perjantai 23. syyskuuta 2011

Opettajan työn rajat

Opettaja 16.9.

Opettajat tyrmistyivät

Osa opettajista on tyrmistynyt kaupungin suunnitelmista. Vantaalla on kehitetty erityisopetusta pitkään. Alueellinen malli on koettu hyväksi ja toimivaksi.

Alueellisissa erityisluokissa on voitu erikoistua tietynlaisiin oppimisvaikeuksiin, kuten dysfasiaan. Opettajat pelkäävät, että jatkossa luokista tulee liian heterogeenisiä, kun erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivät kerätään samaan luokkaan.

Iso riski piilee siinä, miten halukkaita erityisopettajat ovat siirtymään lähikouluihin. Hellberg epäilee, että moni työskentelisi mieluummin sellaisessa yhteisössä, jossa on muitakin erityisopettajia ja kollegiaalista tukea.

Pula kelpoisista erityisopettajista vaivaa Vantaata. Rekrytointi voi vaikeutua entisestään, jos opettajat kokevat, ettei heitä pidetä tarpeellisina.

Kunnianhimoista suunnitelmaa Vantaan koko perusopetuksen laadun parantamisesta on valmisteltu perusteellisesti 50 asiantuntijan voimin. Suunnitelma erityisopetuksen muutoksista on lausuntakierroksella 7. lokakuuta saakka. Opetuslautakunta käsittelee asiaa marraskuussa.

Myös vantaalainen erityisopettaja Kari Kinnunen liippaa aihetta Opettaja-lehden kirjoituksessaan, Opettajaa ei saa jättää yksin.

Minulta on kyselty, mitä vantaalaiset opettajat ajattelevat uudesta lähikouluperiaateluonnoksesta.

Oma näkökulmani on melko suppea, koska olen luokanopettaja. Teen työtäni yhdessä koulussa. Olen paikkaeläin.

Olen tiedustellut asiaa "ympäri-ämpäri". Moni vantaalainen erityisluokanopettaja on tyrmistynyt. Moni heistä kokee, että elämäntyö vedetään klosetista alas. Erityisopettajien huoli kollegiaalisen tuen mahdollisesta häviämisestä on täysin ymmärrettävää.

Ulkovantaalaiset opettajat ovat lähinnä hämmästyneitä.

Onko uudistusluonnosta tehdessä ajateltu opettajia ollenkaan?

Aivan varmaa on, että työmäärä kasvaa. Ja kyse on jälleen kerran resursseista, rahasta.

Kokousten ja suunnittelun määrä voi jopa moninkertaistua. Opettajatkin tekevät ansiotyötä. Mihin vedetään opettajan työn äärimmäinen raja? Kuka määrittelee äärimmäisen rajan? Maksetaanko lisääntyneestä työstä korvausta ollenkaan? Jaksanko?

Opettajat sekä kunnissa että OAJ:ssa varmasti miettivät samoja asioita, ja lausuntoja aletaan rustailla. Toivottavasti niitä lausuntoja alkaa kolahdella vantaalaisten päättäjien postilaatikoihin päätöksenteon tueksi.

Yleensä on niin, mitä Vantaalla ensin, sitä muualla perässä. Nyt opettajien passiivisuus ei todellakaan ole hyväksi. Opetuksen suurimmat asiantuntijat olemme me, suomalainen opettajisto.

Koko 30-vuotisen työurani ajan opettajia on viety kuin pässiä narusta. Olisiko nyt paikka leikata se naru poikki?

10 kommenttia:

  1. Moi, terveisiä Pohjanmaalta yläkoulusta! Meillä on jo monta vuotta hajautettu erityisoppilaita normaaliluokkiin osalla tunneista. Homma onnistuu silloin, kun oppilaalla ei ole käytöshäiriöitä. Minusta asia on kuitenkin niin, että tässä uudistuksessa ennen kaikkea erityisoppilaat kärsivät; luokassa, jossa on 20 oppilasta tai enemmän, ei opettajalla VOI olla aikaa erityisoppilaalle, varsinkaan, kun erityisopettajaa saati kouluavustajaa ei ole saatavissa apuun!

    VastaaPoista
  2. ano Pohjanmaalta...

    Vantaalla luokat alakouluissa ovat keskinmäärin sellaista 21-23 oppilasta, jakotunteja tänä lukuvuonna on vain yksi.

    Olen samaa mieltä kanssasi, laaja-alaisia erityismaikkoja pitää saada kouluihin miltei tuplaten, sama koskee myös koulunkäyntiavustajia.

    Luulen, että omassa koulussani (400 oppilasta) muodostetaan erityisluokat.

    VastaaPoista
  3. Porsaan huoli on aiheellinen. Hienoa, että uskallat kirjoittaa asian auki.

    Jollei kukaan vantaalinen OAJ-valtuutettu uskalla viedä asiaa järjestön syyskokouksessa puhujanpönttöön, minä lupaan viedä. Minulle voi laittaa ajatuksia osoitteeseen martti.hellstrom@iki.fi

    VastaaPoista
  4. Hyvä Martti! Tulee sitten varmaan tuplavarmistus.

    VastaaPoista
  5. Luethan Martti koko keskustelusivuston läpi osoitteessa:

    http://www.vantaa.fi/keskustelu/thread27?Page=54

    Uskon, että sieltä saa ammennettua aika paljon ajatuksia mukaan viemisiksi syyskokoukseen.

    VastaaPoista
  6. Arvoisa blogin kirjoittaja, kannattaisiko oppilaiden vanhempien sekä opettajien koota voimansa yhteen ja jalkautua vastustamaan tätä uudistusta esittämällä samalla loppuun asti mietityn vastaehdotuksen, joka jätettäisiin lautakunnalle pohdittavaksi riittävän suurieleisesti?

    VastaaPoista
  7. On todella ikävää,jos tämä hieno uudistus torpataan opettajien ja OAJ:n toimesta. Erityisluokanopettajien huoli kollegiaalisen avun poistumisesta on lähinnä huvittava; samaa kollegiaalista apua pystyy tarjoamaan myös muutkin opettajat, jos niin halutaan. Erityisluokanopetttajien työ ei häviä mihinkään ,vaan se vain muuttuu monimuotoisemmaksi erityiseksi tueksi. Sulauttamalla lapset lähikouluhuin ehkäistään ongelmien kasautumista ja lasten sosiaalista syrjäytymistä.Moni erityisluokan oppilas pärjäisi vähemminkin tukitoimin kohdistettuna esim. vain osaan oppiaineista. Näin useammalla lapsella on mahdollisuus saada erityisopettajan apua oppimispulmiin myös lähikoulussa. Tästä hyötyy myös luokanopettaja. "Paperityöt" ovat väin väline työntekoon, eikä yhden oppilaan osalta sitä tule kohtuuttomasti, onhan se työ tähänkin saakka pitänyt tehdä ( ?!) jossain. Koko uudistuksessa tärkeintä olisi asiantunteva johtaminen ja sitä kautta yhteistyökykyinen henkilöstö ja innostava työyhteisö.

    VastaaPoista
  8. Kiitos edellisestä kommentista. Toivon kovasti, että mielipidevaikuttaja Martti Hellström tutustuu keskustelupalstan ja yksittäisten opettajien facebook-päivitysten lisäksi toimenpideohjelmaan, jonka takana omien havaintojeni mukaan on > 90 % vantaan opettajsta ja huoltajista.
    En pysty ymmärtämään miksi erityisopettajat provosoivat toisiaan ja vanhempia? Miksi opettajat eivät halua päivittää toimenkuavaansa vastaamaan tämän päivän yhteiskunnan tarpeisiin?

    VastaaPoista
  9. Kahdelle edelliselle anolle...

    OAJ ja opettajat ovat huolissaan ennenkaikkea 1. resurssoinnista ja 2. opettajien jaksamisesta.

    1. Vantaalla ja varmaan muuallakin tarjotaan kustannusneutraalia mallia. Se ei riitä. Kun osaaminen hajautetaan ympäri kaupunkia, tukea tarvitaan. On palkattava kouluihin lisää laaja-alaisia erityisopettajia ja päteviä koulunkäyntiavustajia. Opetusryhmiä on pienennettävä, jotta yksittäiselle oppilaalle jää aikaa.

    Kuntaelämä- ja talous on hyvin poukkoilevaa ja suhdanneherkkää. Nyt voidaan puhua kustannusneutraalista mallista, seuraavana vuonna jo säästöistä. Sellaista vuoristorataa on vedelty viime vuodet.

    2. Opettajien työnkuvaa päivitetään jatkuvasti. Samalla työmäärää on lisätty. Jos siirrytään lähikouluperiaatemaliin, työmäärä kasvaa potentiaalisesti, eriyttämistä, suunnittelua, kokouksia, lisää paperikorvausta.

    Ns. tavallisen oppilaan kokoukset ja paperityöt opettajalla ovat pilipalia verrattuna erityisoppilaan vastaavin.

    Yleensä lisääntyneestä työstä maksetaan myös lisää palkkaa.

    Lähikouluperiaatteen idea on sinänsä hyvä, mutta todelliset vesittäjät eivät ole ole opettajat eikä OAJ, vaan kunnat, jotka eivät tarjoa edes lämmintä kättä opettajille kunnon resursseista puhumattakaan.

    Ruotsissa lähikouluideaa erityisoppilaiden suhteen on jo vedetty alas ja ollaan palaamassa takaisin erityisluokkaideaan.

    Maailmassa on niin monia hienoja ideoita, mutta usein toteutukset jätetään puolitiehen. Jos lähikouluperiaatetta tulevaisuudessa aletaan toteutettaa, tehdään se silloin kunnolla eikä puolivillaisesti.

    Ja vielä: huh huh, jos mikä on provosointia niin jälkimmäisen anon viimeinen lause.

    Paljon olet tavannut vantaalaisia maikkoja, jos väität, että 90 prosenttia heistä on toimenpideohjelman takana. Minulla on toinen kuva. Mitään neuvoa-antavaa äänestystä ei ole pidetty.

    (kirj. enkeliporsas anona, kun en saanut kirjoitusta läpi nimimerkilläni, blogger on joskus todella hankala)

    VastaaPoista
  10. Totean taas: OAJ:n on laitettava tälle STOPPI eikä todellakaan rustattava vain mitään "vastalausuntoja" tai "puheenvuoroja" asialle.

    Virkahakukielto päälle niihin kuntiin jotka ovat lähdössä näin radikaalisti muuttamaan opettajan työnkuvaa.

    OAJ voi myös kieltää jäseniään tekemästä työtä johon sen jäsenillä ei ole koulutusta tai josta ei ole olemassa työehtosopimusta.

    Keinot ON olemassa. Ovat olleet koko ajan. Kuinka kauan saan huutaa tätä asiaa kuuroon metsään?

    OAJ:n on ryhdyttävä viimeinkin oikeaksi ammattiliitoksi joka uskaltaa tehdä jotain konkreettistakin!

    Jorma Penttinen, Hki

    VastaaPoista