keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Sanovat suomalaisia hölmöiksi

Laitoin Iltalehden artikkelin tänne kokonaisuudessaan, koska omalla tavallaan se on hauska.

Iltalehti 13.9.

Professori: Meitä pidetään hölmöinä, kun emme lisää opetusta.

FAKTA

Suomessa 2 000 oppituntia vähemmän kuin Italiassa

- Suomessa pakollisten tuntien kokonaismäärä peruskoulussa on alle 6 000.

- Italiassa, jossa pakollisia tunteja on OECD-maista eniten, niitä on yli 8 000.

- Vain Puolassa ja Virossa pakollisia oppitunteja on vähemmän kuin Suomessa.

- Näiden pakollisten oppituntimäärien lisäksi monet maat antavat lisäopetusta.

- Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Suomessa annetaan lisäopetusta yhtä paljon kuin muissa Euroopan maissa.

- Koulutuksen kustannukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat myös kohtuullisia verrattuna OECD:n keskiarvoon.

(Lähde: Education at a Glance 2011 -julkaisu ja Opetushallitus.)

Peruskoululaiset saavat Suomessa vähemmän opetusta kuin useissa muissa OECD-maissa. Tuoreen vertailun mukaan vain Virossa ja Puolassa pakollisia oppitunteja on vähemmän kuin Suomessa. Silti oppimistulokset ovat meillä huippuluokkaa.

Kansainvälisissä asiantuntijapiireissä ihmetellään, miksi tunteja ei lisätä.

- Meistä ajatellaan, että olemme hölmöjä, kun emme ymmärrä, että lisäämällä tunteja me saisimme vielä parempia oppimistuloksia, kommentoi kasvatustieteen professori Patrik Scheinin Helsingin yliopistosta.

Scheinin uskoo, että kehittämisen varaa oppimisessa varmasti vielä on. Hän ei kuitenkaan muuttaisi suomalaista systeemiä suuresti. Määrä kun ei suoraan lisää laatua.

Esimerkiksi turbo-opetusmaa Etelä-Koreassa peruskoululaiset saavat koulupäivien lisäksi yksityisopetusta.

- Hyvin suuri osa siitä työstä, joka tehdään koulutuksen eteen, tehdään koulun ulkopuolella preppauskursseilla, Scheinin kertoo.

Silti maa sijoittuu samalle tasolle oppimisvertailuissa kuin Suomi.

- Saattaa olla, että on olemassa raja sille, mikä opetuksessa on optimaalinen syöttötahti. Ihmiset ovat hirveän hyviä poisoppimaan ja unohtamaan, jos uutta tietoa tulee kamalaa tahtia, Scheinin selittää.

Koulutusasiantuntijat uskovat, että Suomi pärjää vähemmällä opetusmäärällä sen takia, että opetus on tehokasta. Sekä Scheinin että selvitykseen osallistuneet Opetushallituksen opetusneuvos Matti Kyrö ja opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Ville Heinonen uskovat, että tehokkuus on opettajien pätevyyden ansiota.

Opettajankoulutukseen on tiukka seula. Vain ne, jotka osoittavat monipuolista akateemista, sosiaalista ja pedagogista lahjakkuutta läpäisevät pääsykokeen.

- On olemassa maita, joissa opettajakouluttajat valittavat, että heille tulee sellaista joukkoa, joka ei ole luku- tai kirjoitustaitoista tai ei osaa laskea, Scheinin sanoo.

Myös yhtenäinen opetusjärjestelmä takaa Scheininin mukaan sen, että oppilaille ei tule aukkoja tai päällekkäisyyttä opetukseen, vaikka he joutuvat vaihtamaan koulua. Oppikirjat on myös laadittu yhteisen opetussuunnitelman mukaisesti riippumatta julkaisijasta.

Kansainväliset asiantuntijat ihmettelevät, miksi emme lisää tunteja.

Olen blogissani esittänyt muutamaankin kertaan, että aivan hyvin voisimme lisätä pari-kolme viikkotuntia. Jos minä olisin "Suomen keisari", lisäisin liikunnan osuutta. Hienoa olisi, jos peruskoululaisella olisi 4 tuntia viikossa liikuntaa.

- 2 tuntia normaaliin tapaan
- 4 puolikasta tuntia koulupäivän jälkeen perusliikuntaa, kävelyä, juoksua, hiihtoa tms.

Näin alakoulun oppilailla olisi liikuntaa joka päivä. Yläkoulussa voisi liikuntaa olla 2+2 malliin. Kun lapsen kunto on hyvä, sitä jaksaa opiskellakin. Säännöllisellä liikunnalla parannettaisiin rajusti rappeutuvaa kansanterveyttämme.

Mielenkiintoista on, että suomalaista opettajistoa suitsutetaan olan takaa joka tuutista.

Aikaan ja resursseihin suhteutettuna olemme aivan ylivoimaisia. Opetamme lapsia ja nuoria vähemmän kuin muut ja rahaa peruskoulutukseen upotetaan vähemmän kuin muualla, ja oppimistulokset ovat kansainvälisissä vertailuissa hyviä.

Silti opettajien palkkakehitys on jäänyt jälkeen yleisestä kehityksestä.

OECD:n tutkimuksissa on käynyt ilmi, että koulutus kannattaa. Keskinmäärin korkeakoulutetut saavat jopa 50 prosenttia enemmän palkkaa kuin muut. Suomalaisena opettajana nautin suurinpiirtein suomalaista keskipalkkaa. Saksalainen opettaja tienaa noin tuplat suomalaiseen opettajaan verrattuna.

Jossain vaiheessa opettajien arvostuksen pitäisi näkyä myös palkkapussissa.

Säälittää katsella nuorten pääkaupunkiseutuopettajien elämää. Kun vuokra on maksettu, elämiseen jää käteen sellaiset 800-1000 euroa. Siinähän sitten asuntoja säästellään.

Tehoa opetukseen saadaan esim. jakotunneilla. Silloin oppilaiden tuntimäärät eivät nouse, mutta opetuksesta saadaan yksilöllisempää.Yksi jakotunti viikossa on naurettavan vähän. Tukituntejakaan ei saa unohtaa.

Laaja-alaisten erityisopettajien määrää olisi lisättävä kolmanneksella. Nyt noin neljänsadan oppilaan koulussa on vain kaksi maikkaa. Kolme maikkaa olisi realistisesti ajatellen sopiva määrä, yksi laaja-alainen erityisopettaja kahta luokka-astetta kohden.

Muuten olen aina ollut sitä mieltä, että korkeakoulutus ei tee ihmistä ollenkaan viisaaksi. Meilläkin pari aivoprofessori-isä-poikaparia on jäänyt kiinni typeristä talousrikoksista. Omalle kiertokoulun käyneelle mummolleni moiset ketkuilut eivät olisi tulleet mieleenkään.

Ehkä kansainväliset asiantuntijat ovat oikeassa, ehkä me suomalaiset olemme hölmöjä. Niin, ja kuinka hölmöjä me suomalaiset opettajat olemmekaan, milloin me OIKEASTI olemme vaatineet jotain?

2 kommenttia:

  1. Lastuun, jossa on monta älykästä asiaa, on hankala ottaa kantaa. Otan vain yhteen:Miksi luokanopettajien palkka on se mikä se on.

    Kansakoulun idean keksivät filantropistit. Rahvaan opetus oli armeliaisuustyötä, jota tekivät säälistä syvästi kritityt ihmiset. Usein nälkäpalkalla. Kirklaampi kruunu jne.

    Oppikoulun puollella tilanne oli vallan toisenlainen. Oppikoulu koulutti eliittiä. Kansallista johtoa. Sankareita. Oppikoulun opettajat kuuluivat herra-luokkaan.

    Vaikka peruskoulu täyttää ensi vuonna 40 vuotta, tuo kuilu on yhä totta.

    VastaaPoista
  2. Näin se taitaa olla.

    Kun varsinaisen työväestön määrä on vähentynyt radikaalisti, peruskoulun maikat ovat niitä nykyajan duunareita.

    Meille on sälytetty todella suuri ja vaativa tehtävä, syrjäytymisen ehkäiseminen. Tämä on hyvin traagista, koska samaan aikaan syrjäytymisen edistymistä on kehitetty hyvin tarkoituksellisesti mm. veropolitiikalla, vrt. tasaverotus.

    Tulee miettineeksi, luotto peruskouluun on järkkymätön. Mutta kuinka paljon tuossa luotossa on harhaa?

    VastaaPoista