keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Viekää viimeinen näkkileipäkin lasten suusta


On erittäin hyvä, että Hesari tarttui pääkirjoituksellaan tähän polttavaan aiheeseen.

HS 21.9.

Tarjotaan lapsille puhdasta ruokaa

Suomalaiset koululaiset ovat vuodesta 1948 lähtien saaneet koulussa maksuttoman aterian. Kouluruoka on monipuolistunut samaa tahtia kuin yhteiskunta on vaurastunut. Pulavuosien laihasta keitosta on tullut kunnon ateria.

Yksi piirre kouluruokien valmistuksessa on säilynyt läpi vuosikymmenten. Se on rahapula koulukeittoloissa – tai suurtalouskeittiöissä, kuten niitä nykyisin nimitetään. Tuoreen selvityksen mukaan kunnat käyttävät yhteen kouluateriaan keskimäärin 2,73 euroa. Aikuisten aterioihin kuntien henkilöstöravintoloissa käytetään keskimäärin 4,20 euroa.

Kouluruoan kaksi tärkeintä ominaisuutta ovat terveellisyys ja riittävyys. Ruoan pitää olla myös maukasta ja vaihtelevaa, jotta lapset tottuisivat uusiin makuihin.

En voi kuin ihmetellä lasten ja aikuisten ruokaan kulutetun rahan epäsuhtaa.

Lapset kasvavat ja oppivat, ruuan laatuun pitäisi kiinnittää suuri huomio. Joskus tuntuu, että lapset ja nuoret ovat toisen luokan kansalaisia.

Joka kuudes suomalainen on oikeasti köyhä. Köyhien joukkoon mahtuu monia lapsiperheitä. Ei ole ollenkaan taattu, että jokainen lapsi saa kotona riittävästi ravitsevaa ruokaa.

Vanhemmat ja myös ruokahuollosta vastaavat ammattilaiset suosisivat mielellään luomu- ja lähiruokaa. Eri asia on, riittävätkö käytössä olevat rahat kaikkien vaatimusten täyttämiseen.

Ongelma on, että laatu maksaa, ja rahaa ei haluta suunnata koululaisten ruokailuun.
Keskinmääräinen 2,73 euroa kertoo sen, että lapset ovat kouluruuan suhteen epätasa-arvoisessa asemassa. Joissain kunnissa rahaa kouluruokaan suunnataan todella vähän. Keskiarvo on aina keskiarvo.

Moni opettaja on luopunut kouluruaasta kokonaan ruuan heikentyneen laadun takia. He vain valvovat luokkansa ruokailua. Mehukeitto ei vastaa heidän käsitystään kunnon lounaasta. Jotkut syövät eväitään, jotkut tilailevat lounaansa lähiravintolasta, pitsaa, kepabia tai intialaista ruokaa.

Itse olen päättänyt aikoja sitten, että syön lounaaksi vaikka pieniä kiviä.

Minulla on lounasaikaan nälkä, kouluruuan on kelvattava. Onneksi ihan joka päivä ei ole sitä mehukeittoa. Sitäpaitsi, jos ruuan on kelvattava lapsille, on sen kelvattava minullekin.

Minua harmittaa vietävästi, että joillekin lapsille kouluateria on päivän pääateria, mahdollisesti ainoa lämmin ateria.

1 kommentti:

  1. Mä kyllä luulen että kakarat ostas siitähuolimatta paljon mäkkäristä, tai hakisivat karkkeja, vaikka koluruokaan laitettas 5 euroo/lärvi päivässä

    VastaaPoista