoissa viihdy. Ryhmät ovat usein ällistyttävän suuria ja toimivat pienissä, epäasiallisissa tiloissa.

Myös isommat lapset tarvitsevat aikuista iltapäivisin. Säästökunnissa on leikattu kerhot pois.

5.-9. luokkalaisten koulupäivien pituudet ovat kansainvälisesti ajatellen lyhyet. Omassa koulussani 5.-6. luokkalaisilla on vain 25 oppituntia viikossa, mikä on vähän. Aivan hyvin kouluviikon pituus voitaisiin venyttää kolmeenkymmeneen oppituntiin.

Parhaiten se kävisi lisäämällä liikuntaa, yksi tunti päivää kohden. Myös kerhotoiminta on palautettava kunniaan, shakkikerhoja joka kouluun.

Unta pollaan!

YLE 24.3.

"Kiihkeä elämänrytmi ja levoton elämäntapa kotona voivat aiheuttaa lapselle unettomuutta ja väsymystä. Väsynyt lapsi on levoton.

Etelä-Saimaan keskussairaalan lasten psykiatriselle osastolle tuodaan päivittäin rauhoittumaan lapsia, jotka häiriköivät pahasti koulutunneilla. Lapsen tilanne kartoitetaan ja voi johtaa jopa useiden kuukausien mittaiseen hoitoon osastolla."


Opettajia ei yllä oleva uutinen yllätä. Ainoa yllätys on, että Etelä-Saimaan keskussairaalaan saadaan päivittäin lapsia psykiatriselle osastolle hoitoon! Ainakaan Vantaalta lapsia ei saada hoitoon kirveelläkään. Jonot sairaaloihin ovat infernaaliset.

Minua on jo pitkään ihmetyttänyt uusavuttomuus, joka on levinnyt kaikkialle, koteihinkin. Luulisi, että lapset laitetaan ajoissa nukkumaan tai, että esim. tietokoneiden ja muiden pelien ja vempaimien käyttöä valvottaisiin. Arkijärjellä ajatellen, luulisi olevan selvää, että myös lasten kotiintuloaikoja syynättäisiin.

Koulussa lasten unettomuus näkyy, pienillä lapsilla juuri levottomuutena, isoilla vetämättömyytenä, loikoillaan pulpetissa. Olen joskus puuttunut asiaan ja kertonut ongelmasta vanhemmille, ja mitään ei tapahtunut. Sama veltto meno jatkui.

Antakaa lasten nukkua. Nukkuessaan lapsii kasvaa ja oppii.

Kuopio kuriin!

HS 21.3.

"Opettajien lomautukset johtavat Kuopiossa useissa kouluissa kevätjuhlien perumiseen tai siirtämiseen, kertoo Savon Sanomat.

Kuopion kaupunki päätti maaliskuun alussa lomauttaa henkilöstöään kahdeksi viikoksi 6,4 miljoonan euron henkilöstösäästöjen vuoksi. Lomautuksia on nyt luvassa 33 peruskoulussa. Kahdeksan niistä joko peruu perinteisen kevätjuhlansa kokonaan tai siirtää juhlia."

On se kumma, kun tätä lomautusasiaa ei haluta järjestykseen! Miksi valtiovalta ei tee mitään?

Lain opettajien lomautusten suhteen pitää olla selkeämpi. Lomauttavia kuntia on rankaistava kovalla kädellä esim. ottamalla takaisin kaikki kunnan saamat valtionavut.

Sivistysvaltiossa koulunkäynti on lasten perusoikeus.

Minua hävettää.

Lukitut oppilaslokerikot - huumeiden kehto?

Olin eilen iltapäivällä turvallisuuskoulutuksessa. Meille esitetiin Vantaan koulujen uutta kriisinhallintaohjelmaa. Tätä ennen joka koululla on ollut omansa, nyt halutaan yhtenäiset ohjeet, mikä on hyvä.

Ohjelman esitteli entinen poliisi, joka toimii sivistysvirastossa turvallisuusasiantuntijana. Hänen antinsa oli selkeää. Olin hyvin tyytyväinen esitettyyn uuteen ohjeistoon.

Yksi asia jäi minua vaivaamaan pahasti - lukioiden ja ylä- ja ammattikoulujen oppilaskohtaiset lukittavat lokerot.

Turvallisuusasiantuntijamme kertoi, että lokerot kuuluvat kotirauhan piiriin.

Koulun edustaja ei saa avata kaappia, vaan paikalle pitää kutsua poliisi. Silloinkin pitää olla raskaat syyt. Huumeiden tai alkoholin hallussapito eivät ole sellaisia syitä. Huumeiden välittäminen tai aseen hallussapito ovat.

Tämä tarkoittaa sitä, että koulussa saa huoleta säilyttää alkoholia ja huumeita omaan käyttöön, ja vaikea sitä välittämistäkään on aina todistaa. Ei ihme, että joissakin kouluissa on melkoinen huumeongelma.

Onko yksityisyyden suoja mennyt jo liian pitkälle?

Koulutuksessa eräältä rehtorilta tuli loistava ehdotus:

Ennen kuin kaapit luovutetaan oppilaille, heille annetaan lomake allekirjoitettavaksi, missä annetaan lupa kaappitarkastukseen. Muuten kaappia ei saa.

Olisi kiva tieää jonkun juristin mielipide asiasta.

Espoo ei tule säästämään opetuksesta

"TIEDOTE 9.3.2009 Espoon kaupunki

Espoon vuoden 2009 talousarvion säästöistä neuvottelutulos: Opetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen taso turvataan

Koulujen tuntiresursseihin ei puututa. Ratkaisulla varmistetaan opetuksen nykyinen korkea taso sekä tukiopetuksen ja kerhotoiminnan jatkuminen ennallaan. Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon rahoitus turvataan."

Aikamoinen yllätyspäätös. Hyvä Espoo! Minä olin aivan varma, että kouluista tultaisiin leikkaamaan paljon pois.

Toivottavasti tämän tiedotteen sisältö tulee pitämään kutinsa myös todellisuudessa. Espoon opettajien ammattiyhdistyksen sekä koululaisten isien ja äitien on syytä seurata, että opetuksesta ei tulla säästämään, kun näin on kerran luvattu.

Vantaalla säästötoimet ovat jo arkipäivää. Kuntien taloudellinen lähtötaso on erilainen, siinä se pikkuero.

Kalapuikoja ja silakkaa

HS 9.3.

"Kalan syöminen vähintään kerran viikossa lisää teini-ikäisten poikien älykkyyttä, todistaa tuore ruotsalaistutkimus. Göteborgin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana liki 4 000 teinipoikaa. Kalan syöminen paransi tutkijoiden mukaan paitsi poikien kognitiivisia, myös verbaalisia taitoja.

"Yhteys säännöllisen kalansyönnin ja hyvien tulosten kanssa oli selvä", sanoi professori Kjell Torén ruotsalaiselle thelocal.se-nettisivustolle. Kalan syömisen ja älykkyyden yhteyttä ei ole pystytty tarkkaan selittämään.

Kalasta saatavilla monityydyttymättömillä rasvahapoilla uskotaan olevan kuitenkin merkittävä rooli aivojen kehittymisessä. Omega 3- ja 6-rasvahappojen uskotaan myös pitävän yllä aivojen toimintakykyä."

Aivan mieletön uutinen! Peruskoulun ruokavalioon on lisättävä rutkasti kalaa!

Otos oli laaja ja tutkimuksen tulos oli selvä. Kalaa pitää tarjota koulussa kaksi kertaa viikossa, niin eiköhän tulokset parane vielä entisestään. Sitä paitsi, kala on hyvää.Aivot vaativat rasvahappoja, omega-3- ja omega-6-rasvahappoja.

Uskokaa tai älkää, minäkin popsin joka aamu Möllerin omegakapseleita.

Alkoholisoituneiden äitien pakkohoito?

Katselin juuri äsken A-zoomia, missä aiheena oli FAS-lapset. FAS eli fetaalialkoholisyndrooma on oireyhtymä, jota tavataan raskauden aikana alkoholin toksisille vaikutuksille altistuneilla lapsilla.

Suomeksi sanottuna: äiti on juonut liikaa viinaa odotusaikanaan.

Ohjelmassa haastateltiin Miiaa, joka on synnyttänyt kolme lasta ja odottaa paraikaa neljättä lasta. Kolme ensimmäistä lasta on otettu huostaan ja elävät sijaiskodissa.

Tutkimusten mukaan vain 17 prosenttia FAS-lapsista selviää normaalin opetuksen mukana, muut tarvitsevat erityistä tukea. Lapset tarvitsevat lähes aina henkilökohtaisen avustajan ja opetussuunnitelman.

Eikö näille Miioille voida tehdä mitään?

On paljon puhuttu alkoholisti- ja huumeäitien pakkohoidosta. A-zoomia katsellessani en voinut olla ajattelematta, että selkeä hoitoonohjaus tai pakkohoito olisi syytä kehittää.

Tulevalla lapsella on oikeus tasapainoiseen elämään. Uuden ihmisen elämä on tärkeämpi kuin alkoholisoituneen äidin, ja kyllä sen pakkohoidon perimmäinen tarkoitus on auttaa myös alkoholisoitunutta äitiä.

Katoava luonnonvara - miesopettaja

HS 5.3.

"Opettajakunnan naisistuminen jatkuu.

Peruskoulun rehtoreista ja opettajista naisia oli jo 74 prosenttia. Maahanmuuttajien opettajista lähes 88 prosenttia oli naisia ja rehtoreistakin 42 jo prosenttia. Rehtoreissa naisten osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä."

Onko tasa-arvo käsitetty tahallaan väärin?

Kaiken maailman hallintoneuvostoissa sun muissa noudatetaaan tiukkaa kiintiöpolitiikkaa, jotta naisia saadaan päättäviin elimiin lisää.

Kukaan ei ajattele tasa-arvoa oppilaan kannalta, tai ei ainakaan uskalla sitä ääneen sanoa.

Onko oikein, että joku oppilas käy koko koulunsa ilman miesopettajia? Minkälainen ihmiskuva oppilaalle tällöin oikein tulee?

Naisopettajaenemmistössä ei ole mitään vikaa, kunhan jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielestäni peruskoulunopettajista pitäisi olla miehiä noin 35-40 prosenttia.

Paras keino "miehistymiseen" on opettajien palkkauksen nostaminen kilpailukykyiselle tasolle. Kunnon palkka on sekä nais- että miesopettajien etu.

Kauhistuttaa ajatella tilannetta, kun viimeisetkin suurta ikäluokkaa edustavat miesopettajat lähtevät eläkkeelle. Kymmenen vuoden päästä joka viides opettaja on enää mies, jos sitäkään.

Sääliksi käy lapsia.

Koulutuksellinen tasa-arvo - onko sitä enää?

Vantaan Sanomat 4.3.

"Sivistystoimen talousarvioon tehtiin tälle vuodelle yli 1,5 miljoonan euron leikkaukset.

Vantaan opettajien yhdistyksen mukaan nyt edellytetään vielä 4,6 miljoonan karsimista. Palkoissa tämä tarkoittaisi yli sadan opettajan vähennystä.

Opettajat pelkäävät, että leikkaukset saattavat vantaalaislapset ja -nuoret entistä eriarvoisempaan asemaan. Jo nyt oppilaskohtaiset määrärahat ovat Vantaalla selvästi pienemmät kuin muissa suurissa kaupungeissa.

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikköhinnat lasta kohden ovat Vantaalla noin tuhat euroa pienemmät kuin Helsingissä ja Espoossa. Lukiossa oppilaskohtainen yksikköhinta on jopa 2000 euroa naapurikaupunkeja pienempi."

Huh, huh!

Vantaalla luokkakoot tulevat kasvamaan entisestään. Keskinmääräinen luokkakoko Suomen peruskouluissa on 19 oppilasta. Vantaalla ovat suurimmat luokkakoot, keskinmäärin yli 23 oppilasta. Oman koulun ensi lukuvuoden luokkakoot on laskettu, keskinmäärin 25 oppilasta.

Keskiarvot eivät kerro kaikkea. Minä itse asiassa opettaisin melko mielelläni "keskiarvoluokkaa". Peruskoulun suurimmat luokat ovat 5.-6. luokilla, joita olen pääosin opettanut. Moni "viiskutonen" Vantaalla heiluu siinä 30 oppilaan molemmin puolin. Urani aikana vain kerran minulla on ollut oppilaita omassa luokassani alle viime vuotisen Vantaan keskiarvon eli alle 23 oppilasta. Silloin opetin ekaa luokkaa.

Voidaanko Suomessa enää puhua koulutuksellisesta tasa-arvosta?

Olisiko peruskoulutuksessa syytä siirtyä vahvempaan valtionohjaukseen? Määriteltäisiin selkeästi rajat: luokkakoot ja oppilaskohtaiset yksikköhinnat.

Loppuisi tällainen oppilaiden eriarvoistaminen ja määrärahoilla leikittely. Kamalinta on, että määrärahoista päättävät ihmiset, jotka eivät juuri mitään lapsista ja opetuksesta tiedä. Otetaan raha pois sieltä, mistä se on helpointa ottaa, eikä ajatella yhtään säästöjen tulevaisuuden vaikutuksia.

Tulee mieleen hölmöläisten maton pidennystalkoot, maton alusta leikataan ja loppuun liitetään. Koulutuksessa säästämällä sinne maton loppuun tullaan lisäämään tuplapala. Kalliiksi käy. Ennaltaehkäisy on aina halvempaa.

Vantaalla voidaan odottaa kovaa vanhempien liikehditää. Sitä on tapahtunut jo Rekolassa, vanhemmat saivat estettyä ylisuurten luokkien kasaamisen.

Vartijat käytäville ja kalterit ikkunoihin?

Aamulehti 27.2.

"Kun Sastamalan Sylvään koulun yhdeksäsluokkalaiset palasivat hiihtolomalta, oppilaiden yllätykseksi luokan oviin oli ilmestynyt ovisilmiä. Ja videokamerat valvovat siellä, minne opettajien silmät eivät näe.

Kouluturvallisuus on otettu tosissaan."

Jotenkin minulle nuo ovisilmät ovat jo liikaa. Ei kait kouluista aleta meilläkin tehdä vankilatyyppisiä amerikanmalliin?

Joillekin oppilaille ovisilmät voivat tuottaa jopa aggressiivisia reaktioita. Jos olisin murrosikäinen lapsi, en pitäisi ovisilmistä yhtään: Minuahan silloin kyylätään, eikä minuun luoteta. Ovisilmät ovat jo sisäistä valvontaa. Valvontakamerat koulun ulkoseinissä voidaan kokea suojana ulkoista uhkaa vasten.

Mutta entä ovisilmät, kulkukortit, huumetestit tai koulun ulkopuoliset pihoilla tai käytävillä käyskentelevät vartijat? Niillä vain syynätään koulun oppilaita. Tervekin nuori voi oikeutetusti nousta kapinaan moista toimintaa vastaan.

Kyllä meidän täytyy muutoinkin reagoida mahdollisiin uhkiin kuin ulkoisesti. Niin tehdään myös Sylväällä:

"Sylvään koulun rehtori Jari Andersson on vienyt varhaisen puuttumisen mallia kouluihin. Hänen mukaansa koulukiusaamisen ehkäisy pitäisi olla olennainen osa koulutyötä.

Sylvään mallissa jokaisesta kiusaamisesta, uhkailusta tai varkaudesta tehdään erillinen raportti. Kaavakkeessa oppilas selittää, mitä on tapahtunut ja kirjaa itselleen sopimisehdotuksen."

Kaikki käytännön opetus- ja kasvatustyössä olevat ihmiset painottavat juuri varhaista puuttumista. Apua on annettava silloin, kun sitä tarvitaan tai pyydetään.

Lantti varhaiseen vaiheeseen tuottaa myöhemmin yhteiskunnalle mukavaa korkoa. Säästö on ainakin hirmuinen.

Miksi meitä ei kuunnella?

Tietosuojamuuri

Yle 26.2.

"Jokelan koulusurmien tutkijaryhmä toivoo, ettei vaitiolovelvollisuus estä tiedonkulkua kouluissa silloin kun oppilaan mielenterveys järkkyy."

Koulun sisällä tieto pääasiassa kulkee, tai sitten se ei vain voi olla näkymättä. Koulun sisäinen oppilashuoltoryhmä, missä asioita usein käsitellään, on melko avoin yhteisö.

Ongelma on työskentely koulun ulkopuolisten tahojen kanssa esim. sosiaalitoimen edustajien kanssa. Vaitiolovelvollisuus tukahduttaa.

Olettamus:

On oppilas, jonka ongelmia käsitellään laajassa piirissä. Mukana ovat sosiaalitoimen edustaja, luokanopettaja, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, rehtori ja erityisopettajat. Kahdeksan asiantuntijaa.

Kaikki ovat työskennelleet oppilaan kanssa kauan. Ongelma on, että sosiaalitoimen edustaja istuu tuppisuuna, ei puhu mitään vaitiolovelvollisuuteensa vedoten. Tilanne on absurdi, kaikki tietävät, mistä on kyse, mutta ei päädytä mihinkään.

Melko suuri joukko kunnan asiantuntijoita istuu vaan. Tyhjää työtä. Palkka juoksee. Voi olla, että samalla kokoonpanolla istutaan toiste vielä saman lukuvuoden aikana.

Turhautunein ihminen on varmasti luokanopettaja, joka kohtaa oppilaan päivittäin monen tunnin ajan ja haluaisi, että asialle tehtäisiin jotain.

Jossain määrin oppilaan tietosuoja on liiallinen, mikä estää eri alojen asiantuntijoiden yhteistyön. Tietosuoja on joskus kuin muuri oppilaan auttamisen esteenä.

Kaipaan neulaa

Olen influenssan kourissa, kovaa kuumetta. Olen sairauslomalla koko viikon.

Säästöehdotus Suomen kunnille:

Rokottakaa ihmeessä kaikki opettajanne influenssaa vastaan. Rokotteet ovat halpoja ja ne voitaisiin helposti antaa kouluissa kouluterveydenhoitajan toimesta.

Säästö olisi melkoinen. Kun minä makoilen viikon kotona kuumehoureissani, kunnan on palkattava minulle sijainen. Sillä summalla rokotettaisiin monta opettajaa.

Mustelmilla

HS 12.2.

Suuri osa peruskoulun yläluokkien opettajista on joskus kokenut oppilaiden aiheuttamaa häirintää ja väkivaltaa, ilmenee Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen keskiviikkona julkistamasta verkkokatsauksesta."

Tyypilliset tilanteet, joissa väkivallan mahdollisuus on suuri:

- oppilaan rauhoittaminen
- kahden riehuvan tai tappelevan oppilaan väliin meneminen

Loukkaavaa käytöstä oppilaiden taholta on kokenut lähes joka toinen opettaja. Erityisopettajat kohtaavat väkivaltaa useammin kuin muut opettajat.

Olen itse miettinyt monta kertaa, kuinka minun pitäisi toimia, kun pitää mennä oppilaiden väliin konfliktitilanteessa. Lähes aina on puhe riittänyt. Hyvä komentosana on aina yksinkertainen: IRTI. Jos oppilaat jatkavat toistensa telomista, väliin on mentävä, jotta ei satu enää pahempaa.

Nykykoulussa on monia naisopettajia, joita oppilaat eivät tahdo uskoa tiukoissa tilanteissa. Ohje on, että silloin paikalle on kutsuttava esim. kouluisäntä.

Alakouluissa on jonkin verran lisääntynyt pienten lasten opettajiin kohdistama "sumea väkivalta". Oppilas toimii hetkellisen raivon vallassa, eikä pysty hillitsemään itseään. Voidaan heittää opettajaa saksilla tai taltalla.

Poliisit tai vartijat tai valvontakamerat amerikanmalliin eivät auta väkivallan ehkäisyssä.

Pitää puuttua ajoissa oppilaiden häiriökäyttäytymiseen. Avainasemassa ovat esikoulut ja alakoulun ensimmäiset luokat. Alkuun on satsattava.

Pleikkarin tikusta internettiin...

STT 10.2.

"Lähes puolet nuorista saa käyttää internetiä mielin määrin. Vanhemmat ovat asettaneet tiukat rajat netin käyttöön vain vajaalle kymmenesosalle suomalaisnuorista.

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisnuoret turvautuisivat muita eurooppalaisia harvemmin vanhempiensa apuun, jos kohtaisivat netissä uhkaa."

Tulos kuvaa aikaa. Ovatko suomalaiset ulkoistaneet lastensa kasvatuksen median käyttöön?

Koulussa ilmiö näkyy. Yläkouluista tulee viestejä, jotka kertovat, että osa oppilaista tulee kouluun kuin "nukkuneen rukous".

Jotkut ovat sitä mieltä, että koulun alkamisaikoja on myöhennettevä, koska lapset eivät saa riittävästi lepoa. Minä olen taas sitä mieltä, että nyt vaaditaan jonkinlaista vanhemmuuden ryhtiliikettä.

Ylivoimaisesti suurin osa nuorista on terveitä, mutta entä ne, jotka eivät ole? Miten täysin vapaa huuhailu internetin ihmemaailmassa vaikuttaa mieleltään epätasapainoisiin nuoriin?

Luulisi jo arkikokemuksen kertovan, että valvontaa tarvitaan. Kasvuiässä olevia lapsia ja nuoria on ohjattava terveisiin elintapoihin. Sitä varten vanhemmat ovat.

Juustohöylä siivuttaa

Unhola Terhi (9.2.2009 12:48):

Tiedotusvälineille

Sivistystoimi etsii säästökohteita yhdessä henkilöstön kanssa.

"Nykyiset säästötoimet, jotka näkyvät perusopetuksessa muun muassa luokkien yhdistämisinä ja jakotuntien vähentämisenä, johtuvat siitä, että vuoden 2009 budjetti edellytti jo alunperin säästötoimia erityisesti niiden koulujen osalta, joissa oppilasmäärä on laskeva.

Peruskoulujen tulot muodostuvat pääasiassa sen mukaan, kuinka paljon oppilaita koululla on. Jos koulun oppilasmäärä laskee, tulee myös vastaavasti koulun menojen pienentyä, jotta se pysyisi budjetissaan.

Osassa kouluista, joissa säästötoimia tehdään, on ollut käytössä pedagogisia hyviä käytäntöjä (kuten aineenopettaja alakoulussa), joihin niillä ei ole enää varaa nykyisillä määrärahoilla ja niistä joudutaan tässä tilanteessa luopumaan, toteaa va. perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo.

Nämä koulut eivät ole"kriisikouluja", jollaisiksi ne joissain yhteyksissä on nimitetty, vaan niissä talouden seurantaa ja suunnittelua johdetaan yhdessä tehostetusti, jotta budjetissa pysyminen on mahdollista."

Tiedotteessa todettiin lisäksi, että valtion lisäavustusta perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ei korvamerkitty. Todettiin, että se on mukana kaupungin kassassa muidentulojen kanssa. Lue: Rahaa ei kohdennettu niin kuin valtio tarkoitti.

Mielenkiintoista on, että alakouluissa luovutaan kokonaan aineenopettajista. Suunta sinänsä on oikea, mutta kyllä suurissa alakouluissa tarvitaan aineenopettajia englannin opetukseen. Tulevaisuudessa ei tule ongelmaa, koska koko ajan valmistuu lisää opettajia, joilla on ns. kaksoispätevyys, pätevyys opettaa sekä ala- että yläkoulussa juuri esim. englantia.

Se on varmaa, että luokkia tullaan yhdistelemään rajusti. Omassa koulussani ensi lukuvuonna luokkien 3.-6. luokkakoko tulee olemaan noin 30 oppilasta.

Monissa kouluissa joudutaan vähentämään jako- ja tukitunteja. Tuskinpa kerhojakaan paljon pidetään.

Samansuuntaisia säästökohteita tullaan käyttämään myös Helsingissä ja Espoossa. Samassa veneessä ollaan.

Torttusota

Vantaan Sanomat 4.2.

Pakkohan tämä oli tänne tuoda, ihan kuriositeettina, vaikka ei tällä tapahtumaketjulla varmaan valtakunnallista merkitystä ole. Joku voi ottaa koko jutun huumorinakin.

Oppilaan äiti:

"Koulun kuudesluokkalaisen tytön äiti on suivaantunut siitä, että koulu pakottaa kaikki kuudesluokkalaiset leipomaan kotona Runebergin torttuja koko koululle. Tortut on tuotava kouluun torstaina, kun koulussa vietetään Runebergin päivää.

Kuka ottaa vastuun, jos joku saa vaikkapa ruokamyrkytyksen tai allergisen reaktion?"

Rehtori:

"Mårtensdals skolan koulunjohtaja Ragni Lager-Nymanin mukaan torttujen leipominen on vapaaehtoista. Kyseessä on kaksikymmentä vuotta jatkunut perinne. Torttuja tarjoillaan Runebergin päivänä koulun aamunavauksessa.

Ei pidä paikkansa, että pakottaisimme lapset leipomaan. Luokassa kerrottiin asiasta ja kysyttiin halukkaita. Ei sen kummempaa. Tämä toimii samalla systeemillä kuin ennenkin. Ja tortuthan ovat kuumassa uunissa, Lager-Nyman kuittaa hygienia-asian."

Ruotsinkielisen opetustoimen johtajan mukaan torttuasia viedään jatkossa tulosalueen johtoryhmän käsittelyyn.

Tämä tarina kertoo ainakin sen, millaisia asioita nykykoulumaailmassa käsitellään. En tiedä itkeäkö vai nauraa?

Vanhempien herkkyys puuttua mitä erilaisimpiin asioihin on tulenherkkää. Toisaalta joitakin vanhempia lapsen koulunkäynti ei kiinnosta ollenkaan.

Kun koulujen johtokuntiin etsitään vanhempia, niin harva paikalle viitsii tulla. Yleensä ne, jotka tulevat, pääsevät automaattisesti johtokuntiin. Johtokunnan asema on tärkeä koulun ja kodin yhteistyön kannalta.

Nykyään vaaditaan paljon, mutta ei olla itse valmiita osallistumaan. Ikään kuin koulu olisi jonkinlainen ostopalvelu.

Koulun ja opettajien on velvollisuus tehdä yhteistyötä, mutta mitä tehdä vastahakoisille vanhemmille, jotka kieltäytyvät yhteistyöstä?

Muunneltua totuutta Vantaalta

HS 5.2.

"Kaupunginjohtaja Juhani Paajasen mukaan tavoitteena on säästää budjetoiduista menoista noin kaksi prosenttia. Rahana se tarkoittaa 20 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että ydinpalveluihin ei kosketa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok) lupaa, etteivät säästöt heikennä kaupunkilaisten palveluja."

Vantaalla valehdellaan.

Tiedän tarkaan, että kouluissa tullaan säästämään ja nipistämään palveluita. Luokkia yhdistellään, jako- ja tukitunteja vähennetään, kerhotunneista luovutaan...

Esim. Rekolan koulussa poistetaan jopa kielenopettajan virka, siivousta vähennetään ja kouluruokailun tasoa heikennetään entisestään. Sijaiskuluissa tullaan myös säästämään, joten oppilaat jäävät opettajan sairastuessa lähes omilleen.

Eikö Juhani Paajasen mielestä peruskoulutus ole ydinpalvelu?

Miten Tapani Mäkinen kehtaa väittää, etteivät säästöt heikennä kaupunkilaisten palveluja?

Molemmat herrat ajattelevat, että lapset eivät ole kaupunkilaisia ollenkaan. Kuntalaiset ovat toista mieltä. On tehty tutkimuksia, joissa on kyselty, mitkä ovat kunnan ydinpalvelut. Aina kärkeen on tullut terveydenhoito ja koulutus.

Kun tiedetään, että suurin osa opetusmenoista on palkkamenoja, säästöt suuntautuvat suoraan lapsiin. Älykkäät lapset pärjäävät aina, mutta entä ne heikot lapset, jotka kaipaavat tukea?

Kuntaliiton raportista

HS 4.2.

Suomen kuntaliiton työryhmän raportti:

1. Työryhmä ehdottaa, että varhaiskasvatukseen liittyvät tehtävät voitaisiin liittää osaksi kuntien opetus- ja sivistystoimea.

2. Raportissa perätään peruskoulun tuntijakoon ja opetussuunnnitelmiin lisää joustoa.

3. Valtionhallinto on korvannut vähentynyttä normiohjausta ja rahoituksen korvamerkintää erilaisilla suosituksilla, hankeohjauksella ja tuloksellisuusrahoituksella.

Kommentoin raporttia:

1. Jos ajatus on niin kaunis kuin esitetään, siitä vaan. Raportissa todetaan, että suomalainen koulujärjestelmä on saavuttanut hyviä tuloksia tähänkin asti, ja tätä kehtitystä voitaisiin vahvistaa edelleen.

Pelkään, että tälläkin kertaa "uudistuksella" pyritään säästöihin. Tämä kuvio on nähty niin monta kertaa ennekin.

2. Sana jousto on koulu- ja työelämässä kauhistus! Joustolla on hyvin kielteinen kaiku. Kun työelämässä jotain joustetaan, niin silloin vähennetään tai viedään jotain.

Jossain määrin on niin, etä oppilaat saavat liiankin vapaasti valita, mitä opiskelevat. Lukiolaisista joka toinen tyytyy vain kahteen kieleen, englantiin ja ruotsiin.

3. En enää kaipaa aikaa, jolloin joku tarkastaja tuli "kyyläämään" päiväkirjamerkintöjäni tai laskemaan luokkani kuulakärkikynien lukumäärää.

Nyt olemme toisessa ääripäässä, kunnat saavat huseerata opetustoimensa suhteen miten haluavat. Lomautellaan, yhdistellään ryhmiä, erityisoppilaita sijoitellaan tavallisiin luokkiin mielinmäärin, tuntikehys pidetään minimissä, luokkakoot maksimissa...

Toivon valtiolta tiukempaa ohjausta. Valtio voisi suoremmin puuttua kuntien mielivaltaan. Toivon, että opetukseen tarkoitetut rahat korvamerkitään, jotta rahat menisivät tarkoitettuun osoitteeseen eli opetukseen.

Kouluille nimikkopoliisit

Turun Sanomat 3.2.

"Koulupoliisijärjestelmän tehtävänä on lisätä yhteistyötä koulun ja poliisin välillä. Kun nimikkopoliisin kasvot ja nimi ovat tutut, kynnys ottaa yhteyttä madaltuu.

Valvonta- ja järjestystehtävien hoitamisen lisäksi nimikkopoliisi voi opettaa koululla muun muassa liikenne- ja laillisuusasioita. Hän voi olla myös mukana oppilashuollon työryhmässä sekä vanhempainilloissa."

Kannatettava ajatus. Jotenkin se vain vakuuttaa oppilaat, kun poliisi opettaa virkapuvussaan.

Laillisuuskasvatusta on lisättävä.

Alakoulun yläluokilla ja yläkouluissa olisi hyvä, jos poliisi vierailisi luokissa vuosittain. Osalla oppilaista on hämärtynyt, mikä on oikein ja väärin. On "harmaata" aluetta, jota kaikki oppilaat eivät tajua, esim. nettikiusaaminen.

Hyvin vakava asia on ilkivalta. Kouluille on jouduttu asentamaan turvakameroita tihutöiden estämiseksi. Kalliiksi ovat tulleet myös "tulitikkuleikit", sen ovat huomanneet kaikki, jotka ovat viime aikoina lukeneet päivälehtiä. Monelle lapselle on suuri yllätys, kun heille kerrotaan, että lapsetkin voivat myöhemmin joutua maksamaan vahingonkorvauksia jostain tuhopoltosta.

Joka tapauksessa poliisivierailut ovat juuri sitä ennalta ehkäisevää toimintaa.

Vielä parempi olisi, jos poliisit jalkautuisivat, sillä korttelipoliiseja kaivataan. Pyöräilevä poliisi lähiössä luo kaikille turvallisuudentunnetta. Esim. Vantaalla poliisitiheys on surkeata luokkaa, Länsi-Vantaalla ei ole edes poliisiasemaa, vaikka alueella asuu noin 80 000 asukasta.

Joskus luin, että Vantaalla on yhtä paljon poliiseja kuin Kajaanissa.

Esiopetus kaikille

HS 1.2.

"Selvitysmies Pentti Arajärvi ehdottaa maahanmuuttajien kotouttamisraportissaan esiopetuksen sisällyttämistä oppivelvollisuuslakiin.

Ammattiyhdistysliike kehittelee varmasti kokonaan oman taistonsa lastentarhanopettajien ja peruskoulunopettajien erilaisista palkkaus- ja työaikaehdoista."

Arajärven ehdotus on hyvä. Loputkin kolme-neljä prosenttia lapsista saadaan esiopetuksen piiriin.

Ongelma on ollut, että osa maahanmuuttajataustaisista lapsista ei ole käynyt esikoulua. Heille esikoulu olisi oiva paikka vahvistaa suomen kielen taitoa ja tutustua suomalaiseen kulttuuriin.

Jostain syystä esim. somalialaistytöt elävät hyvin perhekeskeistä elämää. Moni heistä törmää suomalaiseen kulttuurin kunnolla vasta koulun ensimmäisellä luokalla. Oman arkikokemukseni perusteella heidän suomen kielen perustaitonsa ovat selvästi jäljessä verrattuna samanikäisiin somalialaispoikiin.

Suurin osa koulunsa aloittavista somalialaislapsista on syntynyt Suomessa, silti tyttöjen sopeutuminen suomalaiseen kulttuuriin on heikkoa. Esikoulu kaikille auttaa sopeutumisessa.

Ihmeeellinen oli Hesarin pääkirjoituksen heitto, että ay-liike kehittelee oman taistonsa lastentarhanopettajien ja peruskoulunopettajien erilaisista palkkaus- ja työaikaehdoista.

Ay-liikkeellä ei ole sellaisia tarpeita. Tiedetään varmasti, että jotkut kunnat ovat valmiita säästöinnossaan laittamaan lastentarhanopettajia alkuopetukseen. Tästä on kysymys. Ei siinä ay-liikkeen kehittelyjä tarvita.

Lasten ja opettajien etu on lähes aina yhteinen. Kuvitella saattaa, jos ay-liike ei olisi laittanut stoppia kaikkein järjettömimpiin säästökeinoihin esim. lomautuksiin. Kun opettajat lomautetaan, oppilaat eivät saa kunnon opetusta.

Ay-liike on ankarasti yrittänyt pienentää myös luokkakokoja tuloksetta. Nyt ylärajaa ei ole.

Olen huomannut moneen otteeseen, että jotkut Helsingin Sanomien toimittajat ovat hyvin ay-vastaisia.

Heidän oma liittonsa Journalistiliitto on risainen ja heikommista heikoin. Toimittajien palkat ovat alle opettajien keskitason ja heidän järjestäymisasteensa ei ole samaa luokkaa kuin opettajien.