perjantai 2. syyskuuta 2011

Kadonneen tasa-arvon metsästys

HS 1.9.

Opetusministeri huolissaan: Koulutus periytyy vahvasti

Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) mukaan suomalaisessa koulutuksessa ei toteudu tasa-arvo.

Hän perustelee näkemystään muun muassa sillä, että koulutus periytyy vahvasti. Yliopistoihin pääsee 60 prosenttia yliopistossa koulutettujen vanhempien lapsista, mutta vain 15 prosenttia muista lapsista.

Gustafsson muistuttaa myös, että heikoimmissa suomalaiskouluissa oppilaat jäävät jälkeen noin 2,5 kouluvuotta verrattuna niihin kouluihin, jotka menestyvät parhaiten.

"Ylimpien sosioekonomisten ryhmien lapset ovat puolestaan noin puolitoista vuotta edellä alimpien sosioekonomisten ryhmien lapsia."

Gustafssonin mukaan hallitus pyrkii lisäämään koulutuksellista tasa-arvoa Suomessa.

"Hallitus aikoo vähentää koulutuksen periytyvyyttä, kaventaa sukupuolten välistä eroa koulusaavutuksissa ja estää peruskoulujen eriytymisen", luetteli Gustafsson puheessaan Tampereen yliopiston lukuvuoden avajaisissa torstaina.



Aika kova on tavoite hallituksella, vähentää koulutuksen periytyvyyttä. Koulutuksen periytyvyydellä on selvä yhteys ihmisen geneettiseen perimään.

Kasvatusalan ihmiset ovat lähes poikkeuksetta kasvatusoptimisteja. Niin pitääkin olla.

En ole kasvatustieteilijä, mutta opiskellessani yksi mieleenpainuvimmista kurssikirjoista oli herran Eysenck kirjoittama. Kaivelin kirjahyllyäni löytääkseni ko. teoksen, mutta en löytänyt. En muista enää kirjan nimeä.

Eysenckin kirjan idea oli siinä, että oppimistuloksiin vaikuttaa ihmisen perimä oikeastaan enemmän kuin mikään muu. Gustaffsonin tavoite vähentää koulutuksen periytyvyyttä on siitä huolimatta ylevä, vaikka todennäköisesti niistä lääkärin lapsista tulee herkemmin lääkäreitä kuin muista.

Suurin uhka koulutukselliselle tasa-arvolle on kasvavat alueelliset erot. Voidaan syystä puhua alueellisesta koulutuksellisesta epätasa-arvosta.

Suomen kuntatalous voi erittäin huonosti. Kunnat kustantavat peruskoulutuksen.

Perussyy kuntatalouden heikkoon tilaan on tasaverotukseen siirtyminen. Nytkin, ennen kuin tupo-neuvottelut ovat edes alkaneet, ehdotellaan, että valtionverotuksessa tullaan apuun. Se merkitsee sitä, että valtio tuloveroaan alentamalla osallistuu yritysten palkanmaksuun.

Kun valtionvero alenee, äyripohjainen kunnallisvero nousee.

Kunnallisvero, kuten välilliset verot, on tasaveron luonteinen. Kunnallisveroa ei voida nostaa ylettömiin poliittisten paineiden takia. Jotkut kunnat kiristävät vyötään nälkäkuoleman partaalle.

Alueellista koulutuksellista tasa-arvoa voidaan parantaa, kun siirrytään piirun verran tasaveroluonteisesta kunnallisverosta takaisin valtionverotuksen suuntaan. Silloin valtio voi ohjata rahojaan tasaavasti kunnille.

Nyt lapset eivät ole tasa-arvoisia, koska asuinpaikka ratkaisee koulutuksen laadun. Näin ei voi olla.

Tietyt piirit huutavat hullunlailla, että valtionveroa on alennettava tupo tupolta, hallitus hallitukselta. Samat piirit herkästi puhuvat yksityistämisen puolesta niin koulutuksen kuin terveydenhoidonkin osalta. Sellainen tie on epätasa-arvon tie.

Silloin hyvintoimeentulevat ihmiset jylläävät - vrt. yksityiskoulut ja työnantajien kustantamat yksityislääkärit. Köyhä kolmannes kansanosa jää nuolemaan näppejään. Heidän lapsensa sullotaan rapautuviin julkisiin kouluihin.

On pohjoismaisen yhteiskuntamallin puolustuksen aika.

Olen pohtinut peruskoulutuksen rahoitusta aika paljon. Kohta olemme umpikujassa.

Yksi ratkaisu koulutuksellisen tasa-arvon suhteen voisi olla, että siirryttäisiin valtion rahoittamaan peruskoulutukseen.

Läheskään kaikilla kunnilla ei ole kykyä rahoittaa kunnollista peruskoulutusta. Vähennettäisiin kunnallisveroa ja nostettaisiin valtionverotusta.

Valtion kustantamalla peruskoulutuksella on muitakin tehohyötyjä. Ajatellaanpa vaikka opetussuunnitelmia tai oppilasarviointia. Kaikissa Suomen kunnissa suhteellisen lyhyin väliajoin kaikki Suomen maikat valjastetaan tekemään koulukohtaisia tai kunnallisia opetussuunnitelmia. Sama koskee oppilasarviointia. Valtaisaa tehotonta tyhjäkäyntiä! Samoja asioita pyöritellään ympäri Suomea valtaisalla joukolla. Tyhjäkäynti on pois opettajien perustehtävästä, lapsien opettamisesta ja kasvattamisesta.

Valtiollisessa mallissa opetus- ja muut suunnitelmat voitaisiin hoitaa keskitetysti, mikä vähentäisi tätä ylenmääräsitä kunnallista byrokratiaa, mikä nyt on vallalla. Pitää ottaa huomioon myös, että joka pikkukunnalla ei ole edes henkisiä resursseja kaikenmaailman massiivisten opetussuunnitelmien rustaamiseen.

Valtio voisi säästää valtaisasti opetusalan resursseja miettimällä opetusmateriaaleja uudella tavalla. Nyt jokainenn pikkupulju tunkee markkinoille surkeita huonosti mietittyjä opetusmateriaaleja. Keskitetyillä toimilla saataisiin oppimateriaalisäästöjä ja pitkäjänteisyyttä oppimateriaalien suunnitteluun ja kustantamiseen.

Kuvitellaanpa tietotekniikkaa, joka kunnassa leikitään eri ohjelmilla ja tietokonevarustus kouluissa on erilainen. Melkoista epätasa-arvoa! Valtio voisi päättää, että siirryttäisiin ilmaiseen Linuxiin ja Linux-pohjaisiin materiaaleihin ja alettaisiin käyttää ilmaista pilviteknologiaa. Voitaisiin jopa kehittää edullinen ja kestävä ja telakoituva kotimainen kannettava koulutietokone. ATK-luokkapohjaisen opetuksen aika alkaa olla ohi, joka luokasta pitäisi saada "tietokoneluokka".

Kuntien kouluvirastot lopetettaisiin, siirryttäisiin puhtaisiin koulukohtaisiin budjetteihin. Koulujen rehtorit ja apulaisrehtorit ja johtoryhmät saisivat pyörittää koulua järkevästi. Kun säästettäisiin tai toimittaisiin järkevästi, säästetty raha säilyisi koulun budjetissa ilman kalenterivuosisudenkuoppaa eikä raha siirtyisi takaisin pohjattomaan kuntatalouteen.

6 kommenttia:

  1. Kysymys perimän ja ympäristön osuudesta ihmisen muovautumiseen on lopullisesti ratkaisematta, sanoo E mitä vaan. Todennäköisesti vaikutus on vuorovaikutteinen. Väitetään myös, että ympäristö voi myös muovata perimää.

    Oikeanlainen ympäristö on joskus saanut ihmeitä aikaan. Yksi ainoa rakastava ihminen on voinut muuttaa lapsen elämän suunnan.

    Kommenteissaan Gustafsson tuo tutuilta tuntuvia tuulahduksia 1970-luvulta. Missähän on Yrjö Engeström....

    VastaaPoista
  2. Kommentti2

    Ajatuksesi valtion peruskoulusta taidetaan ampua alas ihan samalla lailla kuin heittoni yhdestä yhteis- kunnasta. Ilmeisesti isot aivot eivät taivu ajatteluun että valtio määräisi itselleen tehtäviä.

    VastaaPoista
  3. On tuossa Kai-Ari ihan hyviä pointteja jotka voin allekirjoittaa. Osa kustantajien tuottamista oppimateriaaleista on surkeaa tasoa. On selvä, että tietokoneet pitäisi saada erillisistä tietokoneluokista tavallisiin luokkatiloihin, osaksi tavallista oppimisprosessia. Allekirjoitan myös huolesi lisääntyvästä epätasa-arvosta, esim. alueittain. Mutta en missään nimessä allekirjoita esittämääsi visiota.

    Esitit, että jossain pitäisi olla jokin suurempi, keskitetty viisaus, joka kertoo jokaiselle koululle sen saman tavan toimia. On sitten kyse koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta tai arvioinnista. Ylhäältä alas ohjattua, standardoitua toimintaa. Itse pidän tärkeänä sitä, että kouluissa joudutaan näitä asioita miettimään omalla porukalla. Toki päälinjat OPH:n suureen viisauteen perustuen, kuten nytkin. Mutta riittävästi tilaa omalle pohdinnalle, omille malleille.

    Esityksesi jotenkin henkii sitä, että jokainen opettaja voisi vain rauhassa toteuttaa hänelle tiukasti linjattu opetustehtävää, opetusrobottina.

    Pasi Majasaari
    rehtori naapurikoulusta

    VastaaPoista
  4. http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kustantajilla+on+liikaa+valtaa+koulukirjoihin/1135269037602/?cmp=tm_etu_paakirjoitus


    (http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/09/kouluissa_tarvetta_lastensuojelun_lisakoulutukselle_2839576.html)

    VastaaPoista
  5. Pasi...

    "Esityksesi jotenkin henkii sitä, että jokainen opettaja voisi vain rauhassa toteuttaa hänelle tiukasti linjattu opetustehtävää, opetusrobottina."

    Kirjoitin huonosti, jos blogijutustani saa tuollaisen kuvan.

    Idea on juuri päinvastainen.

    Valtio raamittaisi peruskoulutuksen rahoituksen ja lapset saisivat samantasoista opetusta tuntimäärillä mitattuna ympäri Suomea. Loppuisi kuntien äkkiväärä kikkailu lomautuksineen ja tuki- ja jakotuntipelleilyineen.

    Nyt koulun toimintaa ohjaa voimakkaasti kuntien taloustilanteet suhdanteineen ja kalenterivuosisudenkuoppineen.

    Valtion mallissa olisi luuranko-opetussuunnitelma, jota koulut paikallisesti lihottaisivat.

    Suunnitteluun tulisi todellista pitkäjänteisyyttä.

    Yksittäisestä koulusta tulisi taloudellinen ja henkinen yksikkö. Valta tulisi asiantuntijoille eli osaavalle ja hyvinkoulutetulle suomalaiselle opettajistolle.

    Yhteiskunnallinen tasa-arvo lisäntyisi, kun siirryttäisiin kunnallisesta tasaverosta piirun verran takaisin progressiiviseen valtion tuloverotuksen suuntaan.

    VastaaPoista
  6. Martti...

    "Kysymys perimän ja ympäristön osuudesta ihmisen muovautumiseen on lopullisesti ratkaisematta, sanoo E mitä vaan. Todennäköisesti vaikutus on vuorovaikutteinen. Väitetään myös, että ympäristö voi myös muovata perimää."

    En kiistä.

    VastaaPoista